Leipä jonottajien suusta

Vanhentuvaa ruokaa on monista kaupoista jo vuosien ajan lahjoitettu köyhien ruoka-apuun. Nyt Kirkon Ulkomaanapu on avaamassa Helsinkiin puotia, jossa muualla myytäväksi kelpaamattomia mutta vielä syötäviä ruokia myydään. Onhan se tietysti hyvä, jos joku onnistuu tekemään bisnestä ruoalla, joka aikaisemmin meni suoraan köyhille tai jätteisiin. Muutama asia kuitenkin arveluttaa minua.

“WeFood-hävikkiruokakaupassa työntekijät myymäläpäällikköä lukuun ottamatta työskentelevät vapaaehtoisina. Hukkasen mukaan heillä on kuitenkin vireillä yhteistyö Kide-säätiön kanssa. Jos se onnistuu, myymälässä osa saattaa työskennellä työmarkkinatuella.”

Suomeksi sanottuna tuo tarkoittaa, että työttömät eivät voi tulla ja työskennellä vapaaehtoisesti, koska heidät tullaan pakottamaan tuohon palkattomaan hommaan! Miksi ihmeessä kaupalle ei kelpaa ihmisten ilmainen vapaaehtoinen apu? Miksi pitää sekottaa pakottaminen ja karensseilla uhkailu ja ihmisten vähättely ja mitätöinti ja kasteihin jakaminen tähänkin?

Kaiken kaikkiaan ylijäämäruokaa pitäisi jakaa ilmaiseksi köyhille. Nyt joku yrittää viedä köyhiltä senkin vähän avun ja tehdä rahaa toisten köyhyydellä. Ja vielä pakottaa ne ruokajonojen köyhät auttamaan tässä ennen heille tarjotun ruoan myymisessä työttömyyskorvauksen katkaisun tai leikkauksen uhalla! Potentiaalisesti hyvästäkin projektista voi näköjään saada pahaa jälkeä aikaan.

Ja tuo palkattomien pakkotyöläisten käyttöä suunnitteleva kirkon organisaatio aikoo avustaa osalla tuottojaan kehitysmaita, pidätettyään tietysti ensin toiminnan pyörittäjien palkat ja kulut. Työttömät työskentelevät kehitysmaiden köyhien hyväksi nälän kurniessa omassa vatsassa.

Advertisements

Aktiivia kaikille

Keskustelupalstoilla riekkuu muutama (maksettu?) tyyppi, joka vihaa suomalaisia maanviljelijöitä. Nyt he ovat omaksuneet newspeakin ‘aktiivimallin’ käyttämisen lyömäaseena heitäkin vastaan. Suomalaisen maanviljelijän sosiaalitukia pitäisi heidän mielestään leikata, jos he eivät suostu nostamaan tuotantoaan keskieurooppalaiselle tasolle.

‘Aktiivi’-malli tarkoittaa työttömän rankaisemista asiasta, josta hän ei itse edes voi päättää: työpaikan saamisesta, ja kohta, jos rangaistusmalli kakkonen sallitaan mennä läpi, sopivien työpaikkailmoitusten olemassaolosta.

Maanviljelijän tapauksessa samanlainen malli tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että häntä rangaistaisiin, jos on liian kuivaa tai hallaa tai liikaa sadetta tai joku muu sadon tuhoava asia. Eli häntä rangaistaisiin asiasta, johon hän ei voi itse vaikuttaa.

Työmarkkinatori

Koska työttömänä ei halua ‘ostaa sikaa säkissä’ eikä ryömiä ojasta allikkoon, halusin vilkaista työmarkkinatoria (eikö parempi nimi olisi työtori.fi tai työmarkkinat.fi?) sinne kirjautumatta. Voit itse tehdä samoin pyytämällä ystävääsi, joka on opiskelija, ‘varmassa’ työpaikassa, eläkkeellä, tai muuten ainakin toistaiseksi vapaa työttömyystoimiston mielivallasta, kirjautumaan työmarkkinatorille omilla tunnuksillaan. Ohessa on koottuna muutamia kohtia noilta sivuilta.

