Passivoiva aktivointi

Sinut on kutsuttu (määrätty tukien katkaisun uhalla) aktivointitilaisuuteen. Olet ollut ilman palkkatuloa pari vuotta, ja nyt on aika aktivoida sinut. Tilaisuuteen osallistuu sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston edustaja omasta kunnastasi, tai jostain kauempaa, jos nämä virastot on jo sinun kunnastasi lakkautettu. Sinun tehtäväsi on tulla, kuunnella, mitä sinulle aiotaan tehdä, ja sitten tehdä niin kuin on määrätty. Tai voit kieltäytyä tekemästä, mitä sinulle on määrätty, jolloin työttömyystukesi katkaistaan ja jäät sosiaalitoimen asiakkaaksi. Tämä yleensä on se kuvio.

He kutsuvat sitä aktivoinniksi. Tämä on suomen kieleen hyvin sopiva lainasana, jolla on ollut myönteisiä käyttötarkoituksia. Taloutta voidaan aktivoida. Käytöstä unohtunut asiakastili voidaan aktivoida. Niin, aktivoitu on asioita. Tai teoreettisia ryhmiä. On voitu puhua nuorten aktivoimisesta johonkin, mutta harvemmin on kuullut kenenkään sanovan, että “tuo naapurin Ville pitäisi aktivoida”. On aktivoitu rauhanliikkeitä ja sotajoukkoja. Aktivointi ei ole jotain, mitä kansalainen tekee, vaan jotain, mitä jollekin asialle tai ryhmälle tehdään. Eli oikeastaan on kyseessä kyseisten ryhmien passivointi ja tottelevaisuuskoulutus. Kontrollointi ja alistaminen aktivoijan tahtoon. Haluatko todistaa, että näin on? Tee vaikka näin.

Luettuasi kirjeen, jossa sinut määrätään aktivoitavaksi, ensimmäinen reaktiosi saattaa olla raivo tai pakokauhu. Saatat saada päänsärkyä, voit pahoin, kätesi vapisevat ja sanasi takertuvat kurkkuun. Sinun kannattaa käyttää tätä negatiivista energiaa johonkin fyysiseen työhön, josta nautit. Hakkaa halkoja, jos sinulla on sellaiseen mahdollisuus, haravoi pihaa, tamppaa matot, tai lähde pitkälle kävelylenkille luontoon. Kuitenkin vielä samana päivänä laadi toimintasuunnitelma, jota voit hioa loppuajan. Tämä kannattaa tehdä heti kirjeen saapumispäivänä, koska adrenaliinisi on silloin kohonnut ja pystyt ehkä ajattelemaan tavanomaisten kuvioidesi ulkopuolelta. Pieni raivo auttaa luovuuteen. Turhautunut raivo taas haittaa nukkumista, ja unettoman yön jälkeen ajattelu luistaa entistä hitaammin. Toimi siis viipymättä.

Vapaaehtoistyöehdotuksen laatiminen

Listaa omia taitojasi. Mistä nautit, missä olet hyvä, mitä olet tehnyt? Mitä tekisit vaikka ilmaiseksi, ja miksi?

Ajattele asuinkuntaasi yhteistoimintahaluisena ryhmänä kansalaisia. Ehkä se ei sitä ole vielä, mutta ajattele sitä yhteisönä, jonka yhteinen tavoite on luoda yhä parempi paikallinen elämisen laatu kaikille, myös sinulle, ja myös sinun avullasi. Unohda leimat, joita eri kansanryhmille yritetään laittaa; virkamiehet, yrittäjät, työttömät, vanhukset, nuoret, alkoholistit, lapset, palkansaajat, päättäjät. Ajattele kaikkia heitä kansalaisina eri elämänvaiheissa, uniikkeine ominaisuuksineen, tarpeineen, suunnitelmineen, oikeuksineen. Millaisen kokonaisuuden te kaikki yhdessä muodostatte? Miten sitä voisi parantaa? Miten sinä voisit parantaa sitä, ja mitä voisit ehdottaa, että joku toinen mahdollisesti tekisi yhteiseksi hyväksi? Mitä laajemman listan ajatuksiasi saat aikaan, sen helpompi sinun on poimia sieltä jotain, mitä sinä mielelläsi tekisit, vapaaehtoisesti ja ilmaiseksi.

