Yrittänyttä laitetaan

Miksei työtön yritä? Tämän kysymyksenhän sitä kuulee usein. Niin, miksi ei? Ja miksi tästäkin yrittäjästä tuli Suomeen palattuaan pelkkä työtön, tosin nyt lopulta osa-aikaisesti työllistetty työtön?

Työttömyysturvalaki hyväksyy yrittämisen työttömyystuen ohella, mikäli oma työ ei estä kokoaikatyön vastaanottamista, jos sellainen ihme vielä löytyisi edes teoriassa. TE-toimisto ja Kela taas toimivat omien pomojensa ohjeistuksen suitsissa ja määrittelevät melkein kaikki yrittelemistä suunnittelevatkin kokoaikaisiksi yrittäjiksi ja katkaisevat tuen, hyvä jos eivät vaadi maksamaan tukea takaisinkin, koska yrittämistä varmaan on pohdittu jo pitkään ennen kuin siitä poiki ilmeinen kokoaikayrittäjyys kuten vaikka ilmoituksen laittaminen paikallislehteen.

Nyt kohutaan musiikkia harrastavasta nuoresta miehestä, jolle virkailija suositteli kehittämään harrastustaan ja jonka tuki oitis katkaistiin ja takaisinperintää vaadittiin edellisvuodeltakin, kun hän lopulta alkoi musisoida ja säveltää. Hänhän oli nyt ‘yrittäjä’, vaikka puuha oli poikinut vain menoja, ei vielä yhtään tuloja.

Lippujen ompelu ei ehkä Suomessa lyö leiville. Meillä ei ole kovin laajaa liputuskulttuuria edes Suomen lipulla, saati yritysten, laitosten ja järjestöjen lipuilla. Siksi innostuinkin, kun tiedusteltiin entisen lipuntekijän kiinnostusta ommella urheiluseuralle lippu. Totta kai sen ompelin ja tietysti ilmaiseksi, koska työkkäri. Pitäisiköhän minun nyt kuitenkin ilmiantaa itseni TyönEstotoimistolle, jotta he voivat harkita, olenko nyt sitten kokopäiväinen yrittäjä? Puolustuksekseni voin sanoa, että minulla oli siinä ohessa tekeillä työpaikkahakemus, josta sitten poikikin pieni palkkatyö, josta tuli tulovirtojen hidastaja ja karenssiansa, mutta josta olen älyttömän kiitollinen. Ja olin koko ajan valmis ottamaan vastaan kokoaikatyön.
( työnäytteitä entisten vuosien varrelta )

lahjabanneri

Advertisements

Vapaaehtoisuus ei käy

Kun kansalaisen työnhaku ei ole tuottanut tulosta, häntä aletaan ‘aktivoida’ ‘osallistuttamalla’ häntä yhteiskuntaan pakollisella yhdyskuntapalvelulla. Toiminnan väitetään perustuvan luottamukseen työtöntä kansalaista kohtaan. Kansalainen listaa tekemisiään; vapaaehtoista avustamista hyväntekeväisyysjärjestöissä, vanhusten ja muiden apua tarvitsevien auttamista, yhteiskunnallisista aiheista kirjoittamista, muita vapaaehtoisia palveluja yms. Hän esittää listansa virkailijalle, joka uhkaavasti heiluttaa hänen edessään orjatyösopimuspaperiaan. “Eikö nämä tekemiset riitä osoittamaan, etten makaa kotona kattoon räkien ja kaljaa kitaten, vaan yritän tehdä jotain hyödyllistä työttömyyden aiheuttamasta köyhyydestäni huolimatta ja samalla ehkä olla luomassa itselleni tuottoisaakin työtä?” Listaa vilkaistaan, mutta heitetään pilkallisesti syrjään. Eihän tällaista voi hyväksyä työttömyyden rangaistukseksi. Tämähän on vapaaehtoista ja oma-aloitteista ja työtön luultavasti jopa nauttii näistä. Hänet on pian laitettava valvottuun puuhasteluun jossain, missä hän saa tuntea olevansa hyödytöntä pohjasakkaa, pyörimään normaalien ihmisten jaloissa. Tällainen aktivoituminen pitää kieltää, jos suinkin mahdollista. Työtön pitää laittaa pakkopyörittelemään peukaloitaan valvotuissa olosuhteissa, ettei hänelle jää aikaa eikä energiaa vapaaehtoisiin hommiin.

