Orjatyöasiakkaat

Voisin kuvitella seuraavan keskustelun työvoimatoimistossa. Tämä ei ole vielä tapahtunut, mutta voisin kuvitella sen.

Virkailija:
“Miten työnhakusi on sujunut? Kerroit viimeksi aikovasi tehdä vapaaehtoistyötä.”
Minä:
“Tai tehän yrititte patistaa minua palkattomaan työhön vanhainkodille, ja minä ehdotin, että sen sijaan teen korjausompelua kotonani.”
“Tällaisia kotona tehtäviä juttuja ei oikein lain mukaan voida pitää aktivointina, koska eihän me voida mitenkään valvoa sinua siellä.”
“Eli työtä saa kyllä tehdä, kunhan se ei ole itsenäistä eikä vapaaehtoista?”
“No…”
“Kerroinhan teille, että parhaiten minulle sopisi kotona tehtävä yhden hengen yrittäjän työ – sitähän tein vuosia, kunnes palasin Suomeen.”
“Totta kai voit ryhtyä yrittäjäksi. Se on vaan, että et voi samalla olla työtön ja yrittäjä.”
“Vaikka ensimmäisinä vuosina tuskin olisi paljon asiakkaitakaan? Vaikka tuloni tulisi työnhausta ja yritys olisi vain sitä, että olisin muodollisesti valmis ottamaan vastaan asiakkaita, jos niitä jostain ilmaantuisi? Se ei maksaisi minulle mitään, koska ompelukone minulla jo on.”
“Yrityksellä on paljon muitakin menoja kuin työvälineet ja raaka-aineet. Toiminimen rekisteröiminen maksaa jonkin verran. Yrittäjäeläke on minimissään parituhatta euroa vuodessa, ja tietysti yrittäjäeläkelaitoksen määrittelemästä tulostasi verotoimisto sitten verottaisi myös.”
“Verottaisi tulosta, jota ei ole ollut?”
“Niin…”
“Eli maksaisin tyhjästä YEL-firmaan kaksituhatta euroa ja koska he vaativat minulta tuon summan tyhjästä, verotoimisto hyökkää apajille myös?”
“Yritysasiat eivät oikeastaan kuulu erityisosaamiseeni. Jos haluat, voisin pyytää jonkun soittamaan sinulle yrittäjäpuoleltamme. Hän voi selittää sinulle starttirahan ja kaikki nämä yrittämiseen liittyvät asiat.”
“Otin selvää starttirahasta heti Suomeen saavuttuani. Ei se tunnu olevan kovin hyödyllinen. Siihen liittyy rahallinen riski. Joutuisin laittamaan rahaa likoon sellaiseen, mitä en tarvitse, ja starttirahaa olisi vain puoli vuotta. Sen jälkeen, kun asiakkaita ei edelleenkään olisi, starttiraha katkaistaisiin ja minut määriteltäisiin kyvyttömäksi yrittämään. Tai jos yritys yllättäen alkaisikin kaikesta huolimatta tuottaa, starttirha katkaistaisiin, koska minun ei katsottaisi enää tarvitsevan sitä.”
“Sinun tosiaan kannattaisi puhua meidän yrittäjäasiantuntijamme kanssa näistä asioista.”
“Sellaiseksi itseään kutsuvan kanssahan minä silloin puhuin, ja siitä keskustelusta on peräisin tuo, mitä juuri kerroin.”
“Yrittämiseen liittyy tietysti aina riski. Ei kaikista ole yrittäjiksi.”
“Jaha. Ilmeisesti minulle sitten tapahtui jotain, kun ylitin Suomen rajan. Sitä ennen olin yrittäjä, mutta nyt en sitten pysty olemaan. Yrittämiseeni ei tosin liittynyt juuri mitään riskiä, koska sain antaa toimintani kasvaa pikku hiljaa. Ensimmäisenä vuonna ei ollut yhtään asiakasta, toisenakin vain muutama. Sitten julkaisin kirjani alalta, ja sen mukana alkoi loppumaton asiakastöiden tulva.”

Virkailija ei vastannut. Hän katseli kuvaruutua ja vilkaisi välillä minua. Odotti, että jatkaisin.

