Ihmisoikeuksia

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
Hyväksytty YK: yleiskokouksessa 10.12.1948

1. artikla
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

4. artikla
Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä.

5. artikla
Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.

11. artikla
(1) Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.
(2) Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia niiden tekohetkellä. Myöskään ei pidä tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä.

13. artikla
(1) Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä.
(2) Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa.

19. artikla
Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.

20. artikla
(1) Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen.
(2) Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.

21. artikla
(1) Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä.
(2) Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin.
(3) Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava.

22. artikla
Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.

23. artikla
(1) Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoinen sekä suojaan työttömyyttä vastaan.
(2) Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä.
(3) Jokaisella työtä tekevänä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
(4) Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.

24. artikla
Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin.

25. artikla
(1) Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.

28. artikla
Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.

29. artikla
(1) Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen.
(2) Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa.
(3) Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita.

30. artikla
Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.

Advertisements

Työttömän opas

Tämä ei ole tarkoitettu kaikenkattavaksi työttömän oppaaksi, vaan kiinnittämään työnhakijan huomio muutamiin ansoihin ja asenteisiin, jotka muuten voisivat tulla hänelle yllätyksenä. Jos asiavirheitä löytyy, ne eivät ole tahallisia, ja pyydän ilmoittamaan niistä oppaan tekijälle.

1. Asioidessaan työvoimatoimistossa, Kelassa ja sosiaalitoimistossa työtön työnhakija on yleensä syyllinen, ellei toisin todista; jos virkailija näkee mahdollisuudenkin katkaista tukesi tai leikata sitä, hän tekee niin – sinun tehtäväsi on sitten valitusteitä pitkin osoittaa, että he olivat väärässä. Tässä voi mennä kauan, joten varaudu elämään ilman tuloja sen ajan.

2. Työvoimatoimiston päätökseen voi vaatia korjausta, mutta siitä ei voi valittaa; voi valittaa vasta Kelan päätöksestä, mutta valitus voi koskea ainoastaan sitä, noudattiko Kela päätöksessään työvoimatoimiston lausuntoa.

3. Jos muutat Suomeen ulkomailta, ja olet ollut ulkomailla palkkatöissä, voit olla oikeutettu työttömyystukeen parin viikon viiveellä.

4. Jos muutat Suomeen ulkomailta, ja olet ollut ulkomailla itsenäinen ammatinharjoittaja, ja kerrot siitä, voit saada työttömyystukea parin viikon viiveellä, jos suostut poistamaan toiminimesi yritysrekisteristä ja tuhoamaan kaiken, mitä olet luonut. Jos pidät toiminimesi aktiivisena, vaikka et harrastaisi mitään liiketoimintaa enää, voit saada neljän kuukauden karenssin, eli sinulle ei makseta mitään neljään kuukauteen. Virkailijan mielivallasta riippuu, jatketaanko sitä seuraavalla neljällä kuukaudella ja niin edelleen.

5. Jos rekisteröit toiminimen Suomessa, menetät heti oikeutesi työttömyystukeen; vaikka työttömyysturvalaissa kansalaiselle annetaan oikeus olla osa-aikainen yrittäjä ja saada työttömyystukea, työvoimatoimisto on luonut oman versionsa laista, missä tätä ei käytännössä juuri koskaan sallita.

6. Jos muutat Suomeen ulkomailta, etkä ole ollut siellä palkkatöissä, voit saada kuuden kuukauden karenssin. Jos sinulla ei ole mitään säästöjä tai tuloja, eikä viranomaisten mielestä rahaksi muutettavaa omaisuutta, saatat olla oikeutettu toimeentulotukeen sosiaalitoimistosta.

7. Jos muutat Suomeen ulkomailta, etkä tunne oikeuksiasi Suomen työmarkkinoilla, ja sinulle tarjotaan työpaikkaa laittomasti työehtosopimusta (TES) matalammalla palkalla, sinun kannattaa ehkä ottaa se vastaan; voit valittaa liian matalasta palkasta ja maksamatta jääneistä eläke-eduista myöhemminkin ja oikeus voi määrätä työnantajasi (tai entisen työnantajasi) maksamaan hyvitystä.