Voluntariness forbidden

When someone’s job search has been unsuccessful for a certain time, she will be ‘activated’ by making her take part in the society in the form of compulsory community service. This is claimed to be based on trust towards the job seeker. She lists her activities; voluntary work in a Christian charity, helping old people and others needing help, writing about social issues, other voluntary services etc. She tooks her list to an unemployment specialist who is threatening her with a slavery agreement. “Won’t these acitivities prove that I don’t lie on the couch spitting into the ceiling and drink beer, but am trying to do something useful inspite of my poverty, and may at the same time be creating a new career for myself somehow.?” They glance at the list but throw it aside mockingly. This cannot be accepted as an adequate punishment for the crime of being unemployed. After all, this is voluntary and done on one’s own initiative and she probably even enjoys doing all this. She must quickly be placed in some observed activity somewhere where she will feel herself to be the useless dregs of society, and be in the way. This kind of becoming active without permission must be forbidden if at all possible. The unemployed must be placed to twiddle her thumbs under observation so that she won’t have time or energy for volunteering.

Vapaaehtois-Suomi ry

Me voisimme luoda jonkinlaisen oman verkoston, me, jotka haluamme luoda hyvää yhteisöä paikallisesti ja koko maahan. Se voisi olla ihan vapaamuotoinen ryhmä. Ei ole vielä hahmottunut mielessäni. En tarkoita, että aloittaisimme taas uuden yrityksen tai yhdistyksen, jonka toimintaperiaatteena olisi tehdä työttömiä käyttämällä rahaa valtiolta (meiltä, veronmaksajilta, tosin ilman lupaamme).

Aikapankki? Talkoorinki? Avustusrinki, jossa autetaan toinen toisiamme vuoroon? Voisiko se olla kussakin kunnassa toimiva vapaaehtoistyöntekijöiden joukko, jonka avustuskohteina pidettäisiin toiset työnhakijat, kansaneläkeläiset, opiskelijat, yksinhuoltajat ja muut köyhät? Tämä ryhmä voisi sitten toivottaa tervetulleeksi mukaan uudet työttömät ja auttaa heitä löytämään yhteisöään avustavaa tekemistä. Jos työkkäri ei suostuisi hyväksymään tätä toimintaa ‘sopivana orjatyönä’, koko heidän kurjistava systeeminsä esittäytyisi omassa harmaassa valossaan, ja me, vapaaehtoisesti yhteisömme hyväksi toimivat, toisimme esille yhteistoiminnan arvon. Jos lähitulevaisuudessa maailman talous lopultakin täysin romahtaa, meille on tärkeämpää, että olemme luoneet verkostoa paikallisesti kuin se, että työkkäri on meihin tyytyväinen. Kuka tietää, miten kauan valtiontukemme edes jatkuu. Koko maa on jo yksityistetty, ja kuka takaa, että kun kaikki on myyty ulos, uudet omistajat näkevät tarpeelliseksi pitää hengissä ‘tuottamattomia’ kansalaisia.

Ideoita?

Passivoiva aktivointi

Sinut on kutsuttu (määrätty tukien katkaisun uhalla) aktivointitilaisuuteen. Olet ollut ilman palkkatuloa pari vuotta, ja nyt on aika aktivoida sinut. Tilaisuuteen osallistuu sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston edustaja omasta kunnastasi, tai jostain kauempaa, jos nämä virastot on jo sinun kunnastasi lakkautettu. Sinun tehtäväsi on tulla, kuunnella, mitä sinulle aiotaan tehdä, ja sitten tehdä niin kuin on määrätty. Tai voit kieltäytyä tekemästä, mitä sinulle on määrätty, jolloin työttömyystukesi katkaistaan ja jäät sosiaalitoimen asiakkaaksi. Tämä yleensä on se kuvio.

He kutsuvat sitä aktivoinniksi. Tämä on suomen kieleen hyvin sopiva lainasana, jolla on ollut myönteisiä käyttötarkoituksia. Taloutta voidaan aktivoida. Käytöstä unohtunut asiakastili voidaan aktivoida. Niin, aktivoitu on asioita. Tai teoreettisia ryhmiä. On voitu puhua nuorten aktivoimisesta johonkin, mutta harvemmin on kuullut kenenkään sanovan, että “tuo naapurin Ville pitäisi aktivoida”. On aktivoitu rauhanliikkeitä ja sotajoukkoja. Aktivointi ei ole jotain, mitä kansalainen tekee, vaan jotain, mitä jollekin asialle tai ryhmälle tehdään. Eli oikeastaan on kyseessä kyseisten ryhmien passivointi ja tottelevaisuuskoulutus. Kontrollointi ja alistaminen aktivoijan tahtoon. Haluatko todistaa, että näin on? Tee vaikka näin.

