Tyranniakysely

Kysely tyranneille (TE-toimiston virkailijoille, sosiaalivirkailijoille, orjalaitoksille)

Häpeätkö jotain, mitä työssäsi teet?
a) En. Jos häpeäisin jotain, en tekisi sitä.
b) En enää; aluksi häpesin, mutta kaikkeen tottuu. Omatunto paatuu.
c) Häpeän sitä, että olen auttamassa orjayhteiskunnan luomisessa.
d) Häpeän sitä, että saan toimeentuloni toisten suomalaisten työttömyydestä.

Mitä tekisit rahasta?
a) Vain työtä, joka on moraalini ja eettisten vakaumusteni mukaista.
b) Kiristäisin työttömän suomalaisen palkattomaan pakkotyöhön eli orjaksi.
c) Valehtelisin (esim. työttömille, esimiehilleni, verotoimistolle).
d) Varastaisin.
e) Pahoinpitelisin fyysisesti.
f) Pahoinpitelisin henkisesti, eli kohtelisin toista ihmistä ikäänkuin hänellä ei olisi ihmisarvoa eikä itsemääräämisoikeutta.
g) Tappaisin.
h) Huoraisin.
i) Ryhtyisin huumeidenvälittäjäksi.
j) Myisin vaikka mummoni.

Jos sinä olet valmis tekemään rahasta jopa asioita, joita häpeät, minkä arvelisit olevan työttömän motiivi, kun hän kieltäytyy suostumasta orjaksi?
a) Hän ei halua vahingoittaa omanarvontuntoaan.
b) Hän ei halua olla mukana luomassa orjayhteiskuntaa.
c) Laiskuus, haluttomuus tehdä työtä.
d) Ilmeisesti hänellä on jokin tulolähde, eikä hän tarvitse työttömyystukea velvoitteineen.
e) Hän häpeää työttömyyttään, eikä halua näyttää naamaansa yhteisössään.
f) Hän ei halua leimautua yhteiskunnan ongelmajätteeksi, heikoksi, rasitteeksi, osaamattomaksi idiootiksi.
g) Aika harva kieltäytyy, joten kai he ymmärtävät, että työstä on heille hyötyä; tyhmää kutsua sitä orjatyöksi, vaikka se onkin pakollista ja palkatonta.
h) Aika moni kieltäytyy, joten kai orjuus on pahempi asia kuin luulisikaan, ennen kuin itse joutuu valitsemaan työmarkkinatuen ja pakkotyön välillä.

Orjafirman johtaja, etsiikö yrityksenne uutta henkilökuntaa?
a) Tarvitsemme ja etsimme.
b) Tarvitsemme ja etsimme ilmaistyövoimaa.
c) Paikkoja olisi, mutta ei varoja.
d) Emme yleensä palkkaa orjina olleita palkkatyöhön.

Missä tapauksessa kieltäytyisit ottamasta ilmaista pakkotyöläistä?
a) Jos hän on jo ollut meillä aikaisemmin, ja osoittautunut työkykyiseksi ja -haluiseksi.
b) Jos hän on jo ollut meillä aikaisemmin, ja osoittautunut työhaluttomaksi ja osaamattomaksi
c) En koskaan kieltäytyisi; saahan laitoksemme heistä rahaa veronmaksajilta.
d) En koskaan kieltäytyisi; onhan pakkotyöstä varmaan heille hyötyä.
e) Minulla ei ole auktoriteettia päättää, otammeko orjia vai emme: TE-toimisto ja sosiaalitoimisto sijoittavat heitä tänne.
f) Jos orjaksi pakotettava riittävän hartaasti pyytää, että en suostuisi sallimaan hänen orjuuttamistaan laitoksessamme.

Mikä mielestäsi on tärkeintä ottaa huomioon palkattomassa pakkotyössä?
a) Että orja pakkotyöjakson jälkeen palkataan tuohon samaiseen hyödylliseen työhön.
b) Että orja tekee hyödytöntä työtä, jota tekemään ei ketään palkattaisi.
c) Että orja viettää aikaa valvotuissa oloissa.
d) Että orja omasta mielestään hyötyy tekemästään pakkotyöstä.
e) Että orja oppii nöyrtymään osaansa halpatyövoimana.
f) Että orjuus aletaan nähdä normaalina osana yhteiskuntaa, jolloin yhä suurempi osa vielä nyt palkkaa nauttivista voidaan siirtää orjiksi, vaikkapa tekemään entistä työtään, nyt vaan ilman palkkaa; me vielä tienataan tälläkin.

Millä ehdoin orjafirman pitää mielestäsi kieltäytyä jatkamasta työttömän pakkotyötä ensimmäisen 3-6 kuukauden jälkeen?
a) Jos orja on tehnyt työtä innokkaasti ja taidolla ja hänestä on ollut hyötyä tai iloa yhteisölle.
b) Jos orja on tehnyt työtä vastahakoisesti, huonosti, tai kieltäytynyt tekemästä mitään.
c) Jos tilalle on tulossa seuraava orja, eikä pakkotyötä riitä kaikille.
d) Jos orja pyytää vapautusta pakkotyöstä, josta hän ei näe seuraavan muuta kuin haittaa?

Onko pitkään töitä hakeneen ihmisen pakottaminen työttömyyskorvauksen katkaisun uhalla pakkotyöhön mielestäsi orjalle
a) myönteinen asia, hänelle yhteiskunnan lahjoittama palvelu, joka auttaa häntä työllistymisessä tai ainakin arkielämänsä hallitsemisessa.
b) rangaistus työttömyydestä, johon hän on syyllistynyt.
c) lähes sama kuin palkkatyö, koska hänellehän maksetaan yhdeksän euroa per orjatyöpäivä.
d) elämänilon loppu.

Mitä käsität ‘elämänhallinnalla’?
a) Sitä, että osaa herätä aamulla, peseytyä, pukeutua, syödä, siivota, pyykätä, tiskata, harrastaa, tehdä muita kotitöitä ja mennä nukkumaan itsenäisesti keskivertostandardien mukaisesti.
b) Sitä, että oppii nöyrtymään ja tottelemaan ja tekemään, mitä vaikuttajat, päättäjät, kapot ja orjuuttajat käskevät.
c) Se on sitä, että työttömän elämä ja vapaa-aika saadaan virkamiesten hallintaan.

Mitä arvelisit pakkotyöstä aiheutuvan orjalle?
a) Itsetunnon heikentymistä.
b) Elämän ilon hiipumista, toivottomuutta, masennusta.
c) Omanarvontunnon kasvua.
d) Oma-aloitteisuuden parantumista.
e) Tottelevaisuuden kehittymistä ja passivoitumista.
f) Kaunaa, kostonhalua ja yhteiskunnallista ryhdistäytymistä.

Mitä ajattelet työttömästä, joka ei suostu lähtemään orjaksi, eli palkattomaan, hänelle vastenmieliseen pakkotyöhön?
a) Haluaisin itse oppia toimimaan yhtä eettisesti omassa työssäni; ihailen häntä, mutta ihmettelen, millä hän sitten elää.
b) Eikö niitä luusereita saa potkittua liikkeelle, vaikka työ tuodaan nenän eteen – tai ainakin 80 kilometrin päähän?
c) En ilmeisesti osannut selittää hänelle riittävän selvästi orjatyön hyötyjä.
d) En ilmeisesti osannut uhkailla ja kiristää häntä tarpeeksi tehokkaasti.
e) Kyllä routa vielä porsaan kotiin ajaa, kuten ajoi minutkin.

Vankilaan tuomittu voi joissain tapauksissa lyhentää tuomiotaan yhdyskuntapalvelulla. Tiedätkö, miten se eroaa pitkään työtä hakeneen työttömän orjatyöstä?
a) Yhdyskuntapalvelu on vapaaehtoista, työttömän orjatyö pakollista.
b) Yhdyskuntapalvelu lyhentää vankilatuomiota, orjatyö loppuu vasta eläkkeelle siirtymiseen, työllistymiseen tai kuolemaan.
c) Työttömän orjatyö on häntä auttavaa pakkopalvelua, kun taas rikollisen yhdyskuntapalvelu on rangaistus.
d) Ei eroa juuri mitenkään.

Jos sanot pitkäaikaistyönhakijalle: “Yhteiskunta on jo pitkään katsonut läpi sormiensa tätä tilannettasi” vastauksena hänen valitukseensa, että hänet yritetään pakottaa orjaksi, tarkoitat että:
a) pakollinen työtoiminta on rangaistus työttömyydestä, ja koska yhteiskunta (sinä) on jo kauan antanut armon käydä oikeudesta, on jo korkea aika saattaa rangaistus voimaan.
b) yhteiskunta (sinä) on laiminlyönyt velvollisuuttaan auttaa kansalaista työllistymään, ja puhkuu nyt auttamishalua.

Valtio on jo muutaman vuoden pakottanut pienetkin kunnat maksamaan 70% pitkään työtä etsineen työttömyyskorvauksesta, eli noin 500 euroa kuussa. Tuo maksu siirtyy takaisin valtiolle, jos kunta kohdistaa työnhakijaan ‘toimenpiteitä’ tai ‘sosiaalipalveluja’, eli pakkotyötä tai -koulutusta. Miten tärkeää osaa uskot tuon rahan (6000 euroa vuodessa) näyttelevän työttömien orjuuttamisessa?
a) Se on koko orjuuttamisen motiivi; pirullisen ovelaa valtion päättäjiltä.
b) Eipä juuri mitään, sehän on niin pieni summa.
c) En tiedä näistä asioista, Joku Muu hoitaa ne.

Kumman luulet olevan tehokkaampaa työttömän työllistymiselle:
a) Ilmainen vapaaehtoistyö?
b) Palkaton pakkotyö, jota tehdään työttömyyskorvauksen katkaisun uhalla?

Suomeen on luotu jo puolen miljoonan työikäisen ihmisen työttömyys. Avoimia työpaikkoja lienee alle 50 000. Mitä johtopäätöksiä vedät?
a) Kaikki eivät voi työllistyä entiseen tapaan palkkatyöhön, joten meidän pitää sallia jokaisen valita tekemisensä ilman haittabyrokratiaa.
b) Kaikki eivät voi työllistyä entiseen tapaan palkkatyöhön, joten meidän pitää sallia jokaisen tehdä työtä omaan pussiinsa ilman pienyrittämisen esteitä (työttömyysturvan välitön katkaisu, ennakkoarvioverotus, pakkoeläkemaksut, pakkovakuutukset yms).
c) Kaikki eivät voi työllistyä entiseen tapaan palkkatyöhön, joten kaikki ylijäämä jämä pitää pakottaa orjiksi.
d) Entäs ne piilotyöpaikat? Orjuus motivoi metsästämään niitä.

Oletko mielestäsi mukana luomassa systeemiä, johon itse mielelläsi putoat, kun sinut irtisanotaan tai kun yrityksesi kaatuu?
a) En nyt ajattele niin pitkälle ensi viikkoon; raha kouraan nyt, niin teen mitä tahansa.
b) En ole. Häpeän sitä. Teen mitä tahansa rahasta.
c) Kyllä. Pyrin heti kuntouttavaan työtoimintaan, jos kaikesta auliista nuoleskelustani huolimatta minut potkaistaisiin syrjään.

Orjuuteen tuupittu tarjoutuu tekemään sinun työsi ilman palkkaa. Miten suhtaudut?
a) Ilahdun ja vaihdan oitis paikkaa hänen kanssaan; palkkani onkin ollut kohtuuton kuluerä työnantajalleni, kansalle.
b) Nauran; pitkäaikaistyöttömissä ei ole ketään, joka kykenisi hoitamaan minun vaativan virkani.
c) Kiitän ideasta ja kerron työnantajalleni, että teen tästä lähtien työni ilman palkkaa; tavallaanhan olen työtön, koska saan toimeentuloni toisten työttömyydestä; sen jälkeen voin hyvillä mielin orjuuttaa lähimmäisenikin.

Työttömien pakottaminen kiristämällä, uhkailemalla ja valehtelemalla palkattomaan työhön on mielestäsi:
a) osoitus siitä, miten kekseliäs talousnero Suomen johto luo kilpailukykyä tässä maassa toimiville yrityksille ja palkkioita itselleen.
b) merkki siitä, miten inhimillinen maa kohtelee kansaansa.
c) oire siitä, miten diktatuuriin päin kallistuva valtio alistaa kansalaisia.

Sopisiko, että vastauksesi julkaistaisiin?
a) Ei! Vastasin rehellisesti, ja se voisi vaarantaa työpaikkani.
b) Ei! Vastasin vilpillisesti enkä halua, että tuttavani näkevät minut siinä valossa.
c) Mikäpä siinä, jos nyt jotakuta kiinnostaisi.
d) Käyhän se, mutta varmaan suurin osa olisi vastannut samoin, joten mitä mieltä?
e) Ei kannata; kysely oli niin kehno, etten juuri paneutunut siihen.
f) Työttömänä voit tehdä, mitä haluat; me vaikuttajat ja asiantuntijat kirjaamme asiakastietoihisi tämänkin osoituksesi syrjäytymisestäsi ja alamme suunnitella, miten tällaiset yhteiskuntarauhan horjuttajat saadaan kuriin.

