Orjatyö

Tuhannet ja tuhannet Suomen työläisistä eivät tienaa mitään, eli ovat orjatyössä. Työttömyysturvaa ei voi lukea palkaksi, se on korvaus työttömyydestä, ei pakkotyöstä. Noita orjatyöläisiä ei kuitenkaan luettane mukaan, kun lasketaan suomalaista keskipalkkaa? Toisaalta heitä ei lueta työttömiksikään orjatyössä ollessaan. Eli kaunistellaan orjatyöläisarmeijan avulla ainakin kahta tilastoa.

Mikä on sinun mielestäsi syy orjatyön yleistymiseen Suomessa viime vuosina? Onko se joku näistä:

1. Palkatonta työtä tekeviä ei lasketa työttömyyslukuihin mukaan ja se siis kaunistaa tilastoja.

2. Poliittiset kansan edustajat ovat luoneet yrityksille mahdollisuuden ilmaiseen työvoimaan.

3. Työvoimatoimistot pakottavat orjatyöhön, vaikka se lain mukaan on vapaaehtoista. Syinä tähän ehkä TE-virkailijoiden esimiesten tarjoamat bonukset alaisilleen jokaisesta orjatyöhön pakotetusta, tilastoista pois saadusta työnhakijasta.

4. Työttömät ihmiset tekevät mielellään työtä; palkka ei ole olennainen asia vaan työ.

5. Olemme kaikki tulleet hulluiksi.

6. Jokin muu syy, mikä?

Advertisements

Aktivointia?

Työttömien aktivointi-termi viittaa siihen käsitykseen, jota halutaan levittää, että työnhakija on työttömyytensä takia automaattisesti laiska, veltto, passiivinen, saamaton, haluton, osaamaton, asennevammainen, arka, ja mitä kaikkea muuta. Työttömästä tehdään ongelman syy, vaikka työtön on tosiasiassa uhri. Pienien yritysten syntymisen ja kasvamisen tukahduttavien lakien uhri. Suurten yritysten omistajien ahneuden uhri. Poliitikkojen uhri kaikkine säästöpäätöksineen.

Suomen yrittäjäystävällisyys tarvitsee aktivointia ja parannusta. Monet meistä työnhakijoista alkaisivat tehdä työtä omissa kotiyrityksissään, jos sitä ei veroin ja eläke- ja vakuutusmaksuin ja työttömyysturvan välittömällä katkaisulla heti tukahdutettaisi. Monet tekisivät pätkätöitä ja osa-aikaistöitä, jos sitä ei olisi tehty kannattamattomaksi työttömyystuen osittaisen menettämisen kautta. Moni opiskelisi, jos olisi varaa.

Minusta kansalaispalkka olisi paras systeemi nyt. Sitten ei olisi niin selkeitä syyllisiä (työttömät), vaan työttömyysongelma nähtäisiin yhteisenä yhteiskunnan ongelmana. Sillä säästyisi myös paljon rahaa, kun Kela ja työvoimatoimisto ja sosiaaliturvatoimisto voitaisiin kiinteyttää yhdeksi pieneksi perusturvanmaksulaitokseksi.

Työttömyyttä ei pitäisi lääketieteellistää eikä kriminalisoida. Työttömyys ei ole aktivointia kaipaava psyykkinen sairaus eikä rangaistusta kaipaava rikos.

Toiminimi ja työttömyysavustus

Tunteeko joku teistä Suomen lakia ja viime vuosien politiikkaa ja haluaisi kertoa meille muillekin, miksi Suomessa on melkein mahdotonta saada työttömyysavustusta, jos on rekisteröinyt toiminimen? Johtuuko tämä lainsäädännöstä? Kenen aloitteesta laki aikoinaan laadittiin ja mitkä puolueet sen äänestivät Eduskunnassa läpi? Vai onko ongelmana työvoimatoimistojen ja yksittäisten virkamiesten tulkinta laista? Mitä mieltä te ylipäätään olette siitä, että tulottomalla yrittäjällä on oikeus perusturvaan?

Sinun kokemuksiasi

Jos joku haluaa kertoa omia kokemuksiaan työnhakijana olemisesta Suomessa, tässä olisi yksi paikka, johon sellaisia kertomuksia toivotaan. Evättiinkö tukesi heppoisin perustein? Kohdeltiinko sinua alemmanarvoisena työttömyytesi vuoksi? Olitko tuloton toiminimen haltija, jota pidettiin kokoaikaisena yrittäjänä ja tukesi evättiin? Saitko karenssia mielivaltaisista syistä? Kerro muillekin. Tee se omalla nimelläsi, jos haluat, tai nimimerkillä.

Kurssin hyväksikäyttö?

