Työmarkkinatori

Koska työttömänä ei halua ‘ostaa sikaa säkissä’ eikä ryömiä ojasta allikkoon, halusin vilkaista työmarkkinatoria (eikö parempi nimi olisi työtori.fi tai työmarkkinat.fi?) sinne kirjautumatta. Voit itse tehdä samoin pyytämällä ystävääsi, joka on opiskelija, ‘varmassa’ työpaikassa, eläkkeellä, tai muuten ainakin toistaiseksi vapaa työttömyystoimiston mielivallasta, kirjautumaan työmarkkinatorille omilla tunnuksillaan. Ohessa on koottuna muutamia kohtia noilta sivuilta.

Sinulla tulee olla käytössäsi sähköposti ja puhelin, ja sinun täytyy myöntyä paljastamaan ne työmarkkinatorille. Oheisesta tietosuojaselosteesta näet, että antamasi tiedot ovat nähtävillä ympäri EU:ta ja ETA:aa. Lue myös, miten Gofore Oy käyttää tietojasi.

Kirjauduttuasi sinulle kerrotaan, että kohta puoleen on tulossa myös mahdollisuus selata mahdollisia työpaikkoja myös anonyymisti. Sitä ei kerrota, tapahtuuko tämä ennen kuin työmarkkinatorista tehdään pakollinen kaikille työttömille työnhakijoille, vai jo ennen sitä, ja milloin.

Kaikenlaista muutakin ajateltavaa nuo sivut herättävät, mutta pidän omat ajatukseni tällä kertaa omina tietoinani ja laitan tähän linkin pdf-koosteeseen työmarkkinatorin neljästä sivusta ja tuosta tietosuojaselosteesta (3 sivua): työmarkkinatori

Advertisements

Ei veljensä vartiainen

https://juhanavartiainen.fi/2018/lyhyt-kommentti-laiskuudesta/#comment-2513

Lähetin oman kommenttini tuohon Juhana Vartiaisen blogikirjoitukseen. Sitä ei julkaistu, joten laitan sen tähän:

“…alenemisen voi välttää osoittamalla aktiivisuutta työnteon tai yrittämisen piirissä.”

Ei, vaan alenemisen välttämiseksi on saatava työtä. Sen saaminen voi tapahtua ihan ‘passiivisestikin’, ei siinä työnhakijan aktiivinen säntäily ratkaise. Yrittämistä ei kannata yrittää, koska todennäköistä on, ettei se ala kannattaa neljässä kuukaudessa, ja silloin kuitenkin työttömyyskorvaus katkaistaan, vaikka laki toisaalta sallisi osa-aikaisen yrittämisen tuen ohella.

“Työttömyysturvan taso ja korvausaste voivat olla sitä parempia, mitä nopeammin työtön saadaan takaisin töihin.”

Saadaan töihin? Toisenlaisella asenteella olisi tuonkin kirjoittanut ‘mitä nopeammin työnhakija löytää taas töitä’. Valinta on kirjoittajan: onko työtön toimenpiteiden kohde, vai ihminen, jolla on ongelma, työttömyys.

“Aktivointipolitiikka perustuu siihen, että lähes kaikkien ihmisten taloudelliset valinnat riippuvat taloudellisista kannustimista.”

On paljon asioita, joita en suostuisi tekemään, vaikka tiedän, että niistä voisi saada ‘taloudellisia kannusteita’: voisin alkaa opiskella Lähi-Idän kieliä, ryhtyä ‘ilmastonmuutoksen’ airueeksi, perustaa orjilla toimivan työpajan, kouluttautua puhelintyrkytysmyyjäksi… Enkä tulisi vartiaisille siivoojaksi lupauksella, että vaikka ylettömän suurikin palkka ehkä vuoden lopussa maksetaan, koska minunhan pitäisi ensin uskoa, että toinen osapuoli pitäisi lupauksensa.

“…keikkatyöalustat kehittyvät koko ajan, ja keikkatyökin voi olla tie pysyvämpään työllisyyteen.”

Keikkatyöhön ei pidä pakottaa eikä siihen pakottamiseen luoda taas uusia ‘alustoja’, vaan pitää sallia ihmisten tehdä kaikenlaista työtä ilman, että se romuttaa heidän taloutensa. Omaehtoinen keikkailu ja yritteleminen ovat asioita, joiden tekemisen vapauden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä. Suomessa ei näy olevan.