Luettuasi kirjeen, jossa sinut määrätään aktivoitavaksi, ensimmäinen reaktiosi saattaa olla raivo tai pakokauhu. Saatat saada päänsärkyä, voit pahoin, kätesi vapisevat ja sanasi takertuvat kurkkuun. Sinun kannattaa käyttää tätä negatiivista energiaa johonkin fyysiseen työhön, josta nautit. Hakkaa halkoja, jos sinulla on sellaiseen mahdollisuus, haravoi pihaa, tamppaa matot, tai lähde pitkälle kävelylenkille luontoon. Kuitenkin vielä samana päivänä laadi toimintasuunnitelma, jota voit hioa loppuajan. Tämä kannattaa tehdä heti kirjeen saapumispäivänä, koska adrenaliinisi on silloin kohonnut ja pystyt ehkä ajattelemaan tavanomaisten kuvioidesi ulkopuolelta. Pieni raivo auttaa luovuuteen. Turhautunut raivo taas haittaa nukkumista, ja unettoman yön jälkeen ajattelu luistaa entistä hitaammin. Toimi siis viipymättä.

Vapaaehtoistyöehdotuksen laatiminen

Listaa omia taitojasi. Mistä nautit, missä olet hyvä, mitä olet tehnyt? Mitä tekisit vaikka ilmaiseksi, ja miksi?

Ajattele asuinkuntaasi yhteistoimintahaluisena ryhmänä kansalaisia. Ehkä se ei sitä ole vielä, mutta ajattele sitä yhteisönä, jonka yhteinen tavoite on luoda yhä parempi paikallinen elämisen laatu kaikille, myös sinulle, ja myös sinun avullasi. Unohda leimat, joita eri kansanryhmille yritetään laittaa; virkamiehet, yrittäjät, työttömät, vanhukset, nuoret, alkoholistit, lapset, palkansaajat, päättäjät. Ajattele kaikkia heitä kansalaisina eri elämänvaiheissa, uniikkeine ominaisuuksineen, tarpeineen, suunnitelmineen, oikeuksineen. Millaisen kokonaisuuden te kaikki yhdessä muodostatte? Miten sitä voisi parantaa? Miten sinä voisit parantaa sitä, ja mitä voisit ehdottaa, että joku toinen mahdollisesti tekisi yhteiseksi hyväksi? Mitä laajemman listan ajatuksiasi saat aikaan, sen helpompi sinun on poimia sieltä jotain, mitä sinä mielelläsi tekisit, vapaaehtoisesti ja ilmaiseksi.

Laadi vapaaehtoistyösuunnitelma, johon listaat palveluksiasi, joita tarjoat kuntasi asukkaille. Jos haluat rajata asiakkaasi työnhakijoihin, eläkeläisiin, opiskelijoihin, kunnan virastoihin, jonkin järjestön tai ryhmän jäseniin, tee niin. Tai jos haluat auttaa kaikkia, kerro se. Mieti, miten voit ennalta ehkäistä sen, että palvelujasi käytettäisiin väärin. Et halua huomata, että teet ilmaiseksi työtä tai valmistat jotain tuotetta tai korjaat jotain – tai mitä ehdottamasi työ sitten onkaan – ja asiakkaasi myy tuotteitasi eteenpäin omaksi voitokseen. Et halua ajaa itseäsi jonkun ahneemman taloudelliseksi hyödyksi käyttämän ilmaisorjan asemaan. Et halua ajautua asemaan, josta et voisi poistua menettämättä tukiasi. Olet vapaa kansalainen (tai osakas, tai osake, Suomen Valtio/Alv -nimisessä yhtiössä, Y-tunnus 0986674-0).

Aktivointitilaisuus

Kun nyt sitten saavut aktivointitilaisuuteen, älä anna edessäsi olevien standardivirkailijoiden roolien hämätä. Kohtele heitä ikäänkuin he olisivat kanssasi tasavertaisia Suomen kansalaisia, ja he saattavat alkaa kohdella sinua samoin. He ovat saaneet osansa syytöksistä ja uhkailuista ja pilkasta ja katkeruudesta. Voit valoisine asenteinesi olla heille virkistävä poikkeus.