Sinulla tulee olla käytössäsi sähköposti ja puhelin, ja sinun täytyy myöntyä paljastamaan ne työmarkkinatorille. Oheisesta tietosuojaselosteesta näet, että antamasi tiedot ovat nähtävillä ympäri EU:ta ja ETA:aa. Lue myös, miten Gofore Oy käyttää tietojasi.

Kirjauduttuasi sinulle kerrotaan, että kohta puoleen on tulossa myös mahdollisuus selata mahdollisia työpaikkoja myös anonyymisti. Sitä ei kerrota, tapahtuuko tämä ennen kuin työmarkkinatorista tehdään pakollinen kaikille työttömille työnhakijoille, vai jo ennen sitä, ja milloin.

Kaikenlaista muutakin ajateltavaa nuo sivut herättävät, mutta pidän omat ajatukseni tällä kertaa omina tietoinani ja laitan tähän linkin pdf-koosteeseen työmarkkinatorin neljästä sivusta ja tuosta tietosuojaselosteesta (3 sivua): työmarkkinatori

Ei veljensä vartiainen

https://juhanavartiainen.fi/2018/lyhyt-kommentti-laiskuudesta/#comment-2513

Lähetin oman kommenttini tuohon Juhana Vartiaisen blogikirjoitukseen. Sitä ei julkaistu, joten laitan sen tähän:

“…alenemisen voi välttää osoittamalla aktiivisuutta työnteon tai yrittämisen piirissä.”

Ei, vaan alenemisen välttämiseksi on saatava työtä. Sen saaminen voi tapahtua ihan ‘passiivisestikin’, ei siinä työnhakijan aktiivinen säntäily ratkaise. Yrittämistä ei kannata yrittää, koska todennäköistä on, ettei se ala kannattaa neljässä kuukaudessa, ja silloin kuitenkin työttömyyskorvaus katkaistaan, vaikka laki toisaalta sallisi osa-aikaisen yrittämisen tuen ohella.

“Työttömyysturvan taso ja korvausaste voivat olla sitä parempia, mitä nopeammin työtön saadaan takaisin töihin.”

Saadaan töihin? Toisenlaisella asenteella olisi tuonkin kirjoittanut ‘mitä nopeammin työnhakija löytää taas töitä’. Valinta on kirjoittajan: onko työtön toimenpiteiden kohde, vai ihminen, jolla on ongelma, työttömyys.

“Aktivointipolitiikka perustuu siihen, että lähes kaikkien ihmisten taloudelliset valinnat riippuvat taloudellisista kannustimista.”

On paljon asioita, joita en suostuisi tekemään, vaikka tiedän, että niistä voisi saada ‘taloudellisia kannusteita’: voisin alkaa opiskella Lähi-Idän kieliä, ryhtyä ‘ilmastonmuutoksen’ airueeksi, perustaa orjilla toimivan työpajan, kouluttautua puhelintyrkytysmyyjäksi… Enkä tulisi vartiaisille siivoojaksi lupauksella, että vaikka ylettömän suurikin palkka ehkä vuoden lopussa maksetaan, koska minunhan pitäisi ensin uskoa, että toinen osapuoli pitäisi lupauksensa.

“…keikkatyöalustat kehittyvät koko ajan, ja keikkatyökin voi olla tie pysyvämpään työllisyyteen.”

Keikkatyöhön ei pidä pakottaa eikä siihen pakottamiseen luoda taas uusia ‘alustoja’, vaan pitää sallia ihmisten tehdä kaikenlaista työtä ilman, että se romuttaa heidän taloutensa. Omaehtoinen keikkailu ja yritteleminen ovat asioita, joiden tekemisen vapauden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä. Suomessa ei näy olevan.

“…suomalaisia on enää vaikeaa saada joihinkin matalapalkkatöihin.”

Kun ihmisiä ei johonkin työpaikkaan löydetä, pitää nostaa palkkaa tai muita ehtoja. Melkein jokaisella paikalla on hinta, jolla se kelpaa työnhakijoille. On kyllä monia töitä, joihin en moraalisyistä lähtisi.
Kirjoituksessa myös sekoitetaan käsitteet ‘kannustin’ ja ‘rangaistuksen välttäminen’. Jos Vartiaiselle määrättäisiin viiden prosentin leikkaus palkkaan ja sanottaisiin, että sen voi välttää kerjäämällä paikkakunnan mummoilta ja käsityöläisiltä uutta torkkupeittoa. Niksi olisi tietysti siinä, että kerjäämistä sinänsä ei luettaisi aktiivisuudeksi, vaan tuloksena olisi oltava ihan konkreettinen torkkupeitto, tai palkkaa pois.