“…suomalaisia on enää vaikeaa saada joihinkin matalapalkkatöihin.”

Kun ihmisiä ei johonkin työpaikkaan löydetä, pitää nostaa palkkaa tai muita ehtoja. Melkein jokaisella paikalla on hinta, jolla se kelpaa työnhakijoille. On kyllä monia töitä, joihin en moraalisyistä lähtisi.
Kirjoituksessa myös sekoitetaan käsitteet ‘kannustin’ ja ‘rangaistuksen välttäminen’. Jos Vartiaiselle määrättäisiin viiden prosentin leikkaus palkkaan ja sanottaisiin, että sen voi välttää kerjäämällä paikkakunnan mummoilta ja käsityöläisiltä uutta torkkupeittoa. Niksi olisi tietysti siinä, että kerjäämistä sinänsä ei luettaisi aktiivisuudeksi, vaan tuloksena olisi oltava ihan konkreettinen torkkupeitto, tai palkkaa pois.

“Toinen ja perustellumpi kritiikin kohde on siinä, että työvoimahallinnon voimavarat ovat riittämättömiä huolehtimaan työtilaisuuksien tarjonnasta ja tukialeneman peruuttavista aktivointitoimista.”

Ihminen ei työllisty ja saa oikeutettua toimeentuloa sillä, vaikka tuhat uutta työttömyystoimiston virkailijaa ‘tarjoaisi työtilaisuuksia’, eli arpoisi koneeltaan avoimia työpaikkoja, jotka työnhakija on jo omalta koneeltaan nähnyt. Työnhakumääräys ei johda työllistymiseen, ei vaikka niiden määrä moninkertaistettaisiin.

“Lisäksi kansalaispalautteesta ja valiokuntakuulemisesta voi päätellä, että työttömyysturvan varassa elää joukko ihmisiä, joiden työkyky on kehno ja jotka kuuluisivat kuntouttavaan toimintaan. On kerrassaan hyödyllistä, jos aktiivimalli vielä kirittää työvoimahallinnon järkeistämään toimintojaan ja saattamaan kuntoutuksen piiriin tai välityömarkkinoille sellaiset työttömät, joiden työllistymistodennäköisyys on lähellä nollaa.”

Ammatillinen kuntouttaminen olisi hyvä asia joillekin, mutta siitähän tässä ei puhuta, vaan niin sanotusta ‘kuntouttavasta työtoiminnasta’, joka ei millään tavalla paranna työnsaantimahdollisuuksia, vaan nöyryyttää työnhakijaa ja vie hänen viimeisenkin arvonsa – jos ei omissa niin toisten silmissä. Ja kuitenkin tällaiseen ihmisten omanarvontunteen murtamiseen halutaan varsinkin ne, jotka eivät systeemin mielestä tule koskaan työllistymään. Miksi? Mikä siinä köyhän ihmisen vapaa-ajassa niin kansan ‘edustajia’ pelottaa?

 

Rehellinen rekry

Haluaisin tehostaa työnhakuani lähettämällä henkilötietoni jollekin rekrytointifirmalle. Jotta en niin tehdessäni hyppäisi ojasta allikkoon, sen pitäisi olla rehellinen rekryfirma. Onko sellaisia? Vaatimukseni eivät ole kohtuuttomia. Etsin työnvälittäjää seuraavin minimiehdoin:

1. Kaikessa kirjeenvaihdossaan ja sähköposteissaan rekrytoija allekirjoittaa viestinsä omalla nimellään, eikä korvaa sitä nimellä ‘rekrytiimi’.

2. Rekryfirma etsii vapaita työmahdollisuuksia aktiivisesti, eikä vain tuputa työttömyystoimiston sivujen työpaikkailmoituksia, jotka työnhakija on jo nähnyt, ja on niihin reagoinut, jos ne olivat sopivia.

3. Kyseessä on suomalaisten omistama suomalaisin voimin toimiva, veroja Suomeen maksava avoin yritys, jonka kaikki olennaiset tiedot löytyvät heidän verkkosivuiltaan.

4. Rekrytoija, mielellään sama vakiovirkailija kullekin asiakkaalle, pyrkii perehtymään kunkin työnhakijan ja kunkin työnantajan erityisvaatimuksiin, jotta pystyy tarjoamaan molemmille osapuolille hyötyä. En tarvitse elämääni taas uutta karenssiansaa enkä komentelijaa.

Onkohan tällaisia olemassa muualla kuin kuvitelmissani?