Minulla on idea.
Muistatteko Barbara Ehrenreichin? Tutkija, joka tekeytyi ammattitaidottomaksi ja haki USA:n pienipalkkaisia melkein orjatöitä ja eli köyhän kansanosan tapaan muutamia kuukausia. Hän joutui tekemään useita töitä samalla aikaa voidakseen juuri ja juuri tulla toimeen. Sitten hän kirjoitti havainnoistaan kirjan. En tiedä, onko se muuttanut köyhien asemaa missään, mutta tutkijalle itselleen se oli hieno juttu, koska hänen kirjastaan tuli myyntimenestys maailmalla.

Minä aion tehdä pienempimuotoisemman raportaasin omasta kurssikokemuksestani siihen liittyvine orjatöineen. Yritän löytää balanssin suorapuheisuuteni kanssa, jotten sabotoi mahdollisuuksiani nähdä kaikki kauheudet. Kurssikavereita jututtamalla varmaan myös saan aineistoa, jos he antavat luvan. Sitä en tiedä vielä, rohkenenko käyttää omaa nimeäni. Kuka haluaisi tulla tunnetuksi tulottomana työnhakijana nyky-Suomessa?

Kun katselen odotushuoneellista ihmisiä työvoimatoimistossa, ajattelen, voisiko nuo tyhjät katseet kätkeä taakseen samanlaista päättäväisyyttä kuin itse tunnen, ja mietin, onko monellakin heistä mitta täynnä, ja kuinka moni on jo menettänyt toivonsa, eikä enää jaksa ryhdistäytyä ja vaatia kansalaisoikeuksiaan. Jos sinua kohdellaan jatkuvasti kuin olisit roskaa, se alkaa vahingoittaa itsetuntoa, ellei ole harvinaisen vahva ihminen. Työttömyys saattaa ehkä parhaimmillaan olla joillekin se kimmoke, joka saa heidät ravistautumaan arkuudesta ja nöyristelystä ja kasvamaan tärkeiksi yksilöiksi, joita he ovat aina olleet.

Vapaa / pakollinen

Vapaaehtoisesta hakemuksesta tulee pakkotoimenpide ja voi johtaa tukiesi katkaisemiseen

Oletteko huomanneet, että jos suomalaisen työvoimatoimiston asiakkaana haette jollekin kurssille, jonka käymisen rahoittamisen työvoimatoimisto järjestää sinulle, se, minkä teit vapaaehtoisesti, muuttuu työvoimatoimistossa pakolliseksi?

Haet kurssille, josta arvelet mahdollisesti olevan apua työllistymisellesi. Saat muutaman päivän kuluttua työvoimatoimistosta kutsukirjeen valintahaastatteluun. Siinähän voitaisiin sanoa vaikka näin: “Kiitos mielenkiinnostasi sitä-ja-sitä kurssia kohtaan. Sinut on valittu osallistumaan haastatteluun.”

Siinä kyllä mainitaan otsikossa, että kyseessä on “hakemanne kurssin haastattelu”, mutta mitenkään muuten ei osoiteta ilahtumista siitä, että tässä ehkä on avautumassa työnhakijalle sopiva keino päästä eteenpäin ja että työnhakija on itse valinnut tämän kurssin. Kirje ilmoittaa tylysti: “Jos et tule haastatteluun, sitä pidetään TE-toimistossa työstä kieltäytymisenä. Se voi vaikuttaa työttömyysturvan saantiin.”

Hait vapaasta tahdostasi valitsemallesi kurssille.

Työvoimatoimisto ei halua sinun alkavan kuvitella, että saat toimia vapaaehtoisesti. Sinun pitää vain totella. Heitä. He määräävät. Sinä teet, mitä sanotaan. Onko selvä? Kaikki on joko pakollista tai kiellettyä. Älä ala itse säveltää mitään, tai näytämme sinulle kaapin paikan.

Jos en olisi saanut kirjettä, olisin voinut menettää tukeni siksi, että hain vapaaehtoisesti kurssille. Sähköpostia luen joka päivä, missä sitten olenkin, mutta sähköpostitsehan työvoimatoimisto ei viestejään suostu lähettämään. Etanaposti tarjoaa paremmat mahdollisuudet karensseille, koska posti ei ihan aina saavu perille, tai saapuu myöhässä. Olen kertonut heille, etten aina vastaa vieraista numeroista tuleviin puheluihin; inhoan telemarkkinoijia. Siksi he myös soittavat minulle.

Voisitteko kuvitella saavanne kutsun normaalista oppilaitoksesta, vastauksena normaalina yhteiskunnan jäsenenä laatimaasi hakemukseen, jossa he uhkailevat sinua satojen eurojen sakoilla, jos et saavu haastatteluun, jota itse olit pyytänyt? En minäkään. Työtön ei kuitenkaan ole ihminen. Häneen voi purkaa turhautumiaan ja aggressioitaan. Potkia oikein kunnolla, perhanaa.

