Kävipä säkä

Paluumuuttajalle Suomessa asuminen on edelleen kuin elämysmatkailua. En kadu päätöstäni palata kotimaahan, koska täällä olen kokenut onnellisuutta, jota vain Suomessa voi kokea, jos on suomalaiseksi syntynyt. Suomen luonto ja suomen kieli ovat ne ihanimmat asiat minulle. Ja se suomalainen mentaliteetti; on hupaisaa katsoa muita ihmisiä kuin itseään peilistä.

Mutta taloudellisesti Suomesta lähtö juuri 90-luvun alun (tahallisesti aiheutetun?) laman alta oli onnekas päätös. Irtisanouduin kehitysvammaisten orjuuttajan työstäni ja läksin. Myöhemmin kuulin tuon laitoksen joutuneen lopettamaan toimintansa. Olisinkohan jo silloin joutunut työttömäksi, kuten niin monet muut 90-luvun suomalaiset? Sen sijaan läksin tekemään työtä, yrittämään, ja pystyin palattuani hyödyntämään nekin pienet säästöt oman kodin ostossa.

Muualla käyneenä näen myös suomalaisen virkamiestyrannian selkeämmin kuin jos en olisi koskaan ollut poissa. Ihmisten eriarvoistaminen, velkaannuttaminen, orjuuttaminen, valvonta, rankaisu ja ylityöllistäminen ovat kai globaali trendi, mutta Suomessa taitaa olla lisäksi jokin sisäsyntyinen yltiötottelevaisuusgeeni, joka tekee näppärästi tehokyykyttäjiä. Ja sama ominaisuus on meissä alamaisissa. Olemme helppoa riistaa. Uikutamme ehkä hiukan, mutta alistumme lopulta. Alistumisellamme ostamme lisäaikaa orjuuteemme ja köyhyyteemme. Moni on alistunut kuoliaaksi asti. Olisiko parempi kuolla alistumalla vai vapauteen pyrkien? Haluaisin vielä joskus asua vapaassa Suomen maassa. En näe siihen muuta mahdollisuutta kuin koko kansan yhteistyön.

Advertisements

Your comment - Sinun kommenttisi

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s