Kerro heille, mitä palvelujasi haluat tarjota lähiympäristöllesi vapaaehtoistyönä. Tuo tämä listasi esille mahdollisimman pian keskustelun alussa, jotta keskustelu saa haluamasi suunnan. Jos olet onnistunut löytämään asioita, jotka heidänkin mielestään ovat tärkeitä, ja joita tekemällä et vahingoittaisi kenenkään pienyritystä etkä kenenkään palkkatyöpaikkaa, virkailijat saattavat innostua ehdotuksestasi. Aloitteesi luvataan viedä kunnan muidenkin virkailijoiden kuultavaksi ja sinua kiitellään.

Ehdotuksesi seuraukset

Nyt sitten seuraa se ratkaiseva vaihe. Vaikka jostain syystä oletkin ollut työttömänä pari vuotta, olet nyt osoittanut olevasi aloitekykyinen, yhteistyöhaluinen, aktiivinen kansalainen. Mikä on tuomio? Onko se toinen näistä kahdesta vaihtoehdosta:

1. “Paikkakunnalla ei ole tällä hetkellä avoimena työpaikkoja, joten joudut varmaan jatkamaan työnhakijana, mistä saat työttömyyskorvauksen edelleenkin. Ehdottamasi vapaaehtoistyö otetaan kiitollisuudella vastaan. Kokeilemme aluksi kolme kuukautta, miten tämä käytännössä sujuu. Mietimme, miten voit raportoida työvoimatoimistolle toteutuneesta toiminnastasi, ja miten tämä toiminta voisi mahdollisesti johtaa työllistymiseesi.”

tai

2. “Ehdottamasi vapaaehtoistyö sallitaan sinulle, ellei sitä katsota niin aikaavieväksi, että sinulla ei enää olisi mahdollista ottaa vastaan kokoaikaista työtä (mitä meillä ei ole tarjota, mutta leikitään, että on), missä tapauksessa et enää olisi oikeutettu työttömyystukeen. Mutta nyt meidän pitää vielä puhua siitä varsinaisesta aktivoinnista. Vapaaehtoistyö on ihan hieno asia, mutta emmehän me pysty valvomaan sinua, jos toimit omin päin, tai kotoa käsin, eli lain kirjain ei tässä täyty. Kuntamme järjestää useita erilaisia toimenpiteitä, joista voit valita sen, jota haluat ryhtyä tekemään. Meillä on esimerkiksi vanhusten kanssa seurustelua vanhainkodissa, polkupyörien korjausta paikallisessa orjatyöyhdistyksessä ja jos haluat ulkotyötä, olemme myös järjestäneet puiston haravointia, ja talvella lumenluontia. Mikä näistä kuulostaisi sellaiselta, jota haluat ryhtyä tekemään? Haluamme, että teet tätä kuntoutusta viisi päivää viikossa. Tietysti et voi sillä aikaa tehokkaasti hakea palkkatyötä, mutta mehän tiedämme, ettei palkkatyöpaikkoja ole tarjolla sinunkaltaisillesi, ja sinut on saatava silmälläpidon alaiseksi, koska puoli miljoonaa työtöntä, joilla on vapaa-aikaa, ovat uhka yhteiskunnan rakenteille. Jos he jonain päivänä lakkaavat tottelemasta, koko systeemi voi luhistua ja seurauksena voi olla yhteiskunta, jossa kaikki ovat tasavertaisia. Tämä pitää ehkäistä.”

No, hiukan kärjistän, mutta ymmärrät varmaan, miksi. Olet juuri löytänyt tarpeellisia asioita, joita voit tehdä, vapaaehtoisesti, omalla ajallasi, ilman palkkaa, oman paikkakuntasi asukkaiden hyväksi. Millä tavalla valvottu pakkotoiminta olisi sinulle parempi kuin vapaaehtoistyö?

Valvottu pakkotyö ei koskaan voi olla normaalille ihmiselle parempi vaihtoehto kuin vapaaehtoinen, omaehtoinen toiminta, jossa kansalainen itse päättää omasta ajankäytöstään. Kun virkamiehet ja poliitikot päättävät, että kansalaisen on valittava pakollinen puuhastelu omatoimisen vapaaehtoistyön sijaan, tukien menettämisen uhalla, he eivät toimi kansalaisen hyväksi. Heillä ei ole päämääränä hänen työllistymisensä eikä hyvinvointinsa, vaan hänen kurjistetun asemansa kärjistäminen ja hänen orjuuttamisensa ja hänen tekemisensä yhä riippuvaisemmaksi valtion tuesta.