Työttömän pakottaminen orjatyöhön työttömyyskorvauksen menettämisen uhalla on mielestäsi
a) rangaistus työttömyyteen syyllistymisestä.
b) palkkio hyvin suoritetusta työnhausta.
c) hoitokeino työttömyysvammaan.

Mitä tunteita toisten suomalaisten orjuuttamiseen osallistuminen sinussa herättää?
a) Häpeää.
b) Vahingoniloa.
c) Pelkoa ja epävarmuutta.
d) Ylpeyttä ja omahyväisyyttä.

Onko muiden kansalaisten pakottaminen työttömyystuen katkaisulla kiristämällä orjaksi pahinta, mitä rahan takia tekisit?
a) Ei toki. Teen mitä tahansa esimieheni käskevät. Teen vain työni. En ole vastuussa.
b) No, toistaiseksi se taitaa olla pahinta, mutta jos seuraavaksi minut käsketään teloittamaan työttömiä turhakkeita, ehkä senkin tekisin, jos siitä maksettaisiin riittävästi.

Kunta ei palkkaa, koska…

Kunta voi käsitellä alueellaan asuvia pitkäaikaisia työnhakijoita ainakin näillä kolmella tavalla:

1. Kunta voi antaa pitkäaikaistyöttömän kansalaisen olla rauhassa köyhyydessään ja tyytyä keräämään normaalit kiinteistöverot ja jäte- ja vesimaksut. Näin joviaalisti toimien kuntalaisten niskaan sälytetään valtiolta erityinen sakkomaksu, 70% työttömän työmarkkinatuesta, vuodessa noin 6000 euroa. Työtön saa vajaan 8500 miinus 20% vero. Työtön voi käyttää aikaansa vapaaehtoistyöhön ja harrastekursseihin, ellei työvoimatoimisto estä sitä.

2. Kunta voi päättää, että tuo 6000 euroa vuodessa vastaa suunnilleen parin päivän palkkaa viikossa. Kunta päättää tarjota pitkäaikaistyöttömälle jotain hyödyllistä osa-aikatyötä. Jos työtön suostuu siihen (ja miksipä ei suostuisi), hän saa vuodessa sen saman 8500 euroa, mutta palkasta peritään vain pieni tulovero, ja lisäksi hänelle kuuluvat muut työhön kuuluvat edut. Kunnan työttömyysprosentti kaunistui hiukan.

3. Ynnälaskun paremmin taitava psykopaatimpi kunta laskelmoi, että turhaan he työttömästä sakkoja valtiolle maksavat, ja pohtivat, tarvitseeko kunta tosiaankin uutta osa-aikatyöläistäkään. He tulevat siihen tulokseen, että kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei heitä miellytä. He päättävät sen sijaan napata valtion syötin ja pakottaa pitkään työttömänä kitunut kuntalainen orjaksi johonkin kunnan laitoksista – toimittamaan tyhjää, mutta mitä siitä. Valtiolla kun on tarjous, jota köyhän kunnan ei kannata halveksia: työttömän käyttäminen tienaamisvälineenä. Kun kunta pakottaa työttömän valvottuun puuhasteluun vähintään neljäksi tunniksi per päivä, valtio nyökkää hyväksyvästi ja jalomielisesti vetää pois kunnan sakkomaksun ja alkaa itse maksaa työttömälle koko työmarkkinatuen. Näin kunta säästää 6000 euroa vuodessa. Lisäbonukseksi kunta saa 10 euroa per orjatyöpäivä, mikä on euron enemmän kuin valtio maksaa työttömälle noista päivistä. Valtio maksaa siis työmarkkinatuen, 8500 euroa plus työttömälle 500 euroa ja kunnalle 500 euroa vuodessa, yhteensä 9500 euroa. Pakkopuuhastelussa valvonnan alla kärvistelevä työtön saa työmarkkinatuen lisäksi yhdeksän euroa päivässä, mutta ei mitään eläke- tai muita etuuksia. Ansioluetteloon ei orjapuuhastelua laittaisi hulluinkaan – tai jos laittaa, hän ehkä tarvitsisi jotain elämäntaitovalmennusta. No, sitäkin työvoimatoimistosta löytyy.

Poliitikkomme ja virkamiehemme ovat keksineet keinon usuttaa kansalaiset toisiaan vastaan. Kukapa haluaisi asua pienessä kunnassa ja olla vastaantulijoiden tunnistama kuuden tonnin kuluerä kunnan veronmaksajille? Eli rangaistaan koko porukkaa, kun yksi erehtyy köyhyyden uralle. Joukon painostus sitten saa työttömyyteen syyllistyneen vaivihkaa etsiytymään töihin. Ja kun palkkatöitä ei ole, hän alistuu orjatyöhön. Koska onhan se vähintä, mitä hän voi omalle kunnalle tehdä, yhteistä vihollista, valtiota, vastaan. Näinkö on mielestänne hyvä?

Eniten minua kummastuttaa, että valtio yllyttää tähän järjestelyy, vaikka se tulee maksamaan valtiolle tonnin vuodessa per orja. Miksi on niin tärkeää saada kansalainen orjuutetuksi, senkin uhalla, että se tulee kalliimmaksi?

Council is not hiring because…
A town in Finland can treat their long-term unemployed residents in one of these three ways:

1. The council can leave an unemployed resident in peace in his poverty and be content with collecting the normal property taxes and garbage collection fees and water rates. If a council behaves in this humane way, the state demands a special penalty to be paid, 70% of the unemployment benefits of the long-term unemployed person, about 7000 euros per year. The unemployed person gets his 8500 euros benefit minus 20% tax. He can spend his time to do job search, voluntary work, hobby courses or studying, as long as the unemployment office does not prevent it.

2. The council may decide that the 6000 euros penalty they are paying to the state is about the same as two days work per weeks would cost them. So they offer the unemployed person a part-time job doing something useful. If the unemployed person agrees (and why would he not), he gets the same 8500 euros per year, but now as wages, pays only a few percent income tax, and also gets the usual benefits that belong to a job. The employment rate of the town got a little prettier.

3. A little more psychopatic council with better adding up skills calculates that they should not really be paying to the state for this resident’s unemployment, and they come to the conclusion that they do not really need a new part-time employee either. They decide that neither option suits them. Instead they take the government’s bite and force the person who has long languished in unemployment into slavery in one of the council departments – doing next to nothing, but so what? The government has an offer a poor municipality is wise not to scorn: using the unemployed as earning tools. When the council forces the unemployed into some supervised activity at least for four hours a day one day per week, the government approves and generously withdraws the penalty fee and begins to pay the unemployment benefit from state coffers. So the council saves 6000 euros per year. To this the state adds ten euros per work day, and to the slave worker state pays almost as much, nine euros per day. The state is now paying the whole benefit, 8500 euros, 500 euros for the worker and 500 euros to the council, all together 9500. The slave, in his supervised activity, gets those nine euros per day added to his unemployment benefits but no superannuation or other usual work-related benefits. Nobody would list this activity on their CV – or if one does, he truly needs some life skill coaching. Well, the unemployment office has those courses to offer as well.

Our politicians and public servants have invented a way to set citizens on each other. Who would like to live in a small town and be recognised by others as an item of 6000 euros expense to their town? The whole town is punished if one of its residents errs onto a career of poverty. Group pressure then makes the person guilty of unemployment go and get a job. And as there are half a million others looking for the 50 000 vacant jobs, he humbles himself to working for nothing. Because is it not the least he can do for his town against their common enemy, the state. Do you think this is as it should be?

What I wonder most is that the state urges towns to this arrangement even though it costs the state a thousand euros per year more per person (or more, if he workes 2-4 days per week). Why is it so important to enslave a person that they do it inspite of it costing more?

Kansalaiskysely

Kun virkamiehet ja poliitikot puhuvat työttömien ‘oikeudesta’ ‘kuntouttavaan’ orjatyöhön, ja kun mediassa sanansa saa yleensä läpi vain vahvemman ja rikkaamman oikeudella, tuli mieleeni, että meidän on aika kertoa heille oma mielipiteemme. Vaikeneminen on suostumuksen merkki. Jos olemme sitä mieltä, että Suomea pitäisi hoitaa eri tavalla kuin nyt tehdään, kerrotaan se heille: poliitikoille, virkamiehille, työnantajille, pankeille, medialle.

Tässä on luonnos siitä, mitä tarkoitan. Voit vapaasti editoida ja tulostaa tätä, kopioida sitä tarvitsemasi määrä, ja lähettää se valitsemillesi henkilöille. Liitä kirjeeseen omat vastauksesi ja pyydä vastaanottajaa täyttämään kysely ja palauttamaan sinulle. Tai miten sitten päätätkin. Joku voisi kehitellä paremmankin kyselyn ja organisoida tämän valtakunnallisesti.

Vastaanottaja
Vastaanottajan osoite
Päivämäärä

Oma nimi ja osoite
(tai jos ei halua esiintyä nimellään, pelkkä titteli: Työtön, Opiskelija, Eläkeläinen jne)

HUOLEN- JA MIELIPITEENILMAUS

Olen huolestunut siitä, miten Suomessa kohdellaan työnhakijoita, eläkeläisiä, opiskelijoita ja muita köyhiä. He ovat tilanteessaan maan huonon taloudenhoidon vuoksi, mutta heitä kohdellaan ikään kuin he olisivat oman köyhyytensä ja Suomen talouslaman syy.

Esitän seuraavassa kyselyn muodossa omia mielipiteitäni mahdollisimman selkeässä muodossa, jossa ei jää tilaa väärille tulkinnoille. Pyydän, että mietit, Suomen kansalaisena, miten itse näihin kysymyksiin vastaisit, ja sitten vertaat toimenpiteitäsi työssäsi omiin asenteisiisi ihmisenä. Oletko rehellinen edes itsellesi?

Vaalit ovat tulossa. Minun ääneni saa se puolue, joka ilmaisee selkeästi paheksuntansa Suomen köyhien kohtelua kohtaan ja lupaa yksityiskohtaisesti korjata tilanteen. Tilaan vain lehtiä, jotka tuovat rehellisesti esille kansan köyhtyvän enemmistön aseman ja pyrkivät korjaamaan sitä. Pyrin asioimaan vain pankissa, joka toimii asiakkaidensa hyväksi. Pyrin tukemaan vähäisellä kulutuksellani vain niitä yrityksiä, jotka ottavat toiminnassaan huomioon yhteisönsä edun, eivätkä aja pelkästään omaa taloudellista hyötyään.

Olen liittänyt oheen tyhjän kyselylomakkeen. Ole hyvä ja vastaa siihen ja palauta se minulle. Teen tilastoa suomalaisten asenteista. Nimeäsi ei paljasteta. Jos haluat, voit täyttää kyselyn nimettömänä, mutta kerro kuitenkin ammattisi ja tulosi, ja mahdollisesti muitakin henkilötietojasi.

Ystävällisin terveisin,
______________________
Sinun nimesi

Kysymykset:

1. Pitäisikö palkaton vapaaehtoistyö sallia kaikille ilman, että se vaikuttaisi verovaroistamme myönnettyihin tukiin?
a) Kyllä.
b) Ei.
Kommenttejani: ___________________________________________

2. Pitäisikö palkaton työ olla pakollista pitkäaikaistyöttömälle?
a) Ei.
b) Kyllä.
Kommenttejani: ___________________________________________

3. Kun kansalainen on ollut ilman palkkatyötä vuoden, häntä pitäisi
a) kompensoida kärsimyksestään nostamalla hänen työttömyystukeaan.
b) rangaista pakkotyöllä, tukien leikkaamisella tai tukien katkaisulla, koska hän on tilanteeseensa syyllinen.
Kommenttejani: ___________________________________________

4. Kumpi seuraavista on lähinnä syyllinen Suomen suurtyöttömyyteen:
a) Suuryrittäjien, pankkien, poliitikkojen ja virkamiesten ahneus ja/tai taitamattomuus.
b) Työnhakijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet, ammattitaidon puute ja passiivinen asenne.
Kommenttejani: __________________________________________

5. Onko Suomessa
a) suurtyöttömyys?
b) valtava työvoimapula?
Kommenttejani: ___________________________________________

6. Pitäisikö meidän säätää palkkakatto?
a) Kyllä, noin kymmenkertaiseksi alimpaan työttömyystukeen verrattuna.
b) Kyllä, noin ________________ euroon.
c) Ei.
Kommenttejani: ____________________________________________

7. Kannatatko ehdotusta, että kaksi vuotta työttömänä olleet saisivat tehdä palkka- tai omaa työtä seuraavat kaksi vuotta ilman veroa tai työn sivukuluja?
a) Kyllä.
b) Ei.
Kommenttejani: ____________________________________________

8. Pitäisikö meidän sallia kansalaiselle palkkatulot, omasta yhden hengen yrityksestä saadut tulot, pääomatulot, vuokratulot ja muut tulot verottomana 10’000 euroon asti vuodessa?
a) Kyllä.
b) Ei.
c) Verottoman tulon rajaa olisi siirrettävä _____________________ euroon.
Kommenttejani: ____________________________________________