Laadi vapaaehtoistyösuunnitelma, johon listaat palveluksiasi, joita tarjoat kuntasi asukkaille. Jos haluat rajata asiakkaasi työnhakijoihin, eläkeläisiin, opiskelijoihin, kunnan virastoihin, jonkin järjestön tai ryhmän jäseniin, tee niin. Tai jos haluat auttaa kaikkia, kerro se. Mieti, miten voit ennalta ehkäistä sen, että palvelujasi käytettäisiin väärin. Et halua huomata, että teet ilmaiseksi työtä tai valmistat jotain tuotetta tai korjaat jotain – tai mitä ehdottamasi työ sitten onkaan – ja asiakkaasi myy tuotteitasi eteenpäin omaksi voitokseen. Et halua ajaa itseäsi jonkun ahneemman taloudelliseksi hyödyksi käyttämän ilmaisorjan asemaan. Et halua ajautua asemaan, josta et voisi poistua menettämättä tukiasi. Olet vapaa kansalainen (tai osakas, tai osake, Suomen Valtio/Alv -nimisessä yhtiössä, Y-tunnus 0986674-0).

Aktivointitilaisuus

Kun nyt sitten saavut aktivointitilaisuuteen, älä anna edessäsi olevien standardivirkailijoiden roolien hämätä. Kohtele heitä ikäänkuin he olisivat kanssasi tasavertaisia Suomen kansalaisia, ja he saattavat alkaa kohdella sinua samoin. He ovat saaneet osansa syytöksistä ja uhkailuista ja pilkasta ja katkeruudesta. Voit valoisine asenteinesi olla heille virkistävä poikkeus.

Kerro heille, mitä palvelujasi haluat tarjota lähiympäristöllesi vapaaehtoistyönä. Tuo tämä listasi esille mahdollisimman pian keskustelun alussa, jotta keskustelu saa haluamasi suunnan. Jos olet onnistunut löytämään asioita, jotka heidänkin mielestään ovat tärkeitä, ja joita tekemällä et vahingoittaisi kenenkään pienyritystä etkä kenenkään palkkatyöpaikkaa, virkailijat saattavat innostua ehdotuksestasi. Aloitteesi luvataan viedä kunnan muidenkin virkailijoiden kuultavaksi ja sinua kiitellään.

Ehdotuksesi seuraukset

Nyt sitten seuraa se ratkaiseva vaihe. Vaikka jostain syystä oletkin ollut työttömänä pari vuotta, olet nyt osoittanut olevasi aloitekykyinen, yhteistyöhaluinen, aktiivinen kansalainen. Mikä on tuomio? Onko se toinen näistä kahdesta vaihtoehdosta:

1. “Paikkakunnalla ei ole tällä hetkellä avoimena työpaikkoja, joten joudut varmaan jatkamaan työnhakijana, mistä saat työttömyyskorvauksen edelleenkin. Ehdottamasi vapaaehtoistyö otetaan kiitollisuudella vastaan. Kokeilemme aluksi kolme kuukautta, miten tämä käytännössä sujuu. Mietimme, miten voit raportoida työvoimatoimistolle toteutuneesta toiminnastasi, ja miten tämä toiminta voisi mahdollisesti johtaa työllistymiseesi.”