8. Työtöntä työnhakijaa patistetaan Suomessa palkattomaan työharjoitteluun, palkattomaan työkokeiluun ja palkattomaan työkuntoutukseen, koska tehdessään työtä vaikkapa vain päivän viikossa ja vaikkapa ilman palkkaakin, kansalaista ei lasketa työttömäksi, mikä kaunistaa työttömyystilastoja. Nämä palkattomat työt harvoin johtavat palkkatyöhön. Päinvastoin, ne voivat johtaa työpaikkojen menetykseen, yritysten korvatessa kalliita palkkatyöläisiään palkattomilla orjilla. Suomessa jotkut ovat joutuneet jopa entiseen palkkatyöpaikkaansa takaisin, nyt vain ilman palkkaa.

9. Vaikka Suomi on allekirjoittanut YK:n ihmisoikeuksien julistuksen, jonka mukaan jokaisella työtä tekevänä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, käytännössä Suomessa voi menettää työttömyystukensa tai sitä voidaan leikata, jos hän ei suostu orjatyöhön. Tuki saatetaan katkaista muutamaksi kuukaudeksi, sitä voidaan leikata 20-40% määräajaksi, tai kansalaiselle voidaan määrätä “työssäoloehto”, mikä tarkoittaa, ettei ole oikeutettu mihinkään työttömyystukeen, ennen kuin on ollut tietyn ajan töissä.

10. Vaikka työvoimatoimiston määräämä palkaton työ saattaa käytännössä olla pakollista, vapaaehtoinen ilmaistyö taas on työttömälle kiellettyä ja voi johtaa tukien katkaisemiseen.

11. Työvoimatoimisto voi pakottaa työttömän työnhakijan kurssille, jossa hänelle kerrotaan, miten laaditaan ansioluetteloita ja työpaikkahakemuksia. Kurssiin usein sisältyy palkatonta työtä jossain paikallisessa yrityksessä. Sen sijaan vapaaehtoinen opiskelu saattaa johtaa työttömyysturvan katkaisemiseen.

12. Kun lähetät asiakirjoja virastoihin, muista, että ne usein “katoavat matkalla” ja sinun tehtäväksesi jää todistaa, että olet lähettänyt ne.

13. Työvoimatoimiston, Kelan tai sosiaalitoimiston virkailija ei yleensä joudu vastaamaan suullisesti antamastaan väärästä tiedosta; on hyvä ottaa tavakseen äänittää jokainen käynti ja puhelinkeskustelu noiden virastojen kanssa ja ottaa ylös virkailijan nimi, asema ja päivämäärä. Usein kannattaa myös mennä viranomaistapaamisiin ystävän kanssa, varsinkin juuri työttömäksi jouduttuaan.

14. Suosittelisin pohtimaan, miten tässä maassa käsiteltäisiin työttömyysongelmaa, jos päämääränä olisi mahdollisimman vauras ja hyvinvoiva itsenäinen kansa, tai toisaalta mahdollisimman suuret voitot suuryritysten omistajille; yhteen päämäärään voidaan päästä tuloeroja kaventamalla ja kansalaisten oikeuksia ja vapauksia kunnioittamalla, toiseen taas luomalla orjaluokan. Kumpaan suuntaan sinä haluaisit olla matkalla ja minne Suomi nyt on menossa? Jos et pidä sen suunnasta, mitä voisit tehdä?

Jaetaan aikaa

Taloudellisesti vaikeina aikoina kansalaisten olisi hyvä oppia jakamaan vähästään. Ruhtinaallisesta vapaa-ajasta nauttivien työttömien työnhakijoiden tulisi joskus tarjoutua vaihtamaan paikkaa palkkatyössä raatavien lähimmäistensä kanssa, niin että hekin pääsisivät loikoilemaan sohvalle ja kaivamaan napaansa – sanalla sanoen loisimaan.

Työttömiä on Suomessa puolisen miljoonaa, väitetään, vaikka kukaan ei tiedä tarkkoja lukuja. Onhan se aika suuri joukko suomalaisia, mutta emme saa unohtaa niitä tuhansia, jotka joutuvat yhä raatamaan pitkää päivää yrityksissämme ja yhteiskunnallisissa laitoksissamme. Hekin ovat ansainneet pitkän loman. Työmarkkinatuen ylellisyys kuuluu myös heille. Tarjotkaa siis sohvapaikkaanne heille ainakin vuodeksi tai pariksi ja menkää palkkatöihin. Ennustan, että ette kadu. Löhöily jää vähemmälle, mutta tunnette sydämeenne leviävän lämmön aina, kun ajattelette sitä kansalaista, jolle te pystyitte tarjoamaan pitkän ja ansaitun loman.