9. Pitäisikö työttömän Suomen kansalaisen saada tehdä mitä tahansa työtä, työnantajalle tai omalla toiminimellä, ilmoittaa saamansa tulo, joka vähentäisi tukea 1e/1e?
a) Kyllä; tämä sallisi kansalaisen luontaisen aktiivisuuden, auttaisi työllistymään ja säästäisi meidän veronmaksajien varoja.
b) Ei; tuen saajan täytyy olla passiivinen ja tottelevainen ja tehdä työtä vain jos viranomainen siihen pakottaa.
Kommenttejani: ___________________________________________

10. Pitäisikö yli 200 000 euron tuloja verottaa 90%?
a) Kyllä.
b) Ei.
c) Yli _____________________ euron tuloja pitäisi verottaa ________%.
Kommenttejani: ______________________________________________

11. Kannatatko siirtymistä kansalaisen perusturvaan, joka olisi jokaiselle sama?
a) Kyllä, ja samalla poistaisin muut tuet.
b) Kyllä, ja sen lisäksi pitäisi olla harkinnanvaraista tukea, esimerkiksi asumistukea, opintotukea ja lapsilisää.
c) Kyllä, se voitaisiin maksaa palveluseteleinä, jotka käyvät paikallisissa liikkeissä, virastoissa ja yksityisten paikallisasukkaiden välisessä kaupassa.
d) En; on halvempaa pitää yllä useita virastoja ja pitää kaikki tuet harkinnanvaraisina.
Kommenttejani: ______________________________________________

12. Mikä seuraavista kuvaa mielestäsi työvoimavirkailijan ja työnhakijan suhdetta parhaiten?
a) Lainvartija ja rikollinen.
b) Hoitaja ja potilas.
c) Äiti ja lapsi.
d) Opettaja ja oppilas.
e) Palvelija ja palvelun käyttäjä.
f) Salapoliisi ja petkuttaja.
g) Kaksi tasavertaista kansalaista.
Kommenttejani: ______________________________________________

13. Mikä on mielestäsi suurin riski työttömän työnhakijan aloittaman yhden hengen yrityksen menestymiselle?
a) Se, että työvoimatoimisto katkaisee hänen työttömyystukensa ennen kuin hänen yrityksensä tuottaa riittävästi.
b) Se, että verotoimisto arvioverottaa olemattomia tuloja.
c) Se, että pakollinen yrittäjäeläkemaksu vie aloittavan yrityksen tuoton miinukselle.
d) Yrittäjän heikot valmiudet yrittäjäksi.
e) Se, että yrityksen palveluille tai tuotteille ei löydy asiakkaita.
Kommenttejani: _______________________________________________

14. Pitäisikö työvoimatoimiston virkailijoiden palkka tehdä tulosperusteiseksi, eli maksaa heille vain työmarkkinatuen suuruinen peruspalkka ja sen päälle palkanlisä vuoden ajan jokaisesta työnhakijasta, jolle he ovat onnistuneet löytämään vähintään kuusi kuukautta kestävän, vähintään TES-palkkaa maksavan työpaikan, jonka työnhakija suostuu ottamaan vastaan?
a) Kyllä, tämä olisi reilua ja kannustaisi virkailijaa aktiiviseen työn etsimiseen mahdollisimman monelle.
b) Ei, koska palkkatyöpaikkoja ei ole riittävästi.
c) Ei, työpaikkojen löytäminen ei kuulu hänen työnkuvaansa; hän vain käskee työnhakijoita hakemaan tiettyjä harvoja avoinna olevia paikkoja ja rankaisee heitä, jos he eivät niitä hae tai kieltäytyvät työstä.
Kommenttejani: ________________________________________________

15. Miten palkaton pakkotyö (orjatyö) vaikuttaa yhteiskuntaan? Se
a) vaarantaa vielä palkkatyössä olevien ja yrittäjien toimeentulon.
b) auttaa kasvattamaan yritysten voittoja ilmaisen työvoiman tuoman edun avulla.
c) jakaa kansan kolmeen osaan: hallitsijat, palkansaajat ja orjat.
d) kuntouttaa työttömiä työkykyisiksi.
e) auttaa pudottamaan yleistä palkkatasoa.
f) on ihmisoikeuksien vastaista.
g) on ihmisoikeuksien vastaista vain, jos työtön fyysisesti pakotetaan ilmaistyöhön; tuen leikkaamisella uhkailua ei voi nimittää pakoksi.
Kommenttejani: _________________________________________________

16. Kumpi vastaa paremmin omaa ajatteluasi:
a) Poliitikot, virkamiehet, valtio ja yritykset ovat olemassa kansalaisen ehdoilla, luomassa kansalaisten haluamaa hyvinvointia.
b) Kansalaiset ovat olemassa poliitikkojen ja virkamiesten uria, valtion varakkuuden kasvattamista ja yritysten voittoja varten.
Kommenttejani: ____________________________________________________

17. Mikä on mielestäsi tärkeintä hyvässä yhteiskunnassa?
a) Kansalaisen vapaus ja suora vaikuttamismahdollisuus häntä koskettaviin päätöksiin.
b) Yritysten, varsinkin suurten yritysten, toiminnan vapaus riippumatta sen vaikutuksista kansalaisiin ja ympäristöön.
c) Pankkien ja rahalaitosten vapaus.
d) Poliitikkojen ja virkamiesten vapaus toimia parhaaksi katsomallaan tavalla.
Kommenttejani: _____________________________________________________

18. Kumpi on lähempänä sinun ihanneyhteiskuntaasi:
a) Vapaa kansallisvaltio, jossa asiat päätetään mahdollisimman lähellä kansalaista, paikkakunnilla, maakunnissa.
b) Globaali ylikansallinen organisaatio, jossa päätökset tehdään keskitetysti ja maailma on jaettu kansallisrajoista riippumattomiin vyöhykkeisiin.
c) Vapaiden kansalaisten maailma ilman rajoja ja ilman hallituksia.
Kommenttejani: ______________________________________________________

19. Haluatko Suomelle oman, kansallisesti säännellyn valuutan?
a) Kyllä.
b) En.
Kommenttejani: ______________________________________________________

20. Haluatko Suomen eroavan EU:sta?
a) Kyllä.
b) En.
Kommenttejani: ______________________________________________________

21. Pitäisikö Suomeen mielestäsi järjestää kansanäänestys EU-jäsenyydestä ja eurosta?
a) Kyllä.
b) Ei.
Kommenttejani: ______________________________________________________

22. Talkootyö ja tuntipankkityö ovat mielestäsi
a) keinoja luoda yhteishenkeä ja parantaa yhteiskuntaa ja maan taloutta.
b) harmaata taloutta, joka pitäisi saada kuriin ja veron alle.
c) ajan ja varojen tuhlaamista, koska valtio ei pysty tehokkaasti verottamaan tällaista työtä; niitä ei pitäisi sallia.
Kommenttejani: ______________________________________________________

23. Mikä seuraavista edustaa parhaiten ihanneyhteiskuntaasi (väkilukuun suhteutettuna):
a) Sata ihmistä työskentelee kukin itsenäisinä ammatinharjoittajina omissa yhden hengen yrityksissään eri aloilla.
b) 99 ihmistä työskentelee yhden ihmisen omistamassa suuryrityksessä.
c) Yksi ihminen työskentelee täysin automatisoidussa suuryrityksessään ja 99 ihmistä on työttömänä.
Kommenttejani: ______________________________________________________

24. Jos joutuisit jostain absurdista syystä valitsemaan kahden seuraavan vaihtoehdon välillä ja voisit tehdä sen salaa, eikä kukaan itseäsi lukuunottamatta koskaan syyttäisi tai ylistäisi sinua teostasi, kummin toimisit:
a) Säilyttäisit asemasi, omaisuutesi tai henkesi vain koko muun kansan uhraamalla; tekisit niin.
b) Uhraisit oman asemasi, omaisuutesi tai henkesi, jos sillä pelastaisit loput kansaasi.
Kommenttejani: ______________________________________________________

Vastaajan tiedot (täytä haluamasi kohdat):
Nimi:____________________________________________
Asuinpaikkakunta:_______________________________________
Maakunta:_________________________________________
Ammatti: _____ poliitikko, _____ virkamies, _____ yrittäjä, _____ työtön tai eläkeläinen, ____________________________ muu, mikä?
Vuosituloni: ______ alle 10 000, _____ 10 000 – 30 000, _____ 30 000 – 50 000, _____ yli 50 000.
Ikäni:_____ alle 25, _____ 26-35, _____ 36-60, _____ yli 60.
Sukupuoleni:____ mies, _____ nainen

Kysely työvoimatoimiston virkailijalle

Kysymyksiä työvoimatoimiston virkailijalle
(Saa vapaasti käyttää ei-kaupallisiin tarkoituksiin; kopioida, muokata, tulostaa, käyttää ja levittää; jätä vaikka pari kopiota työvoimatoimiston odotushuoneeseen muidenkin huviksi. Pidempi versio löytyy sivun yläreunan linkistä ‘Kysely kukkahattutädeille’.)

1. Tuotko mielestäsi käyttäytymiselläsi ja teoillasi esille sen, että kunnioitat työtä etsiviä ihmisiä?
a) Kyllä; muistan aina, että voisin itse olla heidän sijassaan.
b) En edes yritä; pidän heitä alempiarvoisina loisina.
c) En osaa kommentoida.

2. Käyttäydytkö mielestäsi samalla tavoin esimiehesi kuin työnhakijan seurassa?
a) Kyllä, uskon kaikkien ihmisten tasa-arvoisuuteen.
b) En; nöyristelen esimiestäni ja nöyryytän työnhakijoita.
c) En osaa kommentoida.

3. Tiesitkö, että Suomen laki oikeuttaa äänittämään (salaa tai avoimesti) keskustelun, johon itse ottaa osaa?
a) Tiedän sen.
b) En tiennyt.

4. Jos työvoimatoimiston virkailija merkitsee työnhakijan tietoihin (jotka ovat näkyvissä työhön tai koulutuksiin haettaessa), että työnhakija nauhoitti tapaamisen, arveletko hänen motiivinsa olevan:
a) Auttaa työnhakijaa työllistymään?
b) Kostaa työnhakijalle se, että hän nauhoitti vastoin virkailijan kieltoa?
c) En osaa kommentoida.

5. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten asennettasi?
a) Työnhakija tietää itse parhaiten kykynsä ja toiveensa ja on siksi paras henkilö päättämään elämänsä suunnan.
b) Työtön on yhteiskunnan elätti ja hänen täytyy tehdä juuri niin kuin minä työvoimatoimiston virkailijana määrään.
c) En osaa kommentoida.

6. Työttömyyden syy on mielestäsi suurimmaksi osaksi:
a) Työttömien laiskuus ja saamattomuus.
b) Työttömien osaamattomuus tai koulutuksen puute.
c) Yritysten voitonhalu, mikä saa ne irtisanomaan työntekijöitä ja siirtymään ulkomaille.
d) Lainsäädännön ongelmat; yritysten liian suuri verotus ja eläke- ja vakuutusmaksut ajavat monet yritykset konkurssiin.
e) Se, että työvoimatoimisto ei tarpeeksi tehokkaasti etsi työpaikkoja työnhakijoille; mielestäni työtä kyllä on tekijöille.
f) En osaa kommentoida.

7. Äänitätkö tai videoitko sinä, tai äänittääkö työvoimatoimisto, työnhakijoiden tapaamisia?
a) Totta kai, meillä on velvollisuus tehdä niin ja myös kerromme avoimesti asiasta tapaamistilanteessa.
b) Äänitän / äänitämme, mutta teemme sen salaa.
c) Emme äänitä, koska se olisi epäeettistä.
d) Ei kuulu sinulle.
e) En osaa kommentoida.

8. Mitä tapaamisten äänittäminen mielestäsi aiheuttaa?
a) Sen avulla voi varmistaa, mitä todella keskusteltiin; suojelee molempia osapuolia.
b) Sen avulla voin kontrolloida työttömiä.
c) Työttömän suorittama äänitys stressaa minua; pelkään jääväni kiinni valheesta tai virheestä.
d) Äänittämistä ei pitäisi sallia; työtön pitäisi tutkia ennen haastattelua salaäänityksen ehkäisemiseksi.
e) En osaa kommentoida.

9. Jos et tiedä vastausta työnhakijan kysymykseen, mitä teet?
a) Otan selvää asiasta ja otan sitten yhteyttä työnhakijaan.
b) Antaa työnhakijan itse ottaa selvää; varmaan vastaus löytyy jostain netistä, jos työtön vain viitsii hakea.
c) Annan työnhakijalle kaiken asiaa koskevan materiaalin, josta hän voi etsiä täsmällisen tiedon, jos hän tätä pyytää.
d) En osaa kommentoida.

10. Mitä mieltä olet siitä, että työvoimatoimiston lausunnoissa sanotaan, ettei niistä voi valittaa?
a) Tämä on epäkohta, asia pitäisi muuttaa.
b) Valitus pitää tehdä tuen maksajalle, Kelalle, työvoimatoimisto vain antaa lausunnon, ei tee päätöstä.
c) En osaa kommentoida.

11. Tekeekö Kela päätöksensä:
a) Työvoimatoimiston lausunnon perusteella?
b) Itsenäisesti, omien päätelmiensä ja sääntöjensä mukaan, TE-toimiston lausunnoista riippumatta?
c) En osaa kommentoida.