“Toinen ja perustellumpi kritiikin kohde on siinä, että työvoimahallinnon voimavarat ovat riittämättömiä huolehtimaan työtilaisuuksien tarjonnasta ja tukialeneman peruuttavista aktivointitoimista.”

Ihminen ei työllisty ja saa oikeutettua toimeentuloa sillä, vaikka tuhat uutta työttömyystoimiston virkailijaa ‘tarjoaisi työtilaisuuksia’, eli arpoisi koneeltaan avoimia työpaikkoja, jotka työnhakija on jo omalta koneeltaan nähnyt. Työnhakumääräys ei johda työllistymiseen, ei vaikka niiden määrä moninkertaistettaisiin.

“Lisäksi kansalaispalautteesta ja valiokuntakuulemisesta voi päätellä, että työttömyysturvan varassa elää joukko ihmisiä, joiden työkyky on kehno ja jotka kuuluisivat kuntouttavaan toimintaan. On kerrassaan hyödyllistä, jos aktiivimalli vielä kirittää työvoimahallinnon järkeistämään toimintojaan ja saattamaan kuntoutuksen piiriin tai välityömarkkinoille sellaiset työttömät, joiden työllistymistodennäköisyys on lähellä nollaa.”

Ammatillinen kuntouttaminen olisi hyvä asia joillekin, mutta siitähän tässä ei puhuta, vaan niin sanotusta ‘kuntouttavasta työtoiminnasta’, joka ei millään tavalla paranna työnsaantimahdollisuuksia, vaan nöyryyttää työnhakijaa ja vie hänen viimeisenkin arvonsa – jos ei omissa niin toisten silmissä. Ja kuitenkin tällaiseen ihmisten omanarvontunteen murtamiseen halutaan varsinkin ne, jotka eivät systeemin mielestä tule koskaan työllistymään. Miksi? Mikä siinä köyhän ihmisen vapaa-ajassa niin kansan ‘edustajia’ pelottaa?

 

Naisia tutkitaan

Yle antoi uutisia Keski-Suomesta tänään 8.30:

Työttömien työllistymismahdollisuuksia lähdetään Keski-Suomessa ‘parantamaan’ uudenlaisella kokeilulla. TE-toimisto kokoaa kattavat tiedot työttömän kaikesta osaamisesta, myös harrastustoiminnasta, ja päivittää hänen taitonsa nykypäivän vaatimusten tasolle. Mukaan otetaan toimistotyöstä tai vaateteollisuudesta työttömäksi jääneitä. Työnvälitys- ja yrityspalvelujen palvelujohtaja Minna Heino Keski-Suomen TE-toimistosta:

“Perusteena tässä on se, että hakija ei ole kovinkaan motivoitunut suuntautumaan työmarkkinoille tai ei tunnista niitä työmarkkinoiden mahdollisuuksia. Siinä testataan niin sanotusti ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluja uudella tavalla hyödyntäen sekä digitaalista menetelmää että tietenkin sitten psykologisia arvioita. Ja tätä ostetaan nyt ensimmäistä kertaa koko Suomessa.”

Jaha. Voimmeko nyt sitten varmasti luottaa siihen, että tämän pakkopalvelun ‘perusteena on se, että hakija ei ole kovinkaan motivoitunut suuntautumaan työmarkkinoille tai ei tunnista niitä työmarkkinoiden mahdollisuuksia’?

 

Eli kävisikö näin:

Puhelin soi. Työttömyystoimiston Asiantuntija Tyyne Turjake soittaa ompelutyöstä kauan sitten työttömäksi jääneelle työttömälle.

“Meillä alkaisi nyt ensi kuussa tällainen erityinen palvelu, jossa autetaan suuntautumaan työmarkkinoille työttömiä, jotka eivät ole motivoituneet eivätkä tunnista työmarkkinoiden mahdollisuuksia. Mitenkä sinua kiinnostaisi päästä tällaiseen osaamisen ja taitojen testaukseen?”