Minä:
“Mitä sanoisit, jos kertoisin, että olen jo jonkin aikaa tehnyt mainitsemaani vapaaehtoista korjausompelua?”
“Ai oletko?”
“En sanonut niin. Kysyi, mitä sanoisit, jos kertoisin, että olisin? Vaikuttaisiko se työttömyystukeeni mitenkään?”
“Se riippuu…”
“Mistä se riippuu? Siitä, miten monta tuntia olisin tehnyt työtä?”
“Siitäkin. Et voi mitenkään tehokkaasti hakea työtä, jos olet jo töissä. Se, saatko siitä työstä palkkaa tai muuta tuloa, se ei ole tässä pääasia.”
“Voit ehkä kuvitella, että minulla ei ole mitään syytä työllistää itseäni palkattomassa työssä kokoaikaisesti. Miksi ihmeessä tekisin niin? Jos tekisin tätä vapaaehtoista orjatyötä, tekisin sitä vain muutaman tunnin yhtenä päivänä viikossa, jos ollenkaan. Eikä syy ole se, että haluan jättää runsaasti aikaa työnhakuun. Töitä ei ole. Se on fakta, jota minun umpimähkään lähettelemäni hakemukset eivät muuttaisi.”
“Etkö siis haekaan töitä?”
Virkailija havahtui. Tässä saattoi olla mahdollisuus katkaista tuki.
“Tietysti haen. Haen kaikkia mahdollisia paikkoja ja tosiaan pohdin mahdollisuuksia perustaa yhden hengen yritys uudestaan, kaikesta huolimatta. Ensin kuitenkin haluaisin kuulla sinulta, miten katsoisit se vaikuttavan tukeeni, jos tekisin asiakastöitä, velottamatta siitä mitään.”
“Palvelustesi hinnoittelu on tietysti aivan sinun oma asiasi, eikä se ole se ratkaiseva tekijä siinä, miten käsittelemme asiaa. Me harkitsemme, onko toimintasi yritysluontoista, ja jos tulemme siihen tulokseen, että on, et tietysti voi enää saada työmarkkinatukea.”
“Suomen työttömyysturvalaki tuntee käsitteen osa-aikainen yritys työttömyyskorvauksen ohessa. Työ, josta ei tulisi mitään tuloja, on varsin osa-aikainen.”
“Ei se ihan noin mene. Kysymys ei ole siitä, saatko yrityksestäsi tuloa, vaan jo se, että olet yrittäjä, antaa periaatteessa sinulle mahdollisuuden elättää itsesi, etkä siis ole oikeutettu työttömyystukeen. Yritystäsi voitaisiin pitää osa-aikaisena vain, jos olisit ennen työttömäksi jäämistäsi ollut vähintään puoli vuotta kokopäiväisessä palkkatyössä samalla, kun pyöritit yritystäsi.”
“Sehän mainitaan työttömyysturvalaissa vain esimerkkinä, mitä osa-aikainen yritys voi tarkoittaa. Se on vain yksi esimerkki.”
“Meidän tulkintamme nyt kuitenkin on, että tällä tavalla se osa-aikaisuus määritellään.”

Sitten hän jatkoi:
“Sanoitko siis, että olet jo aloittanut toiminnan tässä korjausompelussasi?”
“Kysyin, mitä sanoisit sen vaikutuksista tukeeni, jos sanoisin aloittaneeni ilmaiseksi tehtävän työs. En kertonut tehneeni niin. Haluan tietää etukäteen, mitä vaikutuksia sillä olisi, ennen kuin raportoin mitään.”
“En minä voi antaa mitään lausuntoja ilman asiaan kuuluvia faktoja. Se olisi vain mielipide, eikä se sitoisi meitä.”
“Sama lakihan se on voimassa nytkin. Samat lainkohdat voit etsiä ja tarkistaa nytkin. Ei kai sitä lakia laadita yhtä tapausta varten jälkikäteen? Kai sinun nyt on pakko tietää, mihin säädökseen aiot viitata asiassa, ja onhan sinun osattava se minulle kertoa, kun sitä kysyn.”
“Ei, ei se noin mene. Lausuntoja ei voi antaa ilman, että asiaan vaikuttavat asiat ovat tiedossa.”
“Mutta työttömän pitää antaa omat lausuntonsa teille ilman, että tietää asiaan vaikuttavat lait? Tai lainhan saatan tietääkin, mutta jos te ette lue lakia, vaan pidätte sitä vain suuntaa antavana ohjeena, jonka pohjalta te laaditte omat salaiset säädöksenne, minä en voi niitä mitenkään arvata etukäteen. Onko tämä sinun mielestäsi oikein?”
“Sinulla on aina mahdollisuus valittaa. Lausunnosta sinänsä et voi valittaa, mutta kun Kela sitten sen perusteella katkaisee tukesi, siitä voit valittaa sitten.”
“Olet siis sitä mieltä, että jos kertoisin sinulle tehneeni työtä perimättä asiakkailta mitään palkkiota, sinä katkaisisit tukeni?”
“En sanonut niin. Sanoin vaan, että Kela päättää tuestasi ja tekee sen meidän lausuntomme pohjalta.”
“Ja voin valittaa, jos katson, että he eivät noudattaneet teidän lausuntoanne?”
“Niin, no…”

