Kysely kukkahattutädeille

Kysymyksiä työvoimatoimiston virkailijalle
(Tarkoitukseni on auttaa verorahoillamme palkattuja virkailijoita pohtimaan työttömyyttä työttömänkin, ja yhteiskunnan näkökulmasta. En usko, että kukaan suostuisi vastaamaan tähän kyselyyn julkisesti, mutta toivon, että joku jossain oivaltaa jotain omista pinttyneistä ennakkoluuloistaan näitä vaihtoehtoja pohdittuaan.)

ASENTEET

Tuotko mielestäsi käyttäytymiselläsi ja teoillasi esille sen, että kunnioitat työtä etsiviä ihmisiä?
a) Kyllä; muistan aina, että voisin itse olla heidän sijassaan.
b) En edes yritä; pidän heitä alempiarvoisina loisina.
c) En tiedä, saako minusta sen vaikutelman, mutta toivon, että saa.
d) En osaa kommentoida.

Miten paljon Suomessa pitäisi olla työttömiä, ennen kuin myöntäisit, että työttömyys ei ole työttömien vika?
a) Ymmärrän sen jo.
b) Yksikin työtön riittää, jos se olen minä.
c) Vaikka työttömyysprosentti olisi 99, jos itse olen töissä, pidän työttömyyttä työttömien omana vikana.
d) En koskaan tule ymmärtämään sitä, en vaikka itse, ja kaikki muutkin, olisimme työttöminä; kyllä se meidän oma syymme olisi.

Mikä seuraavista kuvaa sinun asenteitasi parhaiten?
a) Kaikki Suomen kansalaiset ovat tasavertaisia.
b) Palkkatyötä tekevät ja yrittäjät ovat työttömiä parempi kansalaisryhmä.
c) Kaikkien suomalaisten tulisi olla tasaveroisia, mutta tällä hetkellä näin ei käytännössä ole; kaikkien tilannetta pitäisi korjata tasapuolisemmin.
d) Työttömät ovat joutilaita, herroiksi eleleviä syöttiläitä, joita yrittäjät ja palkkatyöläiset joutuvat elättämään, eli ovat tavallaan työttömien palvelijoita.
e) Kunkin ihmisarvo riippuu hänen henkilökohtaista ominaisuuksistaan, eikä kansalaisen tulonlähde vaikuta siihen.
f) En osaa kommentoida.

Mitä lähinnä tunnet asiakkaitasi, työnhakijoita, kohtaan?
a) Kateutta heidän elämänsä helppouden takia.
b) Sääliä heidän huonon onnensa tai puutteellisten taitojensa tai ominaisuuksiensa takia.
c) Halveksintaa heidän alempiarvoisuutensa takia.
d) Vihaa heidän käyttäytymisensä takia.
e) Myötätuntoa, koska muistan, että voisin hyvin itse olla yksi heistä, ja ehkä pian olenkin.
f) En osaa kommentoida.

Mitä mieltä olet virkamiehen valehtelusta?
a) Jokainen valehtelee joskus, ja ihmisiähän virkamiehetkin ovat.
b) Valehtelua virassa ei ole tehty rangaistavaksi teoksi, joten valehdella voi vapaasti.
c) Se on hyväksyttävää, kunhan siitä ei jää kiinni; ei kannata valehdella kirjallisesti eikä kameran edessä.
d) Se on valitettavan yleistä, mutta minä en valehtelisi.
e) Suomalaiset virkamiehet eivät valehtele.
f) Valheesta kiinni jääneet virkamiehet tulisi erottaa virastaan.
g) En osaa kommentoida.

Mikä seuraavista kuvaa parhaiten asennettasi?
a) Työnhakija tietää itse parhaiten kykynsä ja toiveensa ja on siksi paras henkilö päättämään elämänsä suunnan.
b) Työtön on yhteiskunnan elätti ja hänen täytyy tehdä juuri niin kuin minä työvoimatoimiston virkailijana määrään.
c) En osaa kommentoida.

Miten lähinnä kuvailisit asennettasi työnhakijoihin?
a) Kiitollinen; jos heitä ei olisi, olisin itse työtön!
b) Vihamielinen; se on he-ja-me -asetelma ja tehtäväni on katkaista tuet mahdollisimman monelta.
c) Myötätuntoinen; voisin aivan hyvin olla yksi heistä.
d) Asiallinen; työttömyys on vakava ongelma yhteiskunnassamme ja haluan koettaa löytää siihen ratkaisun edes kunkin yksilön kohdalla yhdessä.
e) En osaa kommentoida.