“Hienoa! Voin tuskin odottaa! Milloin voin aloittaa?”

“No, tämä nyt oli vaan tällainen alustava kartoituspuhelu. Kaikki hakijat eivät välttämättä pääse mukaan. Valintaseulamme on hyvin tarkka. Otamme vain niitä hakijoita, jotka eivät ole motivoituneita tähän.”

“Eli siis niitä, jotka eivät hae sinne?”

“Niin, juu, kyllä, tuota…”

 

Vai kulkisiko keskustelu tällä tavalla (Turjake taas luurissa):

“Meillä alkaisi nyt ensi kuussa tällainen erityinen palvelu, jossa autetaan suuntautumaan työmarkkinoille työttömiä, jotka eivät ole motivoituneet eivätkä tunnista työmarkkinoiden mahdollisuuksia. Mitenkä sinua kiinnostaisi päästä tällaiseen osaamisen ja taitojen testaukseen?”

“Kuule ei voisi vähempää kiinnostaa. Minulla ei ole mitään tarvetta esitellä yksityiselämääni, harrastustoimintaani, eikä mitään muutakaan. Haen niitä olemattomia töitä entisellä innolla, ja luotan siihen, että intoni jatkuu eläkeikään saakka.”

“Mainiota! Olet nimenomaan valintaperusteidemme mukainen hakija.”

“Hakija? Mutta juurihan sanoin, että en aio hakea tuollaiseen yksityisyyttä loukkaavaan, työttömiä syyllistävään turhakkeeseen.”

“Niinhän sinä sanoit. Ja juuri tuon motivoitumattomuutesi vuoksi olet ihan varmasti yksi valituista. Saat piakkoin virallisen kutsukirjeen. Se on sitten se kahden kuukauden karenssi, jos et saavu paikalle.”

 

Tai entä, jos se meneekin näin:

“Meillä alkaisi nyt ensi kuussa tällainen erityinen palvelu, jossa autetaan suuntautumaan työmarkkinoille työttömiä, jotka eivät ole motivoituneet eivätkä tunnista työmarkkinoiden mahdollisuuksia. Mitenkä sinua kiinnostaisi päästä tällaiseen osaamisen ja taitojen testaukseen?”

“Kyllä minä voisin tulla. Olisi varmaan ihan kiinnostavaa kartoittaa osaamiseni ja listata harrastukseni oikein Asiantuntijoiden toimesta. Opin varmaan paljon siitä.”

“Selvä! Hyvä, että haluat tulla mukaan. Laitan tähän, että sinulle on nyt alustavasti myönnetty testauspaikka. Saat pian kirjeen, jossa on tarkemmat tiedot.”

“Hetkinen, eihän sen näin pitänyt mennä. Luin jostain, että te otatte tuohon pakkotestaukseen vain niitä, jotka eivät näe sitä tarpeelliseksi eivätkä halua sinne. Minähän en kuulu kohderyhmäänne lainkaan!”

“Niin haluatko sinä nyt hakea tähän testaukseen vai et?”

“Haluan, olen oikein motivoitunut!”

“Hienoa kuulla. Harvoinpa meillä näin innokkaita pakkokurssitettavia höpökursseillemme tuleekaan. Ilmoitamme tosiaan sitten, kun testit alkavat.”

“Ei voi olla totta! Siis ihan oikeasti nyt. Minä en siis aio tulla mihinkään tuollaiseen, vaikka leikkaisitte tukeani. Johonkin on raja vedettävä. Työttömyys on riittävä haaste ilman, että teette siitä jonkinlaista ‘psykologista ongelmaa’!”

“Minusta alkaa nyt kuulostaa, että et ole kovin motivoitunut…”

“No, en todellakaan ole!”

“Mainiota! Juuri sellaisia etsimme. Siis mihin jäimmekään…”

 

Kansalaispalkka

Kävin juuri allekirjoittamassa kansalaisaloitteen otsikolla ‘Kansalaispalkka nyt’. Suora linkki: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2884

Olisihan se helpottavaa kaikin puolin, jos töitä voisi hakea vapaasti, ilman pelkoa, että pakotetaan ojasta allikkoon. Samat summat pyörisi pelissä, mutta byrokratiaa voisi vähentää, ja pudottaa turhia virkailijoita kansalaispalkalle ja työllistymään vapaasti.