tai

2. “Ehdottamasi vapaaehtoistyö sallitaan sinulle, ellei sitä katsota niin aikaavieväksi, että sinulla ei enää olisi mahdollista ottaa vastaan kokoaikaista työtä (mitä meillä ei ole tarjota, mutta leikitään, että on), missä tapauksessa et enää olisi oikeutettu työttömyystukeen. Mutta nyt meidän pitää vielä puhua siitä varsinaisesta aktivoinnista. Vapaaehtoistyö on ihan hieno asia, mutta emmehän me pysty valvomaan sinua, jos toimit omin päin, tai kotoa käsin, eli lain kirjain ei tässä täyty. Kuntamme järjestää useita erilaisia toimenpiteitä, joista voit valita sen, jota haluat ryhtyä tekemään. Meillä on esimerkiksi vanhusten kanssa seurustelua vanhainkodissa, polkupyörien korjausta paikallisessa orjatyöyhdistyksessä ja jos haluat ulkotyötä, olemme myös järjestäneet puiston haravointia, ja talvella lumenluontia. Mikä näistä kuulostaisi sellaiselta, jota haluat ryhtyä tekemään? Haluamme, että teet tätä kuntoutusta viisi päivää viikossa. Tietysti et voi sillä aikaa tehokkaasti hakea palkkatyötä, mutta mehän tiedämme, ettei palkkatyöpaikkoja ole tarjolla sinunkaltaisillesi, ja sinut on saatava silmälläpidon alaiseksi, koska puoli miljoonaa työtöntä, joilla on vapaa-aikaa, ovat uhka yhteiskunnan rakenteille. Jos he jonain päivänä lakkaavat tottelemasta, koko systeemi voi luhistua ja seurauksena voi olla yhteiskunta, jossa kaikki ovat tasavertaisia. Tämä pitää ehkäistä.”

No, hiukan kärjistän, mutta ymmärrät varmaan, miksi. Olet juuri löytänyt tarpeellisia asioita, joita voit tehdä, vapaaehtoisesti, omalla ajallasi, ilman palkkaa, oman paikkakuntasi asukkaiden hyväksi. Millä tavalla valvottu pakkotoiminta olisi sinulle parempi kuin vapaaehtoistyö?

Valvottu pakkotyö ei koskaan voi olla normaalille ihmiselle parempi vaihtoehto kuin vapaaehtoinen, omaehtoinen toiminta, jossa kansalainen itse päättää omasta ajankäytöstään. Kun virkamiehet ja poliitikot päättävät, että kansalaisen on valittava pakollinen puuhastelu omatoimisen vapaaehtoistyön sijaan, tukien menettämisen uhalla, he eivät toimi kansalaisen hyväksi. Heillä ei ole päämääränä hänen työllistymisensä eikä hyvinvointinsa, vaan hänen kurjistetun asemansa kärjistäminen ja hänen orjuuttamisensa ja hänen tekemisensä yhä riippuvaisemmaksi valtion tuesta.

Jos työttömän sallitaan tehdä vapaasti valitsemaansa yhteisölleen tai itselleen hyödyllistä työtä ja, jos se työ on palkatonta, saada työttömyystukea, ehkäistään työttömien leimaamista yhteiskunnan eläteiksi. Työttömät aletaan nähdä myönteisemmässä valossa, resurssina, osana yhteiskuntaa, hyödyllisinä kansalaisina, köyhinä mutta työteliäinä ihmisinä.

Jos työttömien yhä kasvava ryhmän halutaan näyttävän nurjamielisiltä, vastaanhangoittelevilta, laiskoilta loisilta, heidät pitää pakottaa johonkin, joka on selvästi hyödytöntä, ajan tappamista, nöyryyttävää. Työttömän ei saa antaa tehdä työtä omaan pussiinsa. Hän ei saa käydä vaihtokauppaa eikä toimia aikapankin kautta. Hän ei saa opiskella, ellei häntä siihen pakoteta. Hänet on koulutettava alistumaan osaansa, koska hänen ainut hyötynsä yhteiskunnalle (Suomen Valtio/Alv:n osakkeenomistajille) on hänen työpanoksensa. Se työpanos on saatava kontrolloitua, ja hänet on murrettava hyväksymään vähittäinen siirtyminen yhteiskunnan ylemmän hyväveliverkoston suuryritysten ilmaiseksi orjatyövoimaksi.