Mikä sinulle on ihmisenä ja kansalaisena tärkeintä:
a) oma ura.
b) kansalaisten auttaminen heidän pyrkimyksissään.
c) Suomen suuryritysten ja virastojen talouden pönkittäminen.
d) EU:n virkamiesten määräysten noudattaminen.

Mitä pidät tällaisista kyselyistä?
a) Kanssakansalaisteni palvelijana minulla on velvollisuus kertoa asenteistani ja teen sen ilomielin.
b) Tämä on taas yksi osoitus työttömien hävyttömyydestä.
c) En osaa kommentoida.

TYÖVOIMATOIMISTO

Mikä seuraavista kuvaa mielestäsi sinun ja työnhakijan suhdetta parhaiten?
a) Lainvartija ja rikollinen.
b) Hoitaja ja potilas.
c) Äiti ja lapsi.
d) Opettaja ja oppilas.
e) Palvelija ja palvelun käyttäjä.
f) Salapoliisi ja petkuttaja.
g) Kaksi tasavertaista kansalaista.
h) En osaa kommentoida.

Käyttäydytkö mielestäsi samalla tavoin esimiehesi kuin työnhakijan seurassa?
a) Kyllä, uskon kaikkien ihmisten tasa-arvoisuuteen.
b) En; nöyristelen esimiestäni ja nöyryytän työnhakijoita.
c) En osaa kommentoida.

Salliiko työnantajasi sinulle oman järkesi ja harkintakyvyn käytön työssäsi?
a) Tietenkin käytän harkintaani; työni on hyvin vastuullista.
b) Ohjeena on käyttää harkintaa vain, jos sillä saavutetaan säästöjä.
c) Minut valittiin tähän työhön juuri siksi, ettei minulla ole järkeä.
d) En osaa kommentoida.

Onko työnhakijan ja työvoimatoimiston välinen avoin kommunikointi mielestäsi tärkeää?
a) On tärkeää, että työttömät kertovat itsestään kaiken, koska sitä voi käyttää heitä vastaan.
b) Minä ilmaisen itseäni lausunnoillani ja päätöksilläni; työttömille en puhu avoimesti, koska he saattaisivat oppia kiertämään sudenkuopat.
c) Se on paras pohja hyville tuloksille, puolin ja toisin.
d) En osaa kommentoida avoimesti.

Miksi arvelet työnhakijoiden äänittävän tapaamisianne salaa?
a) He tuntevat tulleensa väärin kohdelluiksi ja haluavat todisteita, jos niin tapahtuu uudelleen.
b) He yrittävät hyötyä työttömyydestään; ehkä he kirjoittavat aiheesta lehtiin tai nettiin, ja saavat aineistoa äänityksillään.
c) He ovat kieroja, vainoharhaisia, ilkeitä luusereita.
d) En osaa kommentoida.

Mitä teet, kun työnhakija äänittää keskustelunne avoimesti?
a) Käsken hänen sulkea laitteen, koska en hyväksy, että minua äänitetään ilman lupaani.
b) Tiedän, ettei hän tarvitse lupaani; olen iloinen, että hän edes tekee sen avoimesti, jotta osaan olla varuillani.
c) Kutsun paikalle esimieheni.
d) Viittaan häntä poistumaan; en puhu mitään, koska en halua, että minua äänitetään; menköön jonkun toisen puheille.
e) Merkitsen hänen tietoihinsa, jotka työnantajatkin näkevät, että hän äänitti tapaamisen – siinäpähän saa! Tuskin kukaan työnantaja kutsuu mokomaa ääliötä haastatteluun tuon luettuaan.
f) En osaa kommentoida.

Mitä pidät siitä, kun työnhakija äänittää tapaamisenne salaa?
a) Pelkkä ajatuskin saa minut tuntemaan epämukavaksi, enkä uskalla sanoa kaikkea, mitä muuten sanoisin.
b) Äänittäköön vaan, jos luulee tarvitsevansa äänityksiään johonkin – mitäpä se minulle kuuluu?
c) Tiedän, että jotkut niin tekevät; siksi aloinkin itse myös äänittää tapaamisia siltä varalta, että työtön editoi sanomisiani ja myös siltä varalta, että työtön sanoo jotain, jota voin käyttää häntä vastaan.
d) Minusta se on hyvä käytäntö;äänittäminen ei haittaa.
e) En osaa kommentoida.