Toinen aloite, jota kannatin, on tämä osa-aikaisesta opiskelusta: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2897

Voihan näitä allekirjoittaa. Vaikka kansan ääntä ei ‘edustajistossa’ kuunneltaisi, kertovathan ne ainakin meille itsellemme jotain.

Töitä globaalifirmasta

Oletko työnhakuvimmassasi kolunnut läpi paikkakuntasi kaikki firmat, useaankin kertaan, ja saanut joiltakin niistä jo roskapostieston ja porttikiellon? Mikä olisi seuraava askel? Entäpä jos laajentaisit näköalojasi johonkin globaaliin firmaan? Näillä kunnailla kaikkein suurimpaan? Suomi Oy saattaa olla sinulle oikea paikka. Suomi Oy on monipuolinen, maailman mittakaavassakin huomattava yritys, joka tarjoaa työpaikkoja monen alan osaajille, palkalla ja ilman.

Joulukuussa 2014 kirjoitin tässä blogissa näin:

Suomen Valtio Oy
Yksityistäminen ja yhtiöittäminen on ollut muotia Suomessa ja maailmalla jo kauan. Suomen tasavallasta tehtiin yhtiö jo vuoden 1994 alusta; Suomen Valtio/Alv, Y-tunnus 0986674-0. Meille tosin ei muistettu kertoa. Meille ei kerrottu, että emme enää ole kansalaisia. Voiko yhtiöllä olla kansalaisia?

Yhtiöllä on osakkeenomistajia, rahoittajia, asiakkaita ja osakkeita. Voiko olla osakkeenomistaja tietämättään? Voiko olla osakkeenomistaja yhtiössä, olla saamatta siitä osinkoa ja maksaa veroa yhtiölle, ikäänkuin se olisi edelleen Suomen tasavalta?

Asiakkaita toki olemme yhtiössä ja sen monissa tytäryhtiöissä. Työtön on asiakas Kansaneläkelaitoksessa, Työvoimatoimistossa ja Verotoimistossa. Entinen kansalainen on nyt asiakas monessa yhtiössä, jotka Suomen tasavallassa olivat esimerkiksi tielaitos, posti, puhelinlaitos, koulut, sairaalat, rautatiet, postipankki. Oliko sähkölaitos joskus yhteisessä omistuksessa? Omistiko kansa minkään nykyisistä vakuutusyhtiöistä? Onko vesilaitos nykyään meidän omistamamme vai onko sekin jo luovutettu pois? Palveleeko poliisilaitos Suomen Valtio/Alv:a vai kansaa? Entä puolustusvoimat; onko sen tehtävä taata meille vapaus (vielä joskus) vai onko se yksityinen armeija? Takaako oikeuslaitos suomalaisille perustuslailliset oikeudet vai toimiiko sekin hyötyperiaatteella, Suomen Valtion tytäryhtiönä? Edustavatko poliitikot meitä vai ovatko he Suomen Valtion palkkarenkejä?

Miksi piti yksityistää Suomi? Amerikassahan perustettiin korporaatio nimeltä US jo 1871, mutta kenelle tuli mieleen tehdä meidänkin maastamme sellainen? Kuka sitä vaati? Kuka siitä hyötyi? Miksi siitä ei ole puhuttu? Tarjosiko jokin pankki Suomelle lainaa, sillä ehdolla, että maa yksityistettäisiin? Eikö tämä ole sen luokan asia maalle, että siitä olisi pitänyt järjestää kansanäänestys? Vai oliko lainan toisena ehtona, että kansalle ei kerrottaisi?

Vai onko Suomen Valtion Y-tunnus vain muodollisuus, joka helpottaa laskutusta? Mutta vaikka yhtiö olisikin yhtiö vain muodollisesti, pitää sillä kai olla myös omistaja, muodollisesti. Kuka se on? Onko kansan ennen yhdessä omistamia palveluja yhtiöitetty ja yksityistetty sen takia, että niitä on voitu myydä yksitellen ulkomaille, ja Suomen Valtion omaisuudeksi jää pelkkä maa-ala. Ai niin, metsälaitoskinhan jo taidettiin yksityistää. Mitä Suomen Valtio/Alv, Y-tunnus 0986674-0, sitten käsittää? Pelkän nimen yritysrekisterissä? Ihan muodollisesti vain? Nimen, jonka voi myydä jollekin, ihan muodollisesti tietysti? Tai se voi siirtyä pankin omistukseen, kun Suomen Valtio tekee konkurssin.