Jos työttömän sallitaan tehdä vapaasti valitsemaansa yhteisölleen tai itselleen hyödyllistä työtä ja, jos se työ on palkatonta, saada työttömyystukea, ehkäistään työttömien leimaamista yhteiskunnan eläteiksi. Työttömät aletaan nähdä myönteisemmässä valossa, resurssina, osana yhteiskuntaa, hyödyllisinä kansalaisina, köyhinä mutta työteliäinä ihmisinä.

Jos työttömien yhä kasvava ryhmän halutaan näyttävän nurjamielisiltä, vastaanhangoittelevilta, laiskoilta loisilta, heidät pitää pakottaa johonkin, joka on selvästi hyödytöntä, ajan tappamista, nöyryyttävää. Työttömän ei saa antaa tehdä työtä omaan pussiinsa. Hän ei saa käydä vaihtokauppaa eikä toimia aikapankin kautta. Hän ei saa opiskella, ellei häntä siihen pakoteta. Hänet on koulutettava alistumaan osaansa, koska hänen ainut hyötynsä yhteiskunnalle (Suomen Valtio/Alv:n osakkeenomistajille) on hänen työpanoksensa. Se työpanos on saatava kontrolloitua, ja hänet on murrettava hyväksymään vähittäinen siirtyminen yhteiskunnan ylemmän hyväveliverkoston suuryritysten ilmaiseksi orjatyövoimaksi.

Yhdessä vapaaksi – ‘Suomen Kansa Oy’

Mitä me haluamme? Meidät on kidnapattu aseilla uhaten merirosvolaivan miehistöksi ja seilaamme ulapalla jonnekin, emme tiedä, minne. Meitä pitää kurissa pieni roistojoukkio. Ainut keinomme kääntää laivan kurssi kohti kotia ja vapautta on ottaa rauhanomaisesti laiva hallintaamme. Yhdessä. Yksittäinen pullikoija heitetään laidan yli. Yksittäisen protestoijan teosta voidaan rangaista kaikkia muita, jotta he omaksuvat tehtäväkseen pitää huolen siitä, ettei kukaan orjista pullikoi. Yksin ei pysty paljoon. Yhdessä vapaus on helppo toteuttaa. Rauhanomaisesti, avoimin kortein.

(Tämä on ollut luetuin kirjoitukseni tässä blogissa. Jos teillä, blogissa kävijät, on mielipiteitä tästä aiheesta, kirjoittakaa toki niitä tänne. Kommentointi on vapaata. En kysy edes sähköpostiosoitettanne. Asiattomuudet, jos niitä tulee, poistan, jos niitä huomaan.)


Kysely työvoimatoimiston virkailijoille:
(koko kysely löytyy täältä: https://reilusuomi.wordpress.com/kysely/ )

52. Mikä seuraavista kuvaa mielestäsi sinun ja työnhakijan suhdetta parhaiten?
a) Lainvartija ja rikollinen.
b) Hoitaja ja potilas.
c) Äiti ja lapsi.
d) Opettaja ja oppilas.
e) Palvelija ja palvelun käyttäjä.
f) Salapoliisi ja petkuttaja.
g) Kaksi tasavertaista kansalaista.
h) En osaa kommentoida.

74. Mikä on mielestäsi suurin syrjäytymisen aiheuttaja?
a) Se, että työtön on niin passiivinen, eikä tottele minua.
b) Se, että työvoimatoimiston virkailijat eivät kuuntele työnhakijaa.
c) Se, että työtön ei suostu menemään työelämän kuntoutukseen tai työssäoppimiseen.
d) Työttömän mielenterveydelliset ongelmat, alkoholismi tai luonteen viat.
e) Se, että työvoimatoimisto katkaisee jo ennestään pienet tuet mielivaltaisista (tai mistään) syistä, jolloin työnhakijalla ei ole varaa normaaliin elämiseen, vielä vähemmän paremman elämän suunnittelemiseen.
f) Se, että kouluttajat ja virkailijat nöyryyttävät työnhakijoita ja mediassa heitä käsitellään kuin ongelmajätettä tai rikollista ainesta.
g) Tämän pohtiminen ei kuulu toimenkuvaani.
h) En osaa kommentoida.