Miksi arvelet työnhakijoiden äänittävän tapaamisianne avoimesti?
a) Mistä minä tiedän; ei siinä mitään järkeä tunnu olevan.
b) He haluavat vain provosoida meitä menettämään malttimme.
c) He tuntevat tulleensa väärin kohdelluksi ja toivovat parempaa kohtelua avoimen tallennuksen avulla.
d) En osaa kommentoida.

Mitä tapaamisten äänittäminen mielestäsi aiheuttaa?
a) Sen avulla voi varmistaa, mitä todella keskusteltiin; suojelee molempia osapuolia.
b) Sen avulla voin kontrolloida työttömiä.
c) Työttömän suorittama äänitys stressaa minua; pelkään jääväni kiinni valheesta tai virheestä.
d) Äänittämistä ei pitäisi sallia; työtön pitäisi tutkia ennen haastattelua salaäänityksen ehkäisemiseksi.
e) En osaa kommentoida.

Tiesitkö, että Suomen laki oikeuttaa äänittämään (salaa tai avoimesti) keskustelun, johon itse ottaa osaa?
a) Tiedän sen.
b) En tiennyt.

Mielestäsi työvoimatoimiston pitäisi:
a) antaa työnhakijan saavuttaa tavoitteensa, mikäli hänellä niitä on; tämä aktivoisi työnhakijaa.
b) päättää, mitä työnhakijan pitäisi tehdä ja sitten pakottaa hänet tekemään niin; tämä passivoisi työnhakijaa.
c) rangaista työnhakijaa, jos hän ei tottele työvoimatoimiston määräyksiä; ehkä se opettaisi nöyryyttä.
d) kohdella työnhakijaa kuin alempiarvoista loista, koska sellainenhan hän on.
e) nähdä paikkansa työpaikkojen ja työntekijöiden välittäjänä ja jättää päätös työsuhteen syntymisestä työnantajalle ja työnhakijalle.
f) En osaa kommentoida.

Oletko koskaan sanonut työnhakijalle jotain, minkä tiedät olevan valhetta?
a) En tietenkään, olen rehellinen ihminen.
b) Vain, jos työtön ei ole osoittanut taipumusta pitää puolensa; valehtelen vain heikoille.
c) Tarkoitus pyhittää keinot; joskus joutuu manipuloimaan, pitää vain toivoa, ettei työtön äänitä sitä.
d) En osaa kommentoida.

Jos työnhakija pyytää sinua vahvistamaan kirjallisesti, mitä lupasit suullisesti, sinä:
a) Soitat hänelle ja kysyt, miksi hän sellaista pyytää.
b) Lähetät hänelle vahvistuksen sähköpostilla, tekstiviestillä tai kirjeellä; virkamiehenä sinä tiedät, että olet vastuussa toimistasi työnantajallesi, kansalle.
c) Annat hänelle karenssia uppiniskaisuudesta, se kyllä saa hänet nöyrtymään.
d) Kirjoitat hänelle kieltäen koskaan luvanneesi mitään, ja toivot, ettei hän äänittänyt lupaustasi.
e) Et osaa kommentoida kirjallisesti.

Mitä työvoimatoimisto mielestäsi tarkoittaa hakiessaan työntekijöitä työvoimavirkailijoiksi ja kuvailemalla, että tehtävä ei vaadi mitään erityisiä työtaitoja?
a) Työni on helppoa ja kuka tahansa osaa sitä tehdä.
b) Esimieheni nimenomaan etsivät alaisia, joita voi itse kouluttaa ja manipuloida; siksi minäkin tämän paikan sain – minulla ei ollut mitään erityistaitoja tähän tehtävään.
c) Se on vain heidän tapansa pitää kriteerit salaisina; he kyllä valitsevat tietynlaisia työntekijöitä, mutta haluttuja piirteitä ei voida julkaista ilmoituksissa, koska se saisi heidät näyttämään naurettavilta.
d) En osaa kommentoida.

Miten kuvailisit työttömän työnhakijan käyntiä työvoimatoimistossa?
a) Työtön työllistää meidät leikkiessään, että hän hakee työtä, ja me leikimme, että meillä on tarjota hänelle työtä.
b) Työnhakija kuvailee taitojaan ja toiveitaan ja me yritämme löytää hänelle sopivan työpaikan tai koulutuksen.
c) Näen aina työttömän käynnin mahdollisuutena lähettää jälleen uusi orjatyöläinen paikalliseen yrityksiin, joiden kanssa meillä on ilmaistyövoimantoimitussopimus.
d) Työttömän käynti antaa minulle tilaisuuden provosoida häntä käyttäytymään aggressiivisesti tai kieltäytymään jostakin, jolloin voin antaa hänelle karenssia, mistä minut palkitaan.
e) En osaa kommentoida.