Mikä on Suomen tasavallan kansalaisten asema tässä kuviossa? Olemmeko me yleisöä? Osakkeenomistajia? Vai olemmeko me Suomen Valtion ottamien pankkilainojen pantti? Mitä arvoa meillä on? Me emme omista edes kiinteistöjämme, koska nehän viedään meiltä heti, kun lakkaamme maksamasta kiinteistöveroja – eli emme omista niitä todella. Yksi asia meillä vielä on: työpanoksemme. Onko meistä Suomen Valtio/Alv:lle mitään muuta rahallista hyötyä kuin meidän työpanoksemme?

Jos yhtiömuotoinen Suomen Valtio hyötyy meistä vain työmme kautta, ymmärrän hyvin, miksi niin suuri osa meistä halutaan saada töihin ilman palkkaa. Hyötysuhde on valtava. Vielä jonkin aikaa osa kansaa on pidettävä hyvillä palkoilla, ja käyttää heitä enemmistön kurissapitoon. Kun palkaton työ on juurrutettu yhteiskuntaan pysyvästi, ja riittävän suuri osa kansalaisia – ihmisiä, asiakkaita – on niin alistettu ja heikennetty, ettei heistä enää ole vaaraa, voidaan vartijoiden palkkoja tuoda alas ja siirtää heistäkin yhä kasvava osa orjiksi. Tuloksena on virtaviivainen, kustannustehokas yhtiö, jota voi ylpeästi markkinoida sijoittajille:

‘Myydään toimiva yritys EU:n pohjoisrajoilta. Erittäin luonnonkauniilla paikalla, hyvät liikenneyhteydet vesitse, maitse ja ilmateitse muualle Eurooppaan ja maailmalle.
Hyvin koulutettu työvoima (Human Resources -osasto on myynnissä erikseen, katso alla olevaa ilmoitusta ‘Koululaitos myytävänä’), kuitenkin palkkakulut erittäin pienet. Suuri osa työskentelee ilman palkkaa, ja uusi omistaja voi myös vapaasti saneerata heitäkin ulos, jos tarpeen – mitään entisten työntekijöiden jatkuvaa työllistämisvelvoitetta ei ole. Kauppaan kuuluu noin 400 000km2 maapinta-alaa, josta suuri osa hyvin hoidettua metsää, 200 000 järveä, monipuoliset mineraalivarat, ja mikä tärkeintä, runsaat puhtaan juomaveden pohjavesivarastot. Käytä nyt tätä tilaisuutta ostaa pala historiaa – tämä tarjous ei tule toistumaan. Kauppaan kuuluu noin viisi miljoonaa kiinteistöä, yksityinen vartijalaitos nykyaikaisin asein. Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, voi mainita lähellä pintaa kulkevan peruskallion; se tarjoaa ovelalle sijoittajalle mahdollisuudet luoda ennen näkemätön varastointisysteemi vaikkapa ydinvoimalajätteen pitkäaikaiseen turvalliseen säilytykseen. Hinnasta voidaan neuvotella – tuo omat aseesi tai pankkiirisi mukaan neuvotteluihin. Jos tarvitset kauppaan lisärahoitusta, voimme järjestää sitä työntekijöiltämme, tytäryhtiömme kautta (tämäkin tytäryhtiö on nyt myytävänä, katso alla oleva ilmoitus ‘Verotoimisto’). Ehdoton luottamuksellisuus taattu.’

Kuulostaa sijoitukselta, josta ei voi kieltäytyä.
(Finland, Republic of näkyy myös US Inc:in sivuilla, yrityksenä: https://www.sec.gov/cgi-bin/browse-edgar?CIK=0000035946&action=getcompany Lukaisepa asiaan liittyvät dokumentit ja pohdi, mikä tämä kuvio oikein on.)

https://reilusuomi.wordpress.com/2014/11/26/suomen-valtio-alv/