Yhdessä vapaaksi – ‘Suomen Kansa Oy’

Mitä me haluamme? Meidät on kidnapattu aseilla uhaten merirosvolaivan miehistöksi ja seilaamme ulapalla jonnekin, emme tiedä, minne. Meitä pitää kurissa pieni roistojoukkio. Ainut keinomme kääntää laivan kurssi kohti kotia ja vapautta on ottaa rauhanomaisesti laiva hallintaamme. Yhdessä. Yksittäinen pullikoija heitetään laidan yli. Yksittäisen protestoijan teosta voidaan rangaista kaikkia muita, jotta he omaksuvat tehtäväkseen pitää huolen siitä, ettei kukaan orjista pullikoi. Yksin ei pysty paljoon. Yhdessä vapaus on helppo toteuttaa. Rauhanomaisesti, avoimin kortein.

(Tämä on ollut luetuin kirjoitukseni tässä blogissa. Jos teillä, blogissa kävijät, on mielipiteitä tästä aiheesta, kirjoittakaa toki niitä tänne. Kommentointi on vapaata. En kysy edes sähköpostiosoitettanne. Asiattomuudet, jos niitä tulee, poistan, jos niitä huomaan.)


Kysely työvoimatoimiston virkailijoille:
(koko kysely löytyy täältä: https://reilusuomi.wordpress.com/kysely/ )

52. Mikä seuraavista kuvaa mielestäsi sinun ja työnhakijan suhdetta parhaiten?
a) Lainvartija ja rikollinen.
b) Hoitaja ja potilas.
c) Äiti ja lapsi.
d) Opettaja ja oppilas.
e) Palvelija ja palvelun käyttäjä.
f) Salapoliisi ja petkuttaja.
g) Kaksi tasavertaista kansalaista.
h) En osaa kommentoida.

74. Mikä on mielestäsi suurin syrjäytymisen aiheuttaja?
a) Se, että työtön on niin passiivinen, eikä tottele minua.
b) Se, että työvoimatoimiston virkailijat eivät kuuntele työnhakijaa.
c) Se, että työtön ei suostu menemään työelämän kuntoutukseen tai työssäoppimiseen.
d) Työttömän mielenterveydelliset ongelmat, alkoholismi tai luonteen viat.
e) Se, että työvoimatoimisto katkaisee jo ennestään pienet tuet mielivaltaisista (tai mistään) syistä, jolloin työnhakijalla ei ole varaa normaaliin elämiseen, vielä vähemmän paremman elämän suunnittelemiseen.
f) Se, että kouluttajat ja virkailijat nöyryyttävät työnhakijoita ja mediassa heitä käsitellään kuin ongelmajätettä tai rikollista ainesta.
g) Tämän pohtiminen ei kuulu toimenkuvaani.
h) En osaa kommentoida.

105. Mikä on mielestäsi työttömyysturvan tarkoitus?
a) Se on työttömälle maksettu pieni palkka siitä, että hän luovuttaa työpanoksensa yritysten käyttöön; sitä ei ole tarkoitettu lorvimiseen.
b) Se maksetaan työttömälle, jotta hän selviäisi hengissä, kunnes löytää palkkatöitä; se on kansalaisuuteen kuuluva oikeus meille kaikille, myös minulle, jos jään työttömäksi.
c) En osaa kommentoida.

141. Mikä parantaisi suomalaista yhteiskuntaa?
a) Se, jos oppisimme puhaltamaan yhteen hiileen ja ajattelemaan ensin koko kansan parasta, mikä lopulta on myös yksilön kannalta parasta; virkamiehet ja poliitikot vaihtoon – tai heidän asenteensa.
b) Tuet pitäisi poistaa lorvijoilta, eli kaikki töihin tuitta; heikoimmat tuhoutuisivat ja kyvykkäimmät nousisivat yhä paremmin ylös massasta, ja se auttaisi parantamaan yhteiskuntaa.
c) Perustuki kaikille, jonka lisäksi kukin saisi vapaasti päättää, opiskeleeko, tekeekö työtä toisille tai omassa yrityksessään, vai pärjääkö sillä.
d) Jokainen yksilö parantaa yhteiskuntaa parantamalla itseään; opiskelun ja työn valinnan vapaus pitäisi taata kaikille, ilman pelkoa tukien loppumisesta.
e) Jokainen yksilö parantaa yhteiskuntaa parantamalla itseään; kuuliaisempi asenne pitäisi saada iskostettua kaikkiin (paitsi virkamiehiin ja poliitikkoihin, koska he ovat päättäjäluokka).
f) Kaikki on hyvin jo nyt; en osaisi parantaa mitään.