Työnhakijoihin verrattuna olen mielestäni:
a) Tasa-arvoinen kansalainen ja kohtelen heitä vertaisinani, kuten kohtelisin ystäviä, asiakkaita tai esimiehiäni.
b) Olen auktoriteettiasemassa ja heidän tulee totella minua, tai rankaisen heitä.
c) En osaa kommentoida.

Arvostavatko työnhakijat mielestäsi työtäsi? Miksi? Miksi eivät?
a) En usko, että arvostavat; kohtaan enimmäkseen vihamielisyyttä, katkeruutta ja salailua.
b) Saamani palaute on ollut yleensä myönteistä; voihan tietysti olla, että muunlainen palaute annetaan vain selkäni takana, koska pelätään kostotoimenpiteitäni.
c) Saamani palaute on ollut yleensä kielteistä, mutta ehkä ne, jotka ovat tyytyväisiä, eivät välitä kertoa sitä.
d) Ei aavistusta eikä kiinnostusta.

Millainen on hyvä kukkahattutäti?
a) Mikä se sellainen on?
b) Luja, vaativa, peräänantamaton, ja kykenevä kontrolloimaan työtöntä.
c) Opastava, neuvova, kuunteleva, avoin, rehellinen ja kohtelias.
d) Miksi meidän pitäisi olla hyviä? Hyviä kenen mielestä? Työttömänkö? Salli mun nauraa! He tietysti haluaisivat virkailijan, joka uskoo kaikki heidän valheensa ja antaa heidän tehdä, mitä haluavat ja maata kotona sohvalla tukien juostessa.
e) En osaa kommentoida.

Kyykytätkö työttömiä?
a) Mitä se on?
b) Se on työni ainut huvi.
c) E.O.K.

Äänitätkö tai videoitko sinä, tai äänittääkö työvoimatoimisto, työnhakijoiden tapaamisia?
a) Totta kai, meillä on velvollisuus tehdä niin ja myös kerromme avoimesti asiasta tapaamistilanteessa.
b) Äänitän / äänitämme, mutta teemme sen salaa.
c) Emme äänitä, koska se olisi epäeettistä.
d) Ei kuulu sinulle.
e) En osaa kommentoida.

Oletko mielestäsi virkailija, jonka puoleen itse haluat kääntyä, kun menetät työpaikkasi?
a) Minun työpaikkani on varma, ei minun tarvitse tuollaista pohtia.
b) En, mutta ajaisin kyllä oikeuksiani ja osaisin sen tehdä, koska olen ollut tiskin tälläkin puolella.
c) Muistan aina työssäni, että osamme voisivat olla toisinpäin; siksi kohtelen asiakkaitani hyvin.
d) En osaa kommentoida.

TYÖOLOSUHTEET

Mikä sinun mielestäsi on ihmisen työelämässä tärkeintä?
a) Se, että hän löytää sen oman alansa ja paikan, jossa voi toteuttaa luontaisia taipumuksiaan mahdollisimman hyvin.
b) Kouluttautua alalle, jossa on töitä tarjolla ja tehdä sitä sitten eläkeikään asti tai jos se ura tyrehtyy, kouluttautua toiselle alalle, jossa on työvoimatarvetta.
c) Tottelevaisesti sen tekeminen, mihin hänet osoitetaan yhteiskunnan taholta, eli meneminen työpaikkaan, jonka minä hänelle osoitan.
d) Raha, raha, raha.
e) En ymmärrä kysymystäsi.

Onko mielestäsi kohtuullista odottaa työtä, jossa viihtyy?
a) Miksi se olisi edes oikeutettua; en minäkään viihdy työssäni ja tässä sitä vaan ollaan.
b) Se on jokaisen toive, mutta toteutuu harvan kohdalla; se on vain hyväksyttävä ja otettava vastaan mitä tahansa työtä, jota pystyy tekemään saattamatta työnantajaa heti konkurssiin ja itseään heti hautaan.
c) Jokaisen pitäisi viihtyä työssään, työpahoinvoinnin seuraukset voivat olla työnantajalle, työyhteisölle, työntekijälle ja yhteiskunnalle kalliita.
d) En osaa kommentoida.

Kohdellaanko sinua mielestäsi hyvin työssäsi?
a) No ei todellakaan; työttömät ovat röyhkeitä ja esimiehet vaativat mahdottomia.
b) Esimiehet ovat kyllä puolellani, mutta työttömät ovat epämiellyttäviä asiakkaita.
c) Onneksi edes media on meidän puolellamme ja ymmärtää, miten tärkeää työtä teemme.
d) Saan palkkani ja työhön kuuluvat etuni, enkä muuta kaipaakaan.
e) Esimiehet ovat ylimielisiä, mutta onneksi voin kostaa sen työttömille.
f) En osaa kommentoida.