12. Jos vastasit, että laki velvoittaa Kelan tekemään päätöksensä työvoimatoimiston lausuntojen pohjalta, kumpi on mielestäsi vastuussa mahdollisesta virheellisestä päätöksestä?
a) Kela, koska se tekee lopullisen maksupäätöksen.
b) Työvoimatoimisto, koska Kelan päätös perustuu yksinomaan työvoimatoimiston lausuntoihin.
c) Työtön, koska hän on varmaan antanut virheellistä tietoa.
d) En osaa kommentoida.

13. Se, että työnhakijaa kehotetaan kielteisen TE-lausunnon saatuaan odottamaan Kelan päätöstä ja valittamaan siitä, jos se on kielteinen, on mielestäsi:
a) Absurdia; tiedämmehän, että Kelan on pakko noudattaa päätöksessään TE-toimiston lausuntoja, joten tiedämme, mikä päätös tulee olemaan.
b) Aivan oikein; Kela tekee maksupäätöksen, joten se on vastuussa.
c) Ajan tuhlaamista ja saattaa usein työnhakijat hyvin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen.
d) Yhteisten varojemme säästämistä; monet työnhakijat eivät koskaan jaksa valittaa väärästäkään päätöksestä, vaan jäävät omaistensa elätettäviksi tai sairastuvat, ja ovat siten poissa työttömyysluvuista.
e) En osaa kommentoida.

14. Oletko koskaan ammattiin valmistumisesi jälkeen työskennellyt ilman kunnon palkkaa ja työsuhde-etuja?
a) En työskentelisi ilman palkkaa.
b) Olen, ja olen edelleen valmis työskentelemään ilman palkkaa, aion tarjoutua työskentelemään nykyiselle työnantajalleni ilman palkkaa.
c) Työskentelen tällä hetkellä ilman palkkaa.
d) En osaa kommentoida.

15. Kuinka moneen työnantajaan olet ottanut yhteyttä viimeisten 4 viikon aikana löytääksesi työnhakijoille työtä?
a) Ei minulla ole aikaa ottaa yhteyttä työnantajiin.
b) Olen ottanut yhteyttä yhteen tai kahteen työnantajaan.
c) Olen ottanut yhteyttä vähintään kolmeen työnantajaan.
d) En osaa kommentoida.

16. Millaisena lähinnä näet roolisi?
a) Etsin informaatiota vapaista työpaikoista, työmarkkinoiden trendeistä, koulutuksista, työnhakijoiden elämänsuunnitelmista ja hänen kyvyistään ja toiveistaan ja pyrin toimimaan välittäjänä työnantajien ja työnhakijoiden välillä, yhteistyössä molempien kanssa.
b) Pyrin karsimaan mahdollisimman monta työnhakijaa pois tuilta patistamalla heitä ilmaistyöhön, kursseille tai mihin tahansa työhön, tai katkaisemalla heidän tukensa, jos suinkin mahdollista.
c) Tämä on vain työpaikka; teen, mitä esimies käskee, en ota vastuuta.
d) En osaa kommentoida.

17. Onko palkattomaan työhön suostuminen Suomessa vapaaehtoista?
a) On, sen tarkoitus on auttaa työnhakijaa, jos hän itse haluaa sitä tehdä.
b) Ei, siihen voidaan pakottaa tuen katkaisun tai leikkauksen uhalla.
c) En osaa kommentoida.

18. Miten itse suhtaudut työnhakijoiden lähettämiseen ilmaistyöhön?
a) Yritän saada heidät allekirjoittamaan suostumuksensa heti, kun he rekisteröityvät työnhakijoiksi eivätkä vielä tiedä oikeuksiaan (enkä minä niitä hänelle kerro).
b) Muistutan heitä ilmaistyön mahdollisuudesta, mutta myös siitä, että päätös on työnhakijan, haluaako hän osallistua.
c) En osaa kommentoida.

19. Onko palkaton työ ammattitaitoiselle, työkokemusta omaavalle ihmiselle hyödyksi (merkitse kaikki haluamasi vaihtoehdot)?
a) On, se pitää yllä työtaitoja ja estää syrjäytymistä.
b) On, se auttaa työnhakijoita nousemaan sängystä normaaliin aikaan (muuten he makailisivat koko päivän joutilaina).
c) Ei, se saattaa päinvastoin antaa myöhemmille työnantajille kuvan toivottomasta tapauksesta.
d) Ei, se katkeroittaa työnhakijoita.
e) Ei, se synnyttää eriarvoisuutta ja hyväksikäyttöä.
f) En osaa kommentoida.

20. Oletko sitä mieltä, että menetelmän, josta on ihmisten mielestä heille hyötyä, tarvitsee olla pakollinen?
a) Ei, koska jos jostakin on hyötyä, sen tekee ilomielin vapaaehtoisesti.
b) Kyllä, koska työttömät ovat tyhmiä eivätkä ymmärrä, mikä on heille hyväksi.
c) En osaa kommentoida.

21. Oletko koskaan itse kehottanut ihmisiä ilmaistyöhön / työhön ilman palkkaa?
a) Kyllä, mutta vain nuoria, ammattikouluttamattomia, vaikeasti työllistettäviä tai toivottomia tapauksia.
b) Kyllä, mutta vain muistuttamalla heitä siitä mahdollisuudesta, en patistamalla enkä uhkailemalla.
c) En, olen jättänyt sen työnhakijoiden oman harkinnan varaan; tiedot löytyvät kyllä netistä ja esitteistä.
d) En, minusta se sotii ihmisoikeuksia vastaan, paitsi silloin, kun se on täysin vapaaehtoista.
e) En osaa kommentoida.

22. Jos työnhakija voisi ansaita tietyn summan menettämättä työttömyystukeaan, se olisi mielestäsi:
a) Hyvä kannustin työllistymiseen.
b) Julkisten varojen väärinkäyttöä.
c) En osaa kommentoida.

23. Jos työnhakija voisi perustaa toiminimen tai yrityksen ja saada työttömyysavustusta, kunnes oma työ alkaisi tuottaa riittävästi, se olisi mielestäsi:
a) Hyvä kannustin työllistymiseen.
b) Hyvä keino parantaa Suomen työmarkkinoita rakenteellisesti pienempiin, joustavampiin yksiköihin, ja sopisi suomalaiseen yritteliäisyyteen.
c) Julkisten varojen väärinkäyttöä.
d) En osaa kommentoida.

24. Mitä pidät tällaisista kyselyistä?
a) Kanssakansalaisteni palvelijana minulla on velvollisuus kertoa asenteistani ja teen sen ilomielin.
b) Tämä on taas yksi osoitus työttömien hävyttömyydestä.
c) En osaa kommentoida.

25. Miten lähinnä kuvailisit asennettasi työnhakijoihin?
a) Kiitollinen; jos heitä ei olisi, olisin itse työtön!
b) Vihamielinen; se on he-ja-me -asetelma ja tehtäväni on katkaista tuet mahdollisimman monelta.
c) Myötätuntoinen; voisin aivan hyvin olla yksi heistä.
d) Asiallinen; työttömyys on vakava ongelma yhteiskunnassamme ja haluan koettaa löytää siihen ratkaisun edes kunkin yksilön kohdalla yhdessä.
e) En osaa kommentoida.

26. Mitä ajattelet väitteestä, että työnhakijalla on oikeus saada kaikki tiedot tukeensa vaikuttavista lainkohdista, ennen kuin hän antaa mitään tietoja omasta tilanteestaan?
a) Näin pitäisi olla, näin minäkin haluan tulla kohdelluksi virastoissa asioidessani.
b) Ei, on tärkeää saada mahdollisimman paljon tietoa työnhakijasta ennen kuin hän saa selville tukeensa vaikuttavat oikeudet ja riskit.
c) En osaa kommentoida.

27. Työnhakijoihin verrattuna olen mielestäni:
a) Tasa-arvoinen kansalainen ja kohtelen heitä vertaisinani, kuten kohtelisin ystäviä, asiakkaita tai esimiehiäni.
b) Olen auktoriteettiasemassa ja heidän tulee totella minua, tai rankaisen heitä.
c) En osaa kommentoida.

28. Kyykytätkö työttömiä?
a) Mitä se on?
b) Se on työni ainut huvi.
c) E.O.K.

29. Jos tuen saaja valittaa Kelan päätöksestä, mitä päätökseensä liittyvää asiaa Kela arvioi?
a) Sitä, onko päätös lain mukainen.
b) Sitä, noudattaako päätös Työvoimatoimiston lausuntoa.
c) Sitä, onko päätös inhimillinen ja oikeudenmukainen.
d) En osaa kommentoida.

30. Jos sinun lausuntosi pohjalta työnhakijan kaikki tulot peruutetaan, mikä on asenteesi?
a) Katson tehneeni yhteiskunnalle hyvän teon karsimalla hyväksikäyttäjän.
b) Asia ei kuulu minulle, teen vain työtäni.
c) Nautin vallastani saada ihminen puille paljaille.
d) Toimin esimiesteni ohjeiden mukaan, vaikkei päätös olisi ollutkaan eettisesti oikein.
e) Lohdutan vaivaavaa omaatuntoani sillä, että tunnen hiukan sääliä; sitten unohdan asian.
f) Jouduin tekemään päätöksen tai menettäisin oman työni, mutta tiedän, ettei se ollut moraalisesti oikein.
g) En osaa kommentoida.

31. Oletko mielestäsi virkailija, jonka puoleen itse haluat kääntyä, kun menetät työpaikkasi?
a) Minun työpaikkani on varma, ei minun tarvitse tuollaista pohtia.
b) En, mutta ajaisin kyllä oikeuksiani ja osaisin sen tehdä, koska olen ollut tiskin tälläkin puolella.
c) Muistan aina työssäni, että osamme voisivat olla toisinpäin; siksi kohtelen asiakkaitani hyvin.
d) En osaa kommentoida.

32. Onko Suomi mielestäsi hyvinvointivaltio?
a) Ei; meillä on vielä pitkä matka siihen, että kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikkien toimeentulo on turvattu.
b) Kyllä; meillä tuhlataan niin paljon yhteisiä varoja työttömiin ja vammaisiin, että ei pitäisi olla valittamista.
c) Ei; meillä käytetään liikaa yhteisiä varoja harkitsemattomaan virkamieskoneiston paisuttamiseen.
d) En osaa kommentoida.

33. Tyttömyysturvalaissa sanotaan: “Henkilön, joka aloittaa 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetun yritystoiminnan tai oman työn, katsotaan työllistyvän siinä päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.” Mitä se mielestäsi tarkoittaa?
a) Toiminimen rekisteröinyt on heti päätoiminen yrittäjä, vaikka olisi valmis vastaanottamaan kokoaikaista palkkatyötä.
b) Yrittäjänä toimiva voi nauttia työttömyysavustusta, kunnes alkaa saada riittävästi tuloja yrityksestään kattamaan pakolliset verot, eläke- ja vakuutusmaksut sekä yrityksen omat kulut.
c) Laki sanokoon mitä vain, meillä on omat tulkintamme ja niitä me noudatamme, eli laki on niin kuin se luetaan.
d) Minun ei tarvitse tietää, mitä laki sanoo; noudatan esimieheni ohjeita.
e) En osaa kommentoida.

34. Työttömyysturvalaki sanoo: “Jos henkilö on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt, hänen katsotaan kieltäytyneen työstä.” Millainen käyttäytyminen mielestäsi olisi riittävä syy työttömyysturvan leikkaamiseen:
a) Vain, jos hakija ei tule haastatteluun, tulee juovuksissa, sanoo, ettei halua työtä, vaikka pystyisi sitä tekemään, käyttäytyy törkeän epäkohteliaasti tai muuten selkeästi kuvailtavalla tavalla sabotoi työnsaantimahdollisuutensa.
b) Jos työnantaja ei pidä hänen vaatetuksestaan, ulkonäöstään, kansallisuudestaan tai jostakin muusta hänen ominaisuudestaan.
c) Mikä tahansa syy, joka sai työnantajan ilmoittamaan, ettei halua palkata kyseistä henkilöä “hänen omasta syystään” – eli työnantajan sana kumoaa aina työnhakijan sanan, hänen motiivejaan ei koskaan epäillä.
d) En osaa kommentoida.

35. Kuka mielestäsi on pääasiassa vastuussa sinun elämääsi ja uraasi koskevista päätöksistä?
a) Minä itse, tietysti.
b) Valtion virastot, koska käytän julkisia koulutus-, terveydenhuolto- ja muita palveluja.
c) En osaa kommentoida.

36. Kuka mielestäsi on pääasiassa vastuussa työttömyysavustusta saavan työnhakijan elämää ja uraa koskevista päätöksistä?
a) Hän itse, tietysti.
b) Valtion virastot, koska hän saa työttömyysavustusta valtiolta.
c) En osaa kommentoida.

37. Kun sinut irtisanotaan, mitä teet?
a) Kirjaudun työvoimatoimistoon ja nostan työttömyysavustusta, kunnes löydän uuden työpaikan.
b) Työvoimatoimisto on vain luusereille ja lusmuilijoille; löydän heti uuden työpaikan, koska minulla on oikea asenne.
c) Minä olen niin arvokas työnantajalleni, etten koskaan menetä työpaikkaani.
d) En osaa kommentoida.