105. Mikä on mielestäsi työttömyysturvan tarkoitus?
a) Se on työttömälle maksettu pieni palkka siitä, että hän luovuttaa työpanoksensa yritysten käyttöön; sitä ei ole tarkoitettu lorvimiseen.
b) Se maksetaan työttömälle, jotta hän selviäisi hengissä, kunnes löytää palkkatöitä; se on kansalaisuuteen kuuluva oikeus meille kaikille, myös minulle, jos jään työttömäksi.
c) En osaa kommentoida.

141. Mikä parantaisi suomalaista yhteiskuntaa?
a) Se, jos oppisimme puhaltamaan yhteen hiileen ja ajattelemaan ensin koko kansan parasta, mikä lopulta on myös yksilön kannalta parasta; virkamiehet ja poliitikot vaihtoon – tai heidän asenteensa.
b) Tuet pitäisi poistaa lorvijoilta, eli kaikki töihin tuitta; heikoimmat tuhoutuisivat ja kyvykkäimmät nousisivat yhä paremmin ylös massasta, ja se auttaisi parantamaan yhteiskuntaa.
c) Perustuki kaikille, jonka lisäksi kukin saisi vapaasti päättää, opiskeleeko, tekeekö työtä toisille tai omassa yrityksessään, vai pärjääkö sillä.
d) Jokainen yksilö parantaa yhteiskuntaa parantamalla itseään; opiskelun ja työn valinnan vapaus pitäisi taata kaikille, ilman pelkoa tukien loppumisesta.
e) Jokainen yksilö parantaa yhteiskuntaa parantamalla itseään; kuuliaisempi asenne pitäisi saada iskostettua kaikkiin (paitsi virkamiehiin ja poliitikkoihin, koska he ovat päättäjäluokka).
f) Kaikki on hyvin jo nyt; en osaisi parantaa mitään.

155. Mitä mieltä olet normaalin työkykyisen, koulutetun ja kokeneen ihmisen määräämisestä kuntouttavaan työtoimintaan tukien katkaisun uhalla?
a) Ei sellaista tapahdu; miksi tuhlattaisiin julkisia varoja sellaisen ihmisen “kuntouttamiseen”, joka ei sitä tarvitse?
b) Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu mielenterveysongelmaisille, vammaisille ja vakavasti sairaille pitkäaikaistyöttömille, jotka eivät ole päässeet eläkkeelle tai sairaslomalle.
c) Se on mainio keino kannustaa työkykyisiä työhön; tiedämme kyllä, miten sietämätöntä “kuntouttaminen” on niille, jotka eivät siitä mitään hyödy.
d) Sen tarkoitus on nöyryyttää pullikoijia ja tehdä heistä taipuvaisempia tahtoomme; puoli miljoonaa työtöntä on helpompi hallita, kun heidän itsetuntoaan on hiukan (tai enemmän) kolhittu.
e) Minä en koskaan pakottaisi ketään kuntouttavaan toimintaan, mutta pyrin järjestämään paikan sitä haluaville.

163. Mitä yleensä ajattelet työttömän harjoittamasta vapaaehtoistyöstä?
a) Ei voi olla työtön ja tehdä vapaaehtoistyötä; työssä käyvä ei ole oikeutettu työttömyystukeen.
b) Siitä voi saada arvokasta työkokemusta, samalla säilyttäen työmotivaatiotaan ja työkykyään; mainitsen sen työnhakijan tiedoissa ja kerron siitä myös mahdollisille hänestä tiedusteleville työnantajaehdokkaillekin.
c) Se kehittää työttömässä asiatonta itsevarmuutta ja kuvitelmaa, että hän on toimiva yhteiskunnan jäsen, vaikka onkin vain alhainen työtön loinen; katkaisen hänen tukensa.
d) Jos työtön on niin innokas tekemään ilmaistyötä, pakotan hänet ilmaistyöhön paikkaan, jonka minä valitsen, ajaksi, jonka minä päätän; minä tässä olen pomo, ei työtön.
e) En osaa kommentoida.