155. Mitä mieltä olet normaalin työkykyisen, koulutetun ja kokeneen ihmisen määräämisestä kuntouttavaan työtoimintaan tukien katkaisun uhalla?
a) Ei sellaista tapahdu; miksi tuhlattaisiin julkisia varoja sellaisen ihmisen “kuntouttamiseen”, joka ei sitä tarvitse?
b) Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu mielenterveysongelmaisille, vammaisille ja vakavasti sairaille pitkäaikaistyöttömille, jotka eivät ole päässeet eläkkeelle tai sairaslomalle.
c) Se on mainio keino kannustaa työkykyisiä työhön; tiedämme kyllä, miten sietämätöntä “kuntouttaminen” on niille, jotka eivät siitä mitään hyödy.
d) Sen tarkoitus on nöyryyttää pullikoijia ja tehdä heistä taipuvaisempia tahtoomme; puoli miljoonaa työtöntä on helpompi hallita, kun heidän itsetuntoaan on hiukan (tai enemmän) kolhittu.
e) Minä en koskaan pakottaisi ketään kuntouttavaan toimintaan, mutta pyrin järjestämään paikan sitä haluaville.

163. Mitä yleensä ajattelet työttömän harjoittamasta vapaaehtoistyöstä?
a) Ei voi olla työtön ja tehdä vapaaehtoistyötä; työssä käyvä ei ole oikeutettu työttömyystukeen.
b) Siitä voi saada arvokasta työkokemusta, samalla säilyttäen työmotivaatiotaan ja työkykyään; mainitsen sen työnhakijan tiedoissa ja kerron siitä myös mahdollisille hänestä tiedusteleville työnantajaehdokkaillekin.
c) Se kehittää työttömässä asiatonta itsevarmuutta ja kuvitelmaa, että hän on toimiva yhteiskunnan jäsen, vaikka onkin vain alhainen työtön loinen; katkaisen hänen tukensa.
d) Jos työtön on niin innokas tekemään ilmaistyötä, pakotan hänet ilmaistyöhön paikkaan, jonka minä valitsen, ajaksi, jonka minä päätän; minä tässä olen pomo, ei työtön.
e) En osaa kommentoida.

164. Mitä yleensä ajattelet työttömällä teetetystä palkattomasta työstä?
a) Ei voi olla työtön ja tehdä palkatonta työtä; työssä käyvä ei ole oikeutettu työttömyystukeen.
b) Siitä voi saada arvokasta työkokemusta, samalla säilyttäen työmotivaatiotaan ja työkykyään; mainitsen sen työnhakijan tiedoissa ja kerron siitä myös mahdollisille hänestä tiedusteleville työnantajaehdokkaillekin.
c) Se kehittää työttömässä käsitystä asemastaan yhteiskunnassa: alhainen työtön loinen; maksan siitä pienen (9 € / pv) korvauksen.
d) Se pitää hänet poissa pahanteosta ja auttaa yrityksiä selviytymään nousevien tyntekijäkustannusten kanssa; tämä on hyvä järjestelmä.
e) En osaa kommentoida.