38. Kun joku muu kuin sinä menettää työpaikkansa, mitä hänen pitäisi mielestäsi tehdä?
a) Kirjautua työvoimatoimistoon ja nostaa avustusta, kunnes löytää uuden työpaikan.
b) Elää säästöillään ja myydä omaisuuttaan ja kirjautua työvoimatoimistoon vasta, kun mitään myytävää ei enää ole.
c) Etsiä uusi työpaikka; kyllä tekevälle työtä löytyy.
d) En osaa kommentoida.

39. Mitä mieltä olet kansalaisen perusturvasta Suomessa?
a) Jokaisella Suomen kansalaisella tulisi olla oikeus perusturvaan, johtui hänen tuentarpeensa työttömyydestä, sairaudesta, vammautumisesta, raskaudesta tai mistä tahansa muusta syystä.
b) Kukapa tekisi työtä, jos rahan saisi muutenkin?
c) Emme me tarvitse kansalaispalkkaa, tarvitsemme työtä, ja työtä kyllä riittää kaikille haluaville.
d) En osaa kommentoida.

40. Mitä sinä tekisit, jos kaikille olisi taattu sanotaan vaikka 600 euron perusturva?
a) Irtisanoutuisin työstäni ja viettäisin omaa lomaa.
b) Jatkaisin työtäni tietoisena siitä, että taloudellinen turva olisi varma, jos sitä tarvitsisin.
c) En osaa kommentoida.

41. Mitä luulet, että nyt työttömänä olevat ihmiset tekisivät, jos kaikille olisi taattu sanotaan vaikka 600 euron perusturva?
a) He eivät viitsisi nousta sängystä aamulla.
b) He hakeutuisivat työhön, jota haluavat tehdä, tai lähtisivät opiskelemaan haluamaansa alaa ilman huolta taloudellisesta toimeentulemisestaan.
c) En osaa kommentoida.

42. Kun sinut irtisanotaan ja kirjaudut työvoimatoimistoon, mielestäsi sinä:
a) Olet lusmuilija ja sinun pitäisi hävetä itseäsi.
b) Toimit laillisten oikeuksiesi mukaan.
c) Luovutat samalla päätöksenteon urastasi ja elämästäsi työvoimatoimiston virkailijoille.
d) Pidätät itselläsi oikeuden päättää elämästäsi ja urastasi.
e) En osaa kommentoida.

43. Kun joku nykyisistä asiakkaistasi menetti työpaikkansa ja kirjautui työvoimatoimistoon, mielestäsi hän:
a) On lusmuilija ja luuseri ja hänen pitäisi hävetä itseään.
b) Toimi laillisten oikeuksiensa mukaan.
c) Luovutti samalla päätöksenteon urastaan ja elämästään sinulle.
d) On edelleen oikeutettu päättämään elämästään ja urastaan.
e) En osaa kommentoida.

44. Mikä on sinun mielestäsi työttömien työnhakijoiden pääasiallinen päämäärä?
a) Pitää tuistaan kiinni millä keinoin hyvänsä ja kartella työtä, koska on mukavampaa olla kotona valtion elättina.
b) Löytää mitä tahansa työtä, oli se miten epämiellyttävä tai heille sopimaton tahansa ja työn ehdot ja olosuhteet miten huonot tahansa, koska työ on itseisarvo.
c) Löytää mielekäs tai ainakin siedettävä työ, joka mahdollistaa toimeentulon.
d) Odottaa, kunnes löytää itselleen täydellisesti sopivan työn.
e) En osaa kommentoida.

45. Kun sinä olet työttömänä, mikä on sinun pääasiallinen päämääräsi?
a) Pitää tuistasi kiinni millä keinoin hyvänsä ja kartella työtä, koska on mukavampaa olla kotona valtion elättina.
b) Löytää mitä tahansa työtä, oli se miten epämiellyttävä tai heille sopimaton tahansa ja työn ehdot ja olosuhteet miten huonot tahansa, koska työ on itseisarvo.
c) Löytää mielekäs tai ainakin siedettävä työ, joka mahdollistaa toimeentulon.
d) Odottaa, kunnes löydät itsellesi täydellisesti sopivan työn.
e) En osaa kommentoida.

46. Mitä ajattelet siitä, että työttömyysavustuksesta vähennetään vero?
a) Se on oikein; jokaisen tulee maksaa veroa tuloistaan.
b) Se on hyvä, koska se työllistää useampia virkamiehiä.
c) Se on huonoa käytäntö, koska se työllistää useampia virkamiehiä; yksi virasto antaa, toinen ottaa – tämä tulee yhteiskunnalle kalliiksi.
d) En osaa kommentoida.

47. Onko työttömyysavustusta saava ihminen veronmaksaja?
a) On, koska hän maksaa pienestä tuestaan veroa.
b) Ei, koska hänen tuestaan vähennettävä vero on vain laskennallinen kikka; se pienentää käytännössä tukea ja se joudutaan usein korvaamaan sosiaalitukena.
c) En osaa kommentoida.

48. Maksaako työttömyysavustusta saava ihminen valtion virkamiesten palkkoja?
a) Naurettava ajatus! Työtön on valtion elätti!
b) Kyllä, omalta osaltaan, kuten muutkin veronmaksajat; virkamies on kansan elätti, loinen.
c) En osaa kommentoida.

49. Onko työmarkkinatuki ja työttömyyspäiväraha mielestäsi riittävän suuri elämiseen?
a) Ei, sen ei ole tarkoituskaan olla; hakekoot apua sosiaalitoimistosta tai lainatkoot.
b) Kyllä, jos elää säästeliäästi; jos joku haluaa, annan yksityiskohtaisia neuvoja, kuinka saada raha riittämään heidän tuloillaan ja menoillaan.
c) En osaa kommentoida.

50. Mitä mieltä olet karensseista; pienestä tuesta vähennetään vielä osa tai tuki leikataan määräajaksi tai toistaiseksi?
a) Se on hyvä järjestelmä, se kannustaa löytämään työtä.
b) Se on vakava epäkohta, se johtaa helposti sietämättömään tilanteeseen ja voi ajaa avioeroihin, rikoksiin ja itsemurhiin.
c) En osaa kommentoida.

51. Mitä mieltä olet toistaiseksi voimassa olevasta karenssista, eli siitä, että työttömyysavustus evätään, kunnes työnhakija on ollut viisi kuukautta töissä, työvoimakoulutuksessa tai palkattomassa työssä?
a) Se on epäinhimillinen tapa potkia ihmistä, joka on jo maassa.
b) Se on erinomainen tapa motivoida laiskoja ja asennevammaisia työttömiä.
c) Laki sallii sen, ja sillä säästetään verovaroja, joten kannatan sitä mahdollisimman monille.
d) Se on mahdollisesti hyväksyttävä tapa pakottaa toimintaan työtön, jolle on tarjottu sopivaa työtä tai koulutusta mutta joka ei halua tehdä muuta kuin maata sohvalla ja nauttia yhteiskunnan tukra.
e) Sitä ei pidä käyttää, jos paikkakunnalla ei ole tarjota sopivaa koulutusta tai työtä; tulottomalla ihmisellä ei ole varaa matkustaa työn tai opiskelun perään muualle.
f) En osaa kommentoida.

52. Mikä seuraavista kuvaa mielestäsi sinun ja työnhakijan suhdetta parhaiten?
a) Lainvartija ja rikollinen.
b) Hoitaja ja potilas.
c) Äiti ja lapsi.
d) Opettaja ja oppilas.
e) Palvelija ja palvelun käyttäjä.
f) Salapoliisi ja petkuttaja.
g) Kaksi tasavertaista kansalaista.
h) En osaa kommentoida.

53. Onko työnhakijan ja työvoimatoimiston välinen avoin kommunikointi mielestäsi tärkeää?
a) On tärkeää, että työttömät kertovat itsestään kaiken, koska sitä voi käyttää heitä vastaan.
b) Minä ilmaisen itseäni lausunnoillani ja päätöksilläni; työttömille en puhu avoimesti, koska he saattaisivat oppia kiertämään sudenkuopat.
c) Se on paras pohja hyville tuloksille, puolin ja toisin.
d) En osaa kommentoida avoimesti.

54. Kun saat potkut, missä vaiheessa lobotomia suoritetaan?
a) Heti, kun menen työvoimatoimistoon.
b) Kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
c) Ei koskaan; olen edelleen sama ihminen, kuten kaikki muutkin työttömät.
d) En osaa kommentoida, johtuen lobotomiastani.

55. Mitä olet valmis tekemään, jos työnhakija ei vuoteen ole menestynyt työnhaussaan?
a) Voin mennä hänen kanssaan työhaastatteluun ja “markkinoida” hänet työnantajalle, koska minä tiedän, miten se pitää tehdä.
b) Se ei ole minun ongelmani; jos mutuni kertoo, ettei hän ole yrittänyt parastaan, leikkaan hänen tukiaan.
c) Kysyn uudestaan, millaista työtä hän etsii ja otan yhteyttä sopiviin työnantajiin ja tarjoudun auttamaan hakukirjeen kirjoittamisessa ja toimia suosittelijana.
d) Ei minulla ole aikaa muuhun kuin kirjata sisään uusia työttömiä ja läimiä karenssia entisille.
e) En osaa kommentoida.

56. Oletko koskaan sanonut työnhakijalle jotain, minkä tiedät olevan valhetta?
a) En tietenkään, olen rehellinen ihminen.
b) Vain, jos työtön ei ole osoittanut taipumusta pitää puolensa; valehtelen vain heikoille.
c) Tarkoitus pyhittää keinot; joskus joutuu manipuloimaan, pitää vain toivoa, ettei työtön äänitä sitä.
d) En osaa kommentoida.

57. Jos työnhakija pyytää sinua vahvistamaan kirjallisesti, mitä lupasit suullisesti, sinä:
a) Soitat hänelle ja kysyt, miksi hän sellaista pyytää.
b) Lähetät hänelle vahvistuksen sähköpostilla, tekstiviestillä tai kirjeellä; virkamiehenä sinä tiedät, että olet vastuussa toimistasi työnantajallesi, kansalle.
c) Annat hänelle karenssia uppiniskaisuudesta, se kyllä saa hänet nöyrtymään.
d) Kirjoitat hänelle kieltäen koskaan luvanneesi mitään, ja toivot, ettei hän äänittänyt lupaustasi.
e) Et osaa kommentoida kirjallisesti.

58. Mikä seuraavista kuvaa mielestäsi parhaiten TE-toimistojen tehtävää nykyään:
a) Työnvälittäjä.
b) Työttömien vartija ja rankaisija.
c) Työttömiä raaka-aineenaan käyttävä tehdas.
d) Työttömien, valkokaulustöihin opiskelleiden suojatyöpaikka.
e) Työttömien orjatyöhön pakottaja, yritysten kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.
f) En osaa kommentoida.

59. Saavatko TE-toimistojen virkamiehet palkkioita yrityksiltä, välittämistään orjatyöläisistä?
a) Saavat, matkoja ja muita kiitollisuudenosoituksia.
b) Mutta sehän olisi korruptiota!
c) Ehkä jotain pientä henkilökohtaista lahjaa tai etua.
d) Tietysti saavat, ja aiheesta; ilman orjatyöläisiä Suomen yritysmaailma romahtaisi, ja kukapa teksi ilmaista työtä, ellei TE-toimiston virkailijat siihen pakottaisi.
e) En osaa kommentoida.

60. Mitä mieltä olet virkamiehen valehtelusta?
a) Jokainen valehtelee joskus, ja ihmisiähän virkamiehetkin ovat.
b) Valehtelua virassa ei ole tehty rangaistavaksi teoksi, joten valehdella voi vapaasti.
c) Se on hyväksyttävää, kunhan siitä ei jää kiinni; ei kannata valehdella kirjallisesti eikä kameran edessä.
d) Se on valitettavan yleistä, mutta minä en valehtelisi.
e) Suomalaiset virkamiehet eivät valehtele.
f) Valheesta kiinni jääneet virkamiehet tulisi erottaa virastaan.
g) En osaa kommentoida.

61. Mitä arvelet tästä usein kuullusta väitteestä: “Se on omasta asenteesta kiinni, että on työtön.”?
a) Näinhän se on; palkkatyötä on kyllä kaikille halukkaille.
b) Se syyllistää uhria.
c) Voi päteä joidenkin kohdalla, mutta ei pitäisi yleistää.
d) En osaa kommentoida.

62. Jos työnhakija syystä tai toisesta kieltäytyy julkaisemasta ansioluetteloaan CV-netissä, mielestäsi:
a) On oikein rangaista häntä kahden kuukauden karenssilla; siinäpähän oppii tottelemaan käskijäänsä.
b) Jokaisella on oikeus päättää, miten julkisesti haluaa itseään markkinoida; siitä ei saa rangaista ikäänkuin se olisi suurikin rikos.
c) CV-netti ei ilmeisesti ole työnhakijan mielestä hänelle käyttökelpoinen palvelu; sitä pitäisi korjata.
d) En osaa kommentoida.