Kela paljastaa nahkansa

Kela paljastaa nahkansa ja leimaa tuen saajat potentiaalisiksi rikollisiksi

Eilen tuli Kelan “lehti joka kotiin”. Täyttää 75 vuotta, Kela, ja tarjoaa kahvit asiakkailleen 19.-30. marraskuuta, tarkka aika annetaan paikallislehdissä myöhemmin. Kahvitilaisuuksiin tulee myös “Kelan keskushallinnon edustaja”. Hänellehän voi käydä kertomassa oikein joukolla, mitä mieltä on Kelan teettämästä gallupista, joka muka antaa Kelan palveluille kouluarvosanan 9,1. Voisi myös arvioida lehtisen päätoimittajan pääkirjoitusta, jossa hän keskittyy kuvailemaan Kelan tukia saavia potentiaalisiksi rikollisiksi; asuinkumppaneita ja satunnaisia töitä ei ilmoiteta jne. Törkeää köyhien ihmisten leimailua ihmiseltä, jonka työnä olisi tietää paremmin. Jos hän olisi kirjoittanut ideoitaan siitä, miten yhteiskuntamme eriarvoisuutta voitaisiin vähentää, se olisi ollut kauniimpaa lukea, vaikka sitten pelkkää sanahelinää olisi ehkä ollutkin. Rehellinen tunnustus, että Kela tekee paljon virheitä tukipäätöksissään ja miten se vaikuttaa köyhien, tulottomien ihmisten elämään, olisi ollut iloinen yllätys. Tilastoja siitä, miten itsemurhaluvut poikkeavat Kelan tukia saavien (tai niiden, joilta jopa ne on evätty) ja työtä tekevien välillä; kuvaus siitä, miten nykyvuokrilla voi elää jossakin kaupungissamme sinkkuna Kelan viidelläsadalla kuussa; säästövinkkejä tukea saaville; selostus siitä, miksi toiminimen rekisteröinyt menettää tukensa vaikkei saisi euroakaan tuloa “yrityksestään”… Kaikkea tuota olisin halunnut lukea. Säilytän tuon lehtisen historiallisena todisteena nykyisen Suomen kyykytyssysteemistä. Jospa ensi vuonna jo olisi asiat paremmin. Ei kai ne muutu, ellemme me kansalaiset niitä ala muuttaa.

Tuosta lehtisestä tämäkin:

“Keski-ikäinen mies tuomittiin kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä petoksesta. Mies huijasi Kelalta liki 11000 euroa työmarkkinatukea, vaikka oli samaan aikaan aloittanut yritystoiminnan.”

Eli joku yritteliäs työtön oli kuvitellut parantavansa prospektejaan rekisteröimällä toiminimen, mutta oli huomannut, ettei asiakkaita tulekaan. Oliko hän sitten jättänyt “yrityksensä” toimintaan, optimistisesti uskoen sen vielä alkavan tuottaa tulosta. Samalla varmaan maksoi niitä yritystä tukahduttavia ennakkoveroja ja eläkemaksuja ja sitten vielä sai Kelan niskaansa yritteliäisyytensä palkaksi.

Tämä on suuri epäkohta perusturvasysteemissämme nykyään. Yritteliäisyyttä ei sallita. En ymmärrä, miksi olemme antaneet asioiden olla tällä mallilla näin kauan. Minusta niiden on aika muuttua nyt.

Osaako teistä kukaan sanoa, miksi alunperin toiminimen perustaminen nähtiin syyksi katkaista tai evätä työttömyystuet? Toiminimellä ei makseta vuokraa ja ruokaa niinä ensimmäisinä kuukausina tai vuosina, jotka pienimuotoinen yritys vaatii kehittyäkseen tuottavaksi. Siis miksi yritteliäs ihminen menettää yhteiskunnan tuen? Miksi hänet leimataan rikolliseksi? Onko syynä se, että arvellaan, ettei yrittäjän tuloja voida tarkasti tietää, niin kuin toisen palveluksessa olevan voi? Eli periaatteena on se, että työtön (anteeksi: Yrittäjä) on rikollinen, kunnes toisin todistaa – ja yrittäjä ei voi koskaan tulottomuuttaan todistaa, jos hänen sanaansa ja kirjanpitoonsa ei luoteta.

Verrataanko vaikka Australiaan? Siellä yksilön ansio-, yritys-, pääomatulot ja muut tulot listataan yksilön tuloiksi ja yksilöä verotetaan samalla tavalla kuin jos hänen ainut tulonsa olisi ollut ansiotyöstä. Kaikista lähteistä saatu tulo on verotonta 18 000 dollariin asti, eli noin 14 000 euroon. Australialla onkin kauan ollut maine yritteliäiden ihmisten maana. Miksei Suomestakin voisi sellainen taas tulla? Pienet, yhden ja kahden hengen yritykset ovat joustavampi perusyksikkö kuin suuret firmat. Niiden pitäisi antaa kehittyä rauhassa. Pois miljoonatuet suurilta yrityksiltä ja satasten tuet yhden hengen yrityksille, kunnes ne pystyvät seisomaan omilla jaloillaan.