185. Mitä ajattelet palkattomasta työstä?
a) Se sopii työttömille, koska heistä ei palkkatyöhön tai yrittämiseen ole.
b) Kaikkien, mukaanluettuna minun ja muiden virkamiesten ja valtuutettujen, pitäisi työskennellä ilmaiseksi, koska se on kansan yhteinen etu.
c) Kaikkien, mukaan luettuna minun, tulisi työskennellä ilmaiseksi myös yksityisissä yrityksissä, koska se lisäisi yritysten voittoja ja toisi yrityksiä Suomeen.
d) Joko kaikki työskentelevät ilmaiseksi tai ei kukaan.
e) Minä ehdotan, että saan työskennellä omassa työpaikassani palkatta ja näyttää siten esimerkkiä muille.
f) En osaa kommentoida.

190. Onko työttömyysturvaa saavalla kansalaisella mielestäsi oikeus kieltäytyä suunnitellusta pakollisesta orjatyöstä, jos hän jo tekee vapaaehtoistyötä?
a) Otan yhteyttä vapaaehtoistyöpaikkaan ja harkitsen, onko se hyväksyttävä paikka ja tekeekö työtön riittävästi työtä.
b) Ei, koska hyväksyttävät työtehtävät tulevat vain työvoimatoimiston kautta
c)  Ei, koska vapaaehtoistyö ei nöyryytä työtöntä tarpeeksi, ja saa hänet näyttämään hyvältä yhteiskunnan jäseneltä, mitä hän ei todellakaan ole.
d) En osaa kommentoida.

192. Mitä vaikutuksia voisi mielestäsi olla sillä, että työnhakija voisi työttömyystukea saadessaan tehdä tietyn määrän omia keikkoja ja satunnaisia töitä ilman paperisotaa?
a) Se aiheuttaisi tukien väärinkäyttöä ja veronkiertoa; työttömän omaan sanaan ei voi luottaa, koska hän on pääsääntöisesti epärehellinen.
b) Se aktivoisi työnhakijoita, vähentäisi paperien pyörittelyä ja voisi auttaa työttömiä työllistymään palkkatöihin ja omilla toiminimillään, joten se olisi hyvä asia niin yhteiskunnan kuin yksilönkin kannalta.
c) Se saisi työttömät kuvittelemaan, että he pystyvät jotenkin itse selviytymään ja parantamaan asemaansa; sellaista ei voi tukea verovaroin.
d) Työttömät ottaisivat oman elämänsä omaan kontrolliinsa ja me menettäisimme hallitsijan asemamme; ei se käy.
e) En osaa kommentoida.

199. Jos kansalainen tekee kokoaikaista vapaaehtoistyötä, onko hän mielestäsi oikeutettu työttömyysturvaan?
a) Ei tietenkään. Hän ei pysty vastaanottamaan kokoaikatyötä, eikä edes hakemaan työtä, jos hän käyttää kaiken aikansa töissä. Hänen tukensa on katkaistava.
b) Hän ei saa työstään palkkaa, mutta hän hyödyttää työllään yhteisöään. Totta kai hän on oikeutettu ainakin työttömyysturvaan, jos ei palkkaan.
c) En osaa kommentoida.

200. Jos kansalainen tekee kokoaikaista palkatonta pakkotyötä, onko hän mielestäsi oikeutettu työttömyysturvaan?
a) Ei tietenkään. Hän ei pysty vastaanottamaan kokoaikatyötä, eikä edes hakemaan työtä, jos hän käyttää kaiken aikansa orjatöissä. Hänen tukensa on katkaistava.
b) Hän ei saa työstään palkkaa, mutta osoittaa olevansa tottelevainen osa yhteiskuntaa. Totta kai hän on oikeutettu ainakin työttömyysturvaan, jos ei jopa kulukorvaukseen.
c) En osaa kommentoida.

Advertisements

One thought on “Passivoiva aktivointi

  1. Kun vapaaehtoistyö katkaisee työttömyystuet, kun talkootyö verotetaan olemattomiin, kun yrittämisen yrittäminenkin katkaisee työttömyystuet, ja kun näitä yrittäneet laitetaan kaivamaan ojaa yhdestä päästä ja täyttämään sitä toisesta, ei ole kyse työttömien aktivoimisesta, vaan aktiivisten kansalaisten passivoimisesta ja orjuuttamisesta.

Your comment - Sinun kommenttisi

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s