63. Mielestäsi työnhakijan pitäisi olla enemmän:
a) aktiivinen ja itsenäinen.
b) tottelevainen ja passiivinen.
c) nöyrä ja huonommuudentuntoinen.
d) En osaa kommentoida.

64. Mielestäsi työvoimatoimiston pitäisi:
a) antaa työnhakijan saavuttaa tavoitteensa, mikäli hänellä niitä on; tämä aktivoisi työnhakijaa.
b) päättää, mitä työnhakijan pitäisi tehdä ja sitten pakottaa hänet tekemään niin; tämä passivoisi työnhakijaa.
c) rangaista työnhakijaa, jos hän ei tottele työvoimatoimiston määräyksiä; ehkä se opettaisi nöyryyttä.
d) kohdella työnhakijaa kuin alempiarvoista loista, koska sellainenhan hän on.
e) nähdä paikkansa työpaikkojen ja työntekijöiden välittäjänä ja jättää päätös työsuhteen syntymisestä työnantajalle ja työnhakijalle.
f) En osaa kommentoida.

65. Jos työnhakija laatii itse työnhakusuunnitelmansa ja tuo sen sinulle allekirjoitettavaksi, mitä teet?
a) Jos siihen kuuluu vähintään normaalin palkkatyön hakeminen, allekirjoitan sen ja kiitän aikani säästämisestä ja omatoimisuudesta.
b) Työnhakusuunnitelman tarkoitus on kontrolloida työtöntä – laadin sen siis itse ja vaadin työtöntä allekirjoittamaan sen.
c) En allekirjoita, mutta lupaan tallettaa sen asiakkaan kansioon – mistä se muiden papereiden tavoin ajallaan katoaa.
d) Ei, minä laadin suunnitelman. Työttömän allekirjoitusta ei tarvita, koska voin lisätä sen sähköisesti.
e) En osaa kommentoida.

66. Mikä seuraavista mielestäsi kuvaa parhaiten työnhakijoita?
a) Työttömät ovat passiivisia, perässävedettäviä, liikkeellepotkittavia luusereita.
b) Työnhakijat ovat yksilöitä, kuten nekin, joilla on tällä hetkellä töitä.
c) Työttömät ovat hyväksikäyttäjiä, valehtelijoita, kieroilijoita ja rikollisia.
d) Työttömillä on ongelmia mielenterveyden, alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden kanssa.
e) Työttömät elävät helppoa elämää yhteiskunnan varoilla eivätkä halua rasittaa itseään työllä.
f) En osaa kommentoida.

67. Mitä lähinnä tunnet asiakkaitasi, työnhakijoita, kohtaan?
a) Kateutta heidän elämänsä helppouden takia.
b) Sääliä heidän huonon onnensa tai puutteellisten taitojensa tai ominaisuuksiensa takia.
c) Halveksintaa heidän alempiarvoisuutensa takia.
d) Vihaa heidän käyttäytymisensä takia.
e) Myötätuntoa, koska muistan, että voisin hyvin itse olla yksi heistä, ja ehkä pian olenkin.
f) En osaa kommentoida.

68. Hyväksyisitkö 800 euron minimipalkan esimerkiksi vanhustenhoitoalalle?
a) Eihän sillä tule toimeen!
b) Sehän olisi orjatyötä; ei sitä kukaan tekisi tuollaisella palkalla!
c) Se olisi aivan hyvä palkka; mielelläni lähettäisin työnhakijan työskentelemään sellaisella palkalla ja antaisin karenssia, jos hän kieltäytyisi.
d) Mielelläni itse työskentelisin sillä palkalla.
e) En osaa kommentoida.

69. Mitä mieltä olet siitä, että työnhakijoita pakotetaan karenssin uhalla työskentelemään esimerkiksi vanhustenhoitajina alle 800 eurolla kuussa (n. 600 euron työttömyysturva plus 9 euroa per päivä kulukorvaus, miinus 20% vero)?
a) Se on orjatyötä; ei ketään pitäisi pakottaa työskentelemään ilman palkkaa.
b) Työttömän pitäisi olla kiitollinen; onhan se arvokasta työkokemusta, vaikka siitä ei saakaan normaaleja työn etuja, kuten lomaa eikä eläke-etuja.
c) Mielelläni itse työskentelisin ilman palkkaa.
d) En osaa kommentoida.

70. Mikä seuraavista on mielestäsi suurin syy nyky-Suomen suuriin työttömyyslukuihin?
a) Työttömät eivät osaa tai halua tehdä työtä.
b) Työnantajat eivät palkkaa työntekijöitä.
c) Työvoimatoimisto ei osaa tai halua välittää työtä.
d) Valtio on tehnyt työntekijöiden palkkaamisen ja yrittämisen sinänsä liian kalliiksi ja vaikeaksi.
e) Työelämänvalmennuskursseille ei mahdu tarpeeksi työttömiä; näiltä kursseilta he tulisivat ulos työkykyisinä ja kävelisivät suoraan töihin, joita kyllä ilmaantuisi jostain, kun työtön vaan saadaan koulittua työvalmiiksi.
f) Työttömät yhä kieltäytyvät orjatöistä, joissa heistä koulittaisiin työvalmiita; karensseja pitää jaella tiuhempaan tahtiin uppiniskaisten työttömien aktivoimiseksi.
g) En osaa kommentoida.

71. Mitä mieltä olet siitä, että jos kokoaikatyötä tehneen työnhakijan, sanotaan vaikka 2000 euron palkkaa nauttineen, viikoittaista työaikaa on lyhennetty yhdellä tai useammalla päivällä viikossa, hänelle maksetaan työttömyysetuus näiltä kokonaan työttömiltä päiviltä ottamatta huomioon työssäolopäiviltä saatua palkkaa?
a) Se on hyvä; kyllä me Suomessa pidämme huolta palkansaajistamme.
b) Neljä tai kolmekin päivää viikossa työskentelevä hankkii kuitenkin enemmän kuin työttömyysturvalla kitkutteleva, joten on epäreilua maksaa hänelle tukea verovaroista.
c) En osaa kommentoida.

72. Mitä mieltä olet siitä, että jo yhden päivän työ viikossa vähentää työttömyysetuutta ja suunnilleen tuhannen euron ansiot poistavat tuen kokonaan?
a) Se on hyvä; ei työssä käyviä pidäkään tukea verovaroista.
b) Se on epäreilua, jos samaan aikaan täydennetään enemmän ansaitsevan palkkaa verovaroista.
c) En osaa kommentoida.

73. Mitä mieltä olet siitä, että toiminimen rekisteröinyt, mutta täysin tuloton työnhakija menettää heti kaiken työttömyysturvansa?
a) Se on hyvä; ei yrittäjiä pidä tukea verovaroista.
b) Se on epäreilua, jos toisaalta ei-yritteliäs työnhakija saa täyden tuen ja jos jopa neljä päivää viikossa työssä käyvälle maksetaan osittaista työttömyysavustusta!
c) En osaa kommentoida.

74. Mikä on mielestäsi suurin syrjäytymisen aiheuttaja?
a) Se, että työtön on niin passiivinen, eikä tottele minua.
b) Se, että työvoimatoimiston virkailijat eivät kuuntele työnhakijaa.
c) Se, että työtön ei suostu menemään työelämän kuntoutukseen tai työssäoppimiseen.
d) Työttömän mielenterveydelliset ongelmat, alkoholismi tai luonteen viat.
e) Se, että työvoimatoimisto katkaisee jo ennestään pienet tuet mielivaltaisista (tai mistään) syistä, jolloin työnhakijalla ei ole varaa normaaliin elämiseen, vielä vähemmän paremman elämän suunnittelemiseen.
f) Se, että kouluttajat ja virkailijat nöyryyttävät työnhakijoita ja mediassa heitä käsitellään kuin ongelmajätettä tai rikollista ainesta.
g) Tämän pohtiminen ei kuulu toimenkuvaani.
h) En osaa kommentoida.

75. Miten “työvoiman palvelukeskusten” työntekijöiden pitäisi mielestäsi kohdella asiakkaitaan?
a) Työnhakijoina, joita he ovatkin.
b) Leikkiä, että he ovat työnhakijoita, vaikka tiedämme, etteivät he koskaan enää työllisty, ainakaan TYPin käytyään.
c) Moniongelmaisina; heillä on melkein varmasti huume- ja alkoholiongelmia sekä mielisairauksia, kehitysvammoja tai muita työllistymistä estäviä vammoja.
d) Kuin rikollisia; he pyrkivät kaikin tavoin hyötymään yhteiskunnan tuista – tämä pitää estää.
e) En osaa kommentoida.

76. “Orjatyö” -termillä on huono kaiku; miten korjaisimme asiaa?
a) Aletaan nimittää sitä työssäoppimiseksi; vie jonkin aikaa, ennen kuin uusi termi saa kielteisen kaiun.
b) Mitä väliä sillä on; tärkeintä on taata edullista työvoimaa yrityksille.
c) Tehdään orjatyöhön pakottaminen laittomaksi; sehän on nytkin nimellisesti “vapaaehtoista”; vapaaehtoistyötä vastaan ei kenelläkään voi olla mitään – sitä tekevät ne, jotka haluavat sitä tehdä.
d) En osaa kommentoida.

77. Pystyisitkö sinä elämään Suomessa ilman rahaa?
a) Hölmö kysymys; kukapa pystyisi?
b) En, mutta ei se mitään; olen varmaan ansainnut kuolla nälkään kadulle.
c) Totta kai pystyisin; pummaisin kavereilta ja asuisin toisten nurkissa.
d) Elän tällä hetkelläkin ilman tuloja.
e) En osaa kommentoida.

78. Voisitko sinä katkaista työnhakijan tuet, vaikka tietäisit, ettei hänellä ole mitään muuta tuloa?
a) En; sehän olisi sama kuin vetäisin liipaisimesta; olisin murhaaja.
b) Se on yksi rutiinitoimenpiteistä, joita teen; se motivoi työttömiä kummasti – tulevat anelemaan orjatyöhön.
c) Esimieheni pakottaa minut tekemään niin, mutta minusta se on väärin; jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus elää.
d) En osaa kommentoida.

79. Pitäisikö sosiaalitoimiston mielestäsi maksaa avustusta työnhakijalle, jonka työttömyysavustuksen sinä olet katkaissut?
a) Ei tietenkään; sehän mitätöi toimenpiteeni motivoivat vaikutukset.
b) Tietysti; jokaisella on oikeus elää, ja sosiaalitoimisto auttaa niitä, joilla ei ole muuta toivoa.
c) On verovarojen tuhlaamista, että yksi virasto evää tukia ja toinen myöntää niitä samalle kansalaiselle.
d) Sosiaalitoimistossa asioiminen nöyryyttää ihmistä vielä enemmän kuin työvoimatoimistossa käyminen, joten se myös motivoi häntä tehokkaammin; menköön töihin – hänestähän se riippuu.
e) En osaa kommentoida.

80. Onko Suomessa sinun ymmärtääksesi työpaikkoja kaikille?
a) Työtä kyllä riittää kaikille, jos työttömät eivät ahnehtisi myös palkkaa.
b) Palkkatyötö kyllä löytyy kaikille, kunhan suostuu tekemään mitä työtä tahansa.
c) Työnhakijoita on enemmän kuin avoimia palkkatyöpaikkoja.
d) En osaa kommentoida.

81. Kohdellaanko työttömiä Suomessa mielestäsi hyvin?
a) Ei, heitä ei kunnioiteta kansalaisina.
b) Ei, heitä paapotaan liikaa.
c) Kyllä, heille annetaan kaikki heidän tarvitsemansa tuki.
d) Minua ei kiinnosta, miten heitä kohdellaan; teen vain työni.
e) En osaa kommentoida.

82. Kohdellaanko sinua mielestäsi hyvin työssäsi?
a) No ei todellakaan; työttömät ovat röyhkeitä ja esimiehet vaativat mahdottomia.
b) Esimiehet ovat kyllä puolellani, mutta työttömät ovat epämiellyttäviä asiakkaita.
c) Onneksi edes media on meidän puolellamme ja ymmärtää, miten tärkeää työtä teemme.
d) Saan palkkani ja työhön kuuluvat etuni, enkä muuta kaipaakaan.
e) Esimiehet ovat ylimielisiä, mutta onneksi voin kostaa sen työttömille.
f) En osaa kommentoida.

83. Mitä työvoimatoimisto mielestäsi tarkoittaa hakiessaan työntekijöitä työvoimavirkailijoiksi ja kuvailemalla, että tehtävä ei vaadi mitään erityisiä työtaitoja?
a) Työni on helppoa ja kuka tahansa osaa sitä tehdä.
b) Esimieheni nimenomaan etsivät alaisia, joita voi itse kouluttaa ja manipuloida; siksi minäkin tämän paikan sain – minulla ei ollut mitään erityistaitoja tähän tehtävään.
c) Se on vain heidän tapansa pitää kriteerit salaisina; he kyllä valitsevat tietynlaisia työntekijöitä, mutta haluttuja piirteitä ei voida julkaista ilmoituksissa, koska se saisi heidät näyttämään naurettavilta.
d) En osaa kommentoida.