164. Mitä yleensä ajattelet työttömällä teetetystä palkattomasta työstä?
a) Ei voi olla työtön ja tehdä palkatonta työtä; työssä käyvä ei ole oikeutettu työttömyystukeen.
b) Siitä voi saada arvokasta työkokemusta, samalla säilyttäen työmotivaatiotaan ja työkykyään; mainitsen sen työnhakijan tiedoissa ja kerron siitä myös mahdollisille hänestä tiedusteleville työnantajaehdokkaillekin.
c) Se kehittää työttömässä käsitystä asemastaan yhteiskunnassa: alhainen työtön loinen; maksan siitä pienen (9 € / pv) korvauksen.
d) Se pitää hänet poissa pahanteosta ja auttaa yrityksiä selviytymään nousevien tyntekijäkustannusten kanssa; tämä on hyvä järjestelmä.
e) En osaa kommentoida.

185. Mitä ajattelet palkattomasta työstä?
a) Se sopii työttömille, koska heistä ei palkkatyöhön tai yrittämiseen ole.
b) Kaikkien, mukaanluettuna minun ja muiden virkamiesten ja valtuutettujen, pitäisi työskennellä ilmaiseksi, koska se on kansan yhteinen etu.
c) Kaikkien, mukaan luettuna minun, tulisi työskennellä ilmaiseksi myös yksityisissä yrityksissä, koska se lisäisi yritysten voittoja ja toisi yrityksiä Suomeen.
d) Joko kaikki työskentelevät ilmaiseksi tai ei kukaan.
e) Minä ehdotan, että saan työskennellä omassa työpaikassani palkatta ja näyttää siten esimerkkiä muille.
f) En osaa kommentoida.

190. Onko työttömyysturvaa saavalla kansalaisella mielestäsi oikeus kieltäytyä suunnitellusta pakollisesta orjatyöstä, jos hän jo tekee vapaaehtoistyötä?
a) Otan yhteyttä vapaaehtoistyöpaikkaan ja harkitsen, onko se hyväksyttävä paikka ja tekeekö työtön riittävästi työtä.
b) Ei, koska hyväksyttävät työtehtävät tulevat vain työvoimatoimiston kautta
c)  Ei, koska vapaaehtoistyö ei nöyryytä työtöntä tarpeeksi, ja saa hänet näyttämään hyvältä yhteiskunnan jäseneltä, mitä hän ei todellakaan ole.
d) En osaa kommentoida.

192. Mitä vaikutuksia voisi mielestäsi olla sillä, että työnhakija voisi työttömyystukea saadessaan tehdä tietyn määrän omia keikkoja ja satunnaisia töitä ilman paperisotaa?
a) Se aiheuttaisi tukien väärinkäyttöä ja veronkiertoa; työttömän omaan sanaan ei voi luottaa, koska hän on pääsääntöisesti epärehellinen.
b) Se aktivoisi työnhakijoita, vähentäisi paperien pyörittelyä ja voisi auttaa työttömiä työllistymään palkkatöihin ja omilla toiminimillään, joten se olisi hyvä asia niin yhteiskunnan kuin yksilönkin kannalta.
c) Se saisi työttömät kuvittelemaan, että he pystyvät jotenkin itse selviytymään ja parantamaan asemaansa; sellaista ei voi tukea verovaroin.
d) Työttömät ottaisivat oman elämänsä omaan kontrolliinsa ja me menettäisimme hallitsijan asemamme; ei se käy.
e) En osaa kommentoida.

199. Jos kansalainen tekee kokoaikaista vapaaehtoistyötä, onko hän mielestäsi oikeutettu työttömyysturvaan?
a) Ei tietenkään. Hän ei pysty vastaanottamaan kokoaikatyötä, eikä edes hakemaan työtä, jos hän käyttää kaiken aikansa töissä. Hänen tukensa on katkaistava.
b) Hän ei saa työstään palkkaa, mutta hän hyödyttää työllään yhteisöään. Totta kai hän on oikeutettu ainakin työttömyysturvaan, jos ei palkkaan.
c) En osaa kommentoida.

200. Jos kansalainen tekee kokoaikaista palkatonta pakkotyötä, onko hän mielestäsi oikeutettu työttömyysturvaan?
a) Ei tietenkään. Hän ei pysty vastaanottamaan kokoaikatyötä, eikä edes hakemaan työtä, jos hän käyttää kaiken aikansa orjatöissä. Hänen tukensa on katkaistava.
b) Hän ei saa työstään palkkaa, mutta osoittaa olevansa tottelevainen osa yhteiskuntaa. Totta kai hän on oikeutettu ainakin työttömyysturvaan, jos ei jopa kulukorvaukseen.
c) En osaa kommentoida.