Keskustelu hiipui hetkeksi. Sitten virkailija kysyi uudestaan:
“Kirjoitanko siis tänne tietoihisi, että olet aloittanut korjausompelutyön kotonasi?”
“Älä kirjoita. Lähetän sinulle tiedustelun asiasta.”

Kaksi päivää tämän tapaamisen jälkeen työvoimatoimistosta saapui selvityspyyntö. Vaadittiin, että kerron tarkkaan, olenko työlllistänyt itseni. Jos en lähettäisi selvitystä, tukeni katkaistaisiin pysyvästi. Nyt se oli keskeytetty siksi aikaa, kun he odottivat vastaustani. En lähettänyt selvitystä. Lähetin seuraavan kyselyn.

1. Onko kaksi vuotta ilman palkkatuloa eläneellä kansalaisella oikeus alkaa tehdä korjausompelua kotonaan työttömyysturvan ohessa, jos hän ei pyydä työstään korvausta asiakkailtaan?
a) Kyllä, on oikeus. / En halua vastata tähän kysymykseen.
b) Voit tehdä ilmaista yritysmäistä työtä, mutta työttömyystukesi katkaistaan.
c) Voit tehdä ilmaista yritysmäistä työtä, mutta työttömyystukesi katkaistaan, joudut maksamaan vähintään kaksituhatta euroa vuodessa YEL-maksua ja tästä yrittäjäelälaitoksen arvioimasta minimitulosta (vaikka sinun tapauksessasi tuloa ei ole) maksat veroa vaaditun summan.

2. Voiko pitkäaikaistyötön tehdä ilmaista korjausompelua kotonaan ja ottaa vastaan kahvipaketin?
a) Kahvipaketin voi ottaa vastaan. / En halua vastata tähän kysymykseen.
b) Kahvipaketti on ilmoitettava veronalaisena tulona verotoimistoon ja sen eteen tehdyt työtunnit pitää ilmoittaa työvoimatoimistoon.
c) Kahvipaketin tarjoaja on ilmiannettava verotoimistoon harmaan talouden kannattajana.

3. Pidättekö kaiken kaikkiaan suositeltavana, että työtön työllistää itsensä ilmaistyöllä, jos palkkatyötä ei löydy, eikä yritystä pysty Suomen viranomaisten takia perustamaan?
a) Pidämme sitä erittäin suositeltavana paikallisen yhteisön kannalta. / En halua vastata tähän kysymykseen.
b) Tällainen on epämääräistä ja epäilyttävää; emme voi valvoa, etteikö raha tai kahvipaketti vaihtaisi kättä; tällaista toimintaa ei tule sallia.
c) Tämä on harmaata taloutta, kuutamourakointia, rikos, jonka tekijät pitää saattaa vastuuseen teostaan lain edessä.

Advertisements

4 thoughts on “Orjatyöasiakkaat

  1. Niin, eikä oikein tiedä, itkeäkö vai nauraa. Nauraminen voi olla sinänsä viisaampaa, koska siinä ei kulu nenäliinoja, ja nekin sentit työmarkkinatuesta investoi mieluummin johonkin hyödyllisempään.

Your comment - Sinun kommenttisi

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s