84. Työttömänä, valitsisitko mieluummin 700 euron työttömyysavustuksen, joka annettaisiin halveksivan kohtelun kanssa, vai 500 euroa plus kohtelun normaalina arvokkaana kansalaisena?
a) Taas näitä typeriä kysymyksiä; tietysti ottaisin mahdollisimman paljon rahaa.
b) Taas näitä typeriä kysymyksiä; tietysti haluan tulla kohdelluksi arvokkaana kansalaisena, joka olen.
c) Sillä ei ole väliä; en jää koskaan työttömäksi.
d) Sillä ei ole väliä; jos jään työttömäksi, elän säästöilläni – en hae työttömyysavustusta.
e) En osaa kommentoida.

85. Mitä arvelet ihmisistä, jotka uhoavat, etteivät koskaan hakisi työttömyysavustusta?
a) Heidän pitäisi antaa lupauksensa kirjallisena jonnekin ja heille ei saisi maksaa avustusta, kun he jäävät työttömäksi.
b) He ovat ihailtavia periaatteen ihmisiä.
c) En osaa kommentoida.

86. Miten paljon sinulle pitäisi maksaa, ennen kuin hyväksyisit kohtelun alempiarvoisena pummina ja aivottomana idioottina?
a) Oman arvon tuntoni ei ole kaupan; vaadin normaalin kohteliasta kohtelua joka tilanteessa.
b) Oman arvon tuntoni ei riipu rahasta; kohtelemalla minua huonosti toinen nolaa vain itsensä.
c) Sellainen parisataa kuussa korvaisi sen hyvin.
d) Satanenkin riittäisi.
e) En osaa kommentoida.

87. Paljonko työnhakijalle pitäisi mielestäsi maksaa ekstraa, kun kohtelet häntä kuin alempiarvoista pummia ja aivotonta idioottia?
a) Hänellä on oikeus vaatia normaalin kohteliasta kohtelua joka tilanteessa.
b) Käyttäytyessäni huonosti nolaan vain itseni; ei asiakas edellytä rahallista korvausta siitä.
c) Sellainen parisataa kuussa korvaisi ala-arvoisen kohtelun sen kuukauden ajalta.
d) Satanen kerralta riittäisi korvaukseksi.
e) Satanen kuussa riittäisi.
f) En osaa kommentoida.

88. Jos alkaisimme korvata työnhakijoille työvoimatoimiston virkailijoiden ala-arvoisen käyttäytymisen, mitä seurauksia siitä uskoaksesi olisi?
a) Työnantajani pitäisi minua liian kalliina; minut korvattaisiin kohteliaammalla työntekijänä ja minä jäisin työttömäksi.
b) Työnantajani arvostaisi minua entistä enemmän, koska asiakkaat suostuisivat pienempiin tukiin saadakseen asioida juri minun kanssani.
c) Ehdotus on niin älytön, etten halua ottaa kantaa; minä kohtelen työttömiä niin kuin minua huvittaa.
d) En osaa kommentoida.

89. Kuinka paljon sinulle pitäisi maksaa ekstraa, ennen kuin alkaisit kohdella työnhakijoita arvokkaina ihmisinä?
a) Kohtelen kaikkia ihmisiä arvokkaina ihmisinä, vaikka olisin itse orjatyöläisenä, “työssä oppimassa”.
b) Aika paljon enemmän kuin nyt; mitä oikein odotat ihmiseltä, joka joutuu työskentelemään näillä palkoilla?
c) Jo parilla sadalla kuussa voisin harkita sitä.
d) Työttömien vaatimuksia ei voi koskaan kukaan täyttää; mitä puolijumalia he oikein luulevat olevansa?
e) En osaa kommentoida.

90. Salliiko työnantajasi sinulle oman järkesi ja harkintakyvyn käytön työssäsi?
a) Tietenkin käytän harkintaani; työni on hyvin vastuullista.
b) Ohjeena on käyttää harkintaa vain, jos sillä saavutetaan säästöjä.
c) Minut valittiin tähän työhön juuri siksi, ettei minulla ole järkeä.
d) En osaa kommentoida.

91. Jos työvoimatoimisto ja työnhakija toimivat yhteistä päämäärää kohti, mitä se mielestäsi tarkoittaa?
a) Työtön ei pullikoi määräyksiäni vastaan.
b) Minä kuuntelen työnhakijaa ja yritän auttaa häntä saavuttamaan tavoitteensa, reaaliteetit huomioon ottaen; työpaikkoja ei riitä kaikille, ja ikä, terveys, asuinpaikka, perhesuhteet, toiveet ja taipumukset vaikuttavat työn saantiin.
c) Tavoitteena on työllistyminen mihin hintaan hyvänsä ja millä ehdoilla tahansa.
d) En osaa kommentoida.

92. Onko mielestäsi kohtuullista odottaa työtä, jossa viihtyy?
a) Miksi se olisi edes oikeutettua; en minäkään viihdy työssäni ja tässä sitä vaan ollaan.
b) Se on jokaisen toive, mutta toteutuu harvan kohdalla; se on vain hyväksyttävä ja otettava vastaan mitä tahansa työtä, jota pystyy tekemään saattamatta työnantajaa heti konkurssiin ja itseään heti hautaan.
c) Jokaisen pitäisi viihtyä työssään, työpahoinvoinnin seuraukset voivat olla työnantajalle, työyhteisölle, työntekijälle ja yhteiskunnalle kalliita.
d) En osaa kommentoida.

93. Mikä on sinun mielestäsi itsenäisten ammatinharjoittajien merkitys maamme taloudelle?
a) Ilman heitä työmarkkinoiden ja yritysten joustavuus vähenisi.
b) Heidän olisi parempi mennä suurempiin yrityksiin töihin, koska eivät ilmeisesti osaa kasvattaa yritystään.
c) Ne ovat hankala asia verotoimistolle, työvoimatoimistolle ja eläkelaitokselle; toisaalta ammatinharjoittaja on yksilö ja saa (jos saa) työstään tuloa, toisaalta kyseessä on yritys; ne synnyttävät vain vaikeuksia byrokraateille.
d) Niissä voi työllistyä moni sellainenkin, joka ei syystä tai toisesta sovi palkkatyöntekijäksi.
e) Ne ovat vapaa-ajattelijoiden ja oman tiensä kulkijoiden kasvumaita ja siksi vaarallisia kontrolliyhteiskunnalle.
f) En osaa kommentoida.

94. Millä kriteerillä pitäisi mielestäsi itsenäisen ammatinharjoittajan saada työttömyysavustusta?
a) Jos hänellä ei ole yhtään tuloja tai hänen tulonsa eivät ylitä tiettyä määrää, ja hän etsii samalla palkkatyötä, eli samalla tavalla kuin muidenkin työnhakijoiden.
b) Ei koskaan.
c) Vain, jos hän on jo ollut kokoaikaisessa palkkatyössä yritystoimintansa ohessa tietyn ajan ennen palkkatyöstään työttömäksi jäämistä; tosin näin tehdään lähes mahdottomaksi työttömän rekisteröidä toiminimeä, ja juuri työttömälle oman yrityksen perustaminen on kaikkein tärkeintä ja hänellä on siihen eniten aikaa – rahaa vain puuttuu.
d) Sen pohtiminen ei kuulu toimenkuvaani; noudatan vain annettuja ohjeita.
e) En osaa kommentoida.

95. Mitä mieltä olet toimnimellä toimivista yrittäjistä, jotka haluavat kasvattaa toimintaansa pikkuhiljaa, ilman suuria lainoja?
a) He ovat ilmeisesti liian köyhiä yrittäjiksi ja heidän pitäisi lopettaa toimintansa.
b) Vain riskinottajat sopivat yrittäjiksi, muiden tulisi lopettaa turha yrittelynsä.
c) Tämä on järkevä ja matalariskinen tapa perustaa pieni yritys, jos vain saisi tukea siksi ajaksi, kun yritys ei vielä tuota tarpeeksi toimeentuloon.
d) Miten he sitten maksaisivat verot ja vakuutukset ja eläkkeet; heidän täytyy siis elää velkavaroilla ensimmäiset laihat vuodet ja sitten mennä konkurssiin – niin muutkin ovat tehneet.
e) En osaa kommentoida.

96. Mitä arvelisit seuraavan siitä, että työnhakijoita ei rangaistaisi tarjotun, heille epämieluisan, työn vastaanottamisesta kieltäytymisestä (tai työnantajan mielestä vastahakoiselta näyttämisestä) kahden kuukauden karenssilla, eli käytännössä 1200 euron sakolla?
a) Työttömät eivät suostuisi ottamaan vastaan mitään työtä, joka ei heidän mielestään olisi täydellinen; tämä maksaisi yhteiskunnalle huimia summia pitkittyneinä työttömyysaikoina ja työttömyysturvamaksuina laiskimuksille.
b) Työnhakijat uskaltaisivat hakea töitä vapaammin, koska heidän ei tarvitsisi pelätä työtarjouksia; jos työpaikka olisi sopimaton, he voisivat kieltäytyä; tällä tavalla työnhakijat aktivoituisivat paremmin ja pääsisivät pois tuilta löytäessään sopivan työpaikan.
c) En osaa kommentoida.

97. Mitä pidät suomalaisten työnhakijoiden suurimpana puutteena töitä hakiessaan?
a) Passiivisuutta, mikä voi osaltaan johtua siitä, että he pelkäävät työvoimatoimiston kostotoimenpiteitä ja samalla myös joutuvansa työhön, jota eivät sietäisi tai joka ei olisi taloudellisesti kannattava.
b) Laiskuutta; he eivät viitsi hakea töitä, koska on mukavampaa vain olla köllötellä ja nauttia tukia.
c) Arkuutta ja pelkoa; heidän pitäisi rohkaista itsensä ja hakea ja hakea, kunnes työn hakeminen ei enää pelottaisi.
d) Työtaitojen tai koulutuksen puutetta; tätä voi korjata vapaaehtoistyöllä ja koulutuksella.
e) Sitä, että he tietävät, miten suuri joukko työnhakijoita etsii töitä ja miten vähän palkkatyötä on tarjolla.
f) En osaa kommentoida.

98. Miten Suomen työttömyysturva mielestäsi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa?
a) Olemme maailman huippua; työttömiä hoivataan liikaakin.
b) Olemme aika hyviä, koska täällä ei anneta kenenkään kuitenkaan kuolla nälkään eikä pakkaseen, mutta parantamisen varaa on paljon.
c) Olemme häntäpäässä; työttömillä on todella kurjat oltavat, muualla on asiat paremmin.
d) En osaa kommentoida.

99. Miten läheltä työttömyys on koskettanut sinua?
a) Perheessäni on työttömiä työnhakijoita.
b) Tapaan työttömiä vain työssäni – en veljeilisi sen tyyppisten ihmisten kanssa.
c) Ystävistäni ja sukulaisistani yksi tai useampi etsii työtä tällä hetkellä.
d) Olen itsekin työtön ja minut on pakotettu TE-toimistoon orjatyöläiseksi; minua ei siis sisällytetä virallisiin työttömyyslukuihin.
e) En osaa kommentoida.

100. Suomessa, missä kaikki on pakollista tai kiellettyä, kontrolloidaan kansaa häpeällä, syyllisyydellä ja pelolla. Oletko samaa mieltä?
a) Osittain samaa mieltä.
b) Häpeän myöntää, että noinhan se on.
c) Olen pahoillani, mutta pelkään, että olet väärässä.
d) En uskalla vastata.

101. Työnhakija vastaa työvoimatoimiston häntä koskevien tietojensa virheettömyydestä; mitä teet, jos hän pyytää sinua korjaamaan joitakin tiedoistaan?
a) Korjaan ne heti.
b) Minulla ei ole valtuuksia muuttaa koneelle jo tallennettuja tietoja, ja kerron asiakkaalle niin.
c) Teeskentelen muuttavani ne, mutta en tee sitä.
d) En ole kuulevinani, vaihdan puheenaihetta ja myöhemmin lisään tietoihin, että asiakas on hankala.
e) Minua on kielletty kommentoimasta.

102. Oletko sitä mieltä, että työllistymissuunnitelma on laadittava työnhakijan kanssa kirjallisesti ja molempien on allekirjoitettava se?
a) Kyllä; tulostan asiakkaalle kopion, jossa on sovitut asiat, molempien allekirjoitukset, päivämäärä ja leima.
b) Ei; laadin sen itse sähköisesti, eikä asiakkaan tarvitse tietää, mitä siihen kirjoitan – hänelle annan eri version paperilla; en tarvitse hänen allekirjoitustaan, koska periaatteemme on, että asiakkaan on hyväksyttävä se, mitä toimistomme päättää.
c) Kyllä, periaatteessa, mutta joskus joudun lisäämään koneelle jotain myöhemmin; asiakas saa tulosteen, johon vaadin hänen allekirjoituksensa, mutta itse en sitä allekirjoita.
d) Kyllä, laadimme sen yhdessä, mutta pidän huolta, että siihen sisällytetään suostumus palkattomiin töihin tai jätän suunnitelman teon sikseen ja katkaisen hänen tukensa sopimuksen laatimisesta kieltäytymisen vuoksi.
e) En osaa kommentoida.

103. Jos työnhakija kertoo sinulle, ettei hyväksy mitään palkatonta työtä tai toimintaa suunnitelmaansa, miten toimit?
a) Ei se mitään; merkitsen suunnitelmaan palkattoman työn ja katkaisen hänen tukensa, jos hän kieltäytyy allekirjoittamasta sopimusta.
b) Merkitsen palkattoman työn hänen suunnitelmaansa seuraavalla kerralla, tai toivon, että joku vielä minua päättäväisempi hoitelee hänen tapaustaan seuraavalla kerralla – häpeän sitä, että en saanut häntä taipumaan tällä kertaa.
c) Päätän tilaisuuden siihen, pyydän häntä miettimään asiaa, ja myöhemmin samana päivänä lähetän hänelle kutsun karenssin uhalla palkattomaan työhön; tämä usein saa hankalammatkin työttömät taipumaan.
d) Yritän taivuttaa hänet ajattelemaan palkatonta työtä jalkana oven väliin ja pitkällä tähtäimellä hänen etunsa mukaisena, mutta jos hän ei siihen suostu, en laita sitä hänen suunnitelmaansa, koska se olisi laitonta.
e) Kirjaan hänen tietoihinsa, että hänellä on asenneongelma ja lähetän hänelle määräyksen työnhakuvalmennukseen, joka sisältää asennekasvatusta.
f) En kommentoi ilmaiseksi.

104. Tiedätkö, mitä tarkoittaa termi ‘välityömarkkinat’?
a) Välityömarkkinoilta työtön siirtyy ilmaistöiden kautta palkkatöihin.
b) Välitämme yrityksille ja yhdistyksille ilmaista työvoimaa, jota ilman moni yritys toimisi tappiolla.
dc) Suomen työvoimahallinnon kautta luotu pakkotyöjärjestelmä, johon työttömät ajetaan.
d) En ole koskaan kuullutkaan.

105. Mikä on mielestäsi työttömyysturvan tarkoitus?
a) Se on työttömälle maksettu pieni palkka siitä, että hän luovuttaa työpanoksensa yritysten käyttöön; sitä ei ole tarkoitettu lorvimiseen.
b) Se maksetaan työttömälle, jotta hän selviäisi hengissä, kunnes löytää palkkatöitä; se on kansalaisuuteen kuuluva oikeus meille kaikille, myös minulle, jos jään työttömäksi.
c) En osaa kommentoida.

106. Jos olet sitä mieltä, että jokin Suomen laki on mielivaltainen ja epäreilu, miten toimit?
a) Ei ole minun asiani arvioida lakeja; viisaammat laativat ne, minä vain tottelen niitä.
b) Jos lakiin on kirjattu oikeus käyttää harkintaa, käytän harkintaa asiakkaani eduksi aina, kun pidän sitä oikeutettuna.
c) Olen ehdottoman lainkuuliainen ja uskon, että jos laissa olisi virhe, joku olisi sen jo korjannut.
d) En osaa kommentoida.

107. Mitä teet, jos asiakas vaatii korjausta tai muutosta johonkin työvoimatoimiston häntä koskevaan toimenpiteeseen, vedoten johonkin lakiin?
a) Jos en tunne kyseistä lainkohtaa, etsin sen yhdessä asiakkan kanssa, perehdymme siihen yhdessä ja toimimme lain mukaan.
b) Kerron hänelle, ettei hän ymmärrä lakia; on otettava huomioon myös lisäasetukset ja viraston omat vakiintuneet käytännöt, sekä minun tulkintani.
c) Jos hän on kovin peräänantamaton, teeskentelen myöntyvyyttä, jotta saan hänet turvallisesti ulos toimistosta, ja sitten katkaisen hänen tukensa; tehköön valituksensa lakiteitä, jos osaa ja viitsii – veikkaan kyllä, että hän menee töihin.
d) En osaa kommentoida.

108. Mikä merkitys työttömien palkattomalla työllä mielestäsi on?
a) Ilman heidän työpanostaan moni suomalainen yritys kaatuisi; olisi itsekästä työttömän vaatia palkkaa.
b) Moni työtön ei koskaan enää pääsisi palkkatyöhön; ilmaistyö on heille hyvä vaihtoehto, jotta he eivät syrjäytyisi yhteiskunnasta.
c) Monelle työttömälle ilmainen työ on tilaisuus näyttää ammattitaitonsa ja osaamisensa ja se voi hyvinkin johtaa pakkatyöhön joko samassa yrityksessä, tai heiltä saadun suosituksen avulla jossain toisessa yrityksessä.
d) Työttömän pitäisi itse saada arvioida, onko palkattomasta työstä hänelle hyötyä vai ei; pakollinen ilmaistyö on orjatyötä; vapaaehtoinen ilmaistyö voi olla hyödyllistä työttömälle.
e) En osaa kommentoida.

109. Miksi työvoimatoimiston sivuilla ei mainita Euroopan ihmisoikeussopimuksia eikä Suomen perustuslakia?
a) Noudatamme tietysti noita lakeja, mutta emme näe tarpeelliseksi mainita niitä sivuillamme.
b) Emme mainitse niitä, koska ne ovat joiltakin osin ristiriidassa sen kanssa, mitä me yritämme saavuttaa.
c) Kyllä ne olisi hyvä mainita; ehkä ne ovat jääneet pois vahingossa; laitankin heti esimieheni välityksellä ehdotuksen verkkosivujen korjaamisesta.
d) En osaa kommentoida.

110. Miten kuvailisit työttömän työnhakijan käyntiä työvoimatoimistossa?
a) Työtön työllistää meidät leikkiessään, että hän hakee työtä, ja me leikimme, että meillä on tarjota hänelle työtä.
b) Työnhakija kuvailee taitojaan ja toiveitaan ja me yritämme löytää hänelle sopivan työpaikan tai koulutuksen.
c) Näen aina työttömän käynnin mahdollisuutena lähettää jälleen uusi orjatyöläinen paikalliseen yrityksiin, joiden kanssa meillä on ilmaistyövoimantoimitussopimus.
d) Työttömän käynti antaa minulle tilaisuuden provosoida häntä käyttäytymään aggressiivisesti tai kieltäytymään jostakin, jolloin voin antaa hänelle karenssia, mistä minut palkitaan.
e) En osaa kommentoida.

111. Osaatko mainita korkeimman lain tai sopimuksen, joka säätelee työttömillä teetettävää palkatonta työtä Suomessa?
a) Työttömyysturvalaki antaa siihen mahdollisuuden, varsinkin, kun otamme huomioon lisäasetukset ja toimistomme vakiintuneet käytännöt.
b) Suomen perustuslaki kieltää pakkotyön, mutta emmehän me käytä väkivaltaa; työtön on vapaa valitsemaan, ottaako hän karenssia vai meneekö ilmaistyöhön.
c) Euroopan ihmisoikeussopimus kieltää pakkotyön, mutta sallii pakkotyön, joka kuuluu kansalaisvelvollisuuksiin, ja työttömän velvollisuus on tehdä työtä tukensa eteen.
d) YK:n ihmisoikeuksien julistus kieltää orjatyön, mutta Suomessahan ei pidetä orjia; työttömäthän saavat työttömyystukea ja kulukorvausta ja sitä vastaan on tehtävä työtä.
e) En osaa kommentoida.

112. Mitä mieltä olet minimipalkasta?
a) Se estää työntekijöiden riiston ja turvaa niiden aseman, jotka eivät pysty itse neuvottelemaan palkastaan.
b) Se rajoittaa työnantajia liikaa; palkka pitäisi maksaa sen mukaan, minkä arvoista työntekijän työpanos on työnantajalle.
c) Työttömyysavustus tai toimeentulotuki ovat nykyisin minimipalkkaan verrattavissa, koska niitä vastaan joutuu tekemään työtä. Onhan se aika matala palkka, mutta sehän vain kannustaa palkkatyön hakuun.
d) En osaa kommentoida.

113. Mitä teet, jos työnhakija unohtaa hakea kurssille, jolle on aikonut hakea tai jolle sinä olet pakottanut häntä hakemaan?
a) Annat karenssia, koska hän kieltäytyy työllistämistoimenpiteestä ilman hyväksyttävää syytä.
b) Jos hänellä on hyväksyttävä syy, en anna karenssia, mutta vaadin, että hän hakee jollekin toiselle kurssille tai etsii työpaikan tai orjatyöpaikan.
c) Sellaista sattuu, mitä tuosta, en ryhdy rankaisutoimiin.
d) En osaa kommentoida.

114. Jos unohdat ilmoittaa työnhakijan kurssille, jolle hän oli hakenut, mitä teet?
a) Luovun kahden kuukauden palkastani, koska jätin ilmoittamatta hänet kurssille ilman syytä, jonka hän voisi hyväksyä.
b) Jos hän hyväksyy selitykseni, en pyydä työnantajaani katkaisemaan pakkaani kahdeksi kuukaudeksi, mutta etsin hänelle vastaavanlaisen kurssin tai menen illoiksi ja viikonlopuiksi orjatöihin.
c) En tee mitään – erehdyksiä sattuu.
d) En osaa kommentoida.

115. Jos kurssin järjestäjä unohtaa ilmoittaa työnhakijan kurssille, jolle tämä on hakenut, mitä teet?
a) Vaadin kahden kuukauden palkkansa suuruista sakkomaksua kurssin järjestäjältä, ellei hänellä ole hyväksyttävää syytä laiminlyöntiinsä.
b) Etsin pikaisesti työnhakijalle kurssipaikan jostain luotettavammasta koulutuskeskuksesta.
c) Mitä väliä sillä on – voihan sen kurssin järjestää joskus myöhemminkin; kyllä työtön voi sen aikaa odottaa.
d) En osaa kommentoida.

116. Mikä olisi mielestäsi hyväksyttävä syy työnhakijan unohtaa hakea kurssille, jolle olet määrännyt hänet hakemaan?
a) En hyväksy mitään selityksiä – se on kahden kuukauden karenssi armotta.
b) Se vanha “jalka poikki ja sairaalassa” -rutiini ei ainakaan mene läpi; sielläkin on nettiyhteys hakua varten.
c) “Löysin jo työpaikan” ei kelpaa syyksi, koska mikään työ ei välttämättä jatku eläkeikään ja minä nyt kerran olin määrännyt hänet tälle kurssille, niin sinne hän menee tai karenssia tulee; jos hän kuitenkin menee töihin, karenssi alkaa silloin, kun hän tulee takaisin työvoimatoimistoon potkut saatuaan.
d) Syy, jonka työnhakija katsoo riittäväksi esteeksi, riittää; työnhakija lopulta on vastuussa päätöksistään – kuka minä olen toimimaan tuomarina ja määrääjänä toisten elämässä.
e) En osaa kommentoida.

117. Saatko jotain bonuksia työnantajaltasi jokaisesta työnhakijalta, jonka saat pois tuilta lyhyeksikin aikaa työvoimakurssin, palkattoman harjoittelun, työkokeilun, työkuntoutuksen tai karenssin kautta?
a) Ne bonukset ovat tuntuva lisä pienessä palkassani ja motivoivat minua enemmän kuin mikään muu.
b) Ei, itse asiassa saan bonuksia niiltä kuukausilta, jolloin yksikään asiakkaani ei ole saanut karenssia.
c) En saa, mutta kun löydän vähintään puolen vuoden palkkatyön pitkäaikaistyöttömälle, saan siitä rahallisen korvauksen.
d) En saa mitään bonuksia.
e) En saa bonuksia kommentoimisesta, joten en kommentoi.

118. Tiedätkö, lasketaanko työttömyyslukuihin ihminen, jolla on palkkatyötä tunnin viikossa?
a) Eihän hän mikään työtön ole, jos hänellä on töitä.
b) Hän saa edelleen osittaista työttömyysavustusta, joten hänet lasketaan työttömyyslukuihin.
c) En osaa kommentoida.

119. Tiedätkö, lasketaanko työttömyyslukuihin ihminen, joka on palkattomassa työssä viikon verran?
a) Viikon tai vaikka yhden päivän, hän ei ole työtön tehdessään työtä.
b) Hän saa täyttä työttömyysavustusta, joten hänet lasketaan työttömyyslukuihin.
c) En osaa kommentoida.

120. Tiedätkö, lasketaanko työttömyyslukuihin ihminen, joka on työvoimakurssilla?
a) Ei tietenkään – hänhän on opiskelija.
b) Hän saa täyttä työttömyysavustusta, joten hänet lasketaan työttömyyslukuihin.
c) En osaa kommentoida.

121. Tiedätkö, lasketaanko työttömyyslukuihin ihminen, jonka työttömyysavustus on katkaistu määräajaksi tai toistaiseksi?
a) Tietenkään ihminen, joka ei edes saa työttömyystukea, ei ole virallisesti työtön, eikä häntä lasketa työttömyyslukuihin. Hölmö kysymys.
b) Ei, mutta hänet saatetaan laskea sosiaalitoimiston asiakaslukuihin, elleivät hekin ole pyynnöstämme katkaisseet toimeentulotuen maksun.
c) Hänellä ei ole töitä, joten hänet lasketaan työttömäksi.
d) En osaa kommentoida.

(Kiitos teille, jotka olette lähettäneet omia ehdotuksianne kysymyksiksi ja vastauksiksi. Olen käyttänyt niistä muutamia joko sellaisinaan tai muokattuina.)