Arvostatko työpaikkaasi? Millä tavalla?
a) Teen tätä vain palkan, työttömyysturva- ja eläke-etujen vuoksi.
b) Rakastan työtäni ja tekisin tätä vaikka ilmaiseksi; nautin siitä, että saan auttaa ihmisiä löytämään työpaikan, yrityksiä löytämään työntekijöitä ja olla mukana edistämässä hyvinvointiyhteiskuntaa.
c) Kyllähän tämä ehkäisee syrjäytymistäni ja saa minut ylös sängystä viitenä päivänä viikossa.
d) Minusta on kiva kyykyttää työttömiä ja saada siitä vielä palkkaa!
e) En arvosta kysymystäsi ja jätän vastaamatta.

Mitä mieltä olet minimipalkasta?
a) Se, että hän löytää sen oman alansa ja paikan, jossa voi toteuttaa luontaisia taipumuksiaan mahdollisimman hyvin.
b) Kouluttautua alalle, jossa on töitä tarjolla ja tehdä sitä sitten eläkeikään asti tai jos se ura tyrehtyy, kouluttautua toiselle alalle, jossa on työvoimatarvetta.
c) Tottelevaisesti sen tekeminen, mihin hänet osoitetaan yhteiskunnan taholta, eli meneminen työpaikkaan, jonka minä hänelle osoitan.
d) Raha, raha, raha.
e) En ymmärrä kysymystäsi.

Hyväksyisitkö 800 euron minimipalkan esimerkiksi vanhustenhoitoalalle?
a) Eihän sillä tule toimeen!
b) Sehän olisi orjatyötä; ei sitä kukaan tekisi tuollaisella palkalla!
c) Se olisi aivan hyvä palkka; mielelläni lähettäisin työnhakijan työskentelemään sellaisella palkalla ja antaisin karenssia, jos hän kieltäytyisi.
d) Mielelläni itse työskentelisin sillä palkalla.
e) En osaa kommentoida.

TYÖTTÖMYYSLUVUT

Onko Suomessa mielestäsi työvoimapula vai suurtyöttömyys?
a) Työvoimasta on huutava pula, joten sitä on tuotava muualta, koska suomalaiset työttömät eivät kelpaa mihinkään.
b) Työvoimapulan takia jokainen työtön pitäisi pakottaa töihin.
c) Joillakin aloilla on työvoimapulaa ja työttömiä on satoja tuhansia, joten ihmisten pitäisi antaa vapaasti kouluttautua aloille, joilta töitä saa; työttömyysavustuksen ohessa opiskeleminen pitäisi olla itsestäänselvä oikeus tai jopa velvollisuus.
d) Työttömiä on omasta takaa niin paljon, että työvoiman tuonti ulkomailta olisi mielestäni kiellettävä.
e) En osaa kommentoida.

Mikä seuraavista on mielestäsi suurin syy nyky-Suomen suuriin työttömyyslukuihin?
a) Työttömät eivät osaa tai halua tehdä työtä.
b) Työnantajat eivät palkkaa työntekijöitä.
c) Työvoimatoimisto ei osaa tai halua välittää työtä.
d) Valtio on tehnyt työntekijöiden palkkaamisen ja yrittämisen sinänsä liian kalliiksi ja vaikeaksi.
e) Valtio on tehnyt lähes mahdottomaksi aloittaa pienimuotoisen yrityksen, jos on työtön sinkku.
f) Työelämänvalmennuskursseille ei mahdu tarpeeksi työttömiä; näiltä kursseilta he tulisivat ulos työkykyisinä ja kävelisivät suoraan töihin, joita kyllä ilmaantuisi jostain, kun työtön vaan saadaan koulittua työvalmiiksi.
g) Työttömät yhä kieltäytyvät orjatöistä, joissa heistä koulittaisiin työvalmiita; karensseja pitää jaella tiuhempaan tahtiin uppiniskaisten työttömien aktivoimiseksi.
h) En osaa kommentoida.

Tiedätkö, lasketaanko työttömyyslukuihin ihminen, jonka työttömyysavustus on katkaistu määräajaksi tai toistaiseksi?
a) Tietenkään ihminen, joka ei edes saa työttömyystukea, ei ole virallisesti työtön, eikä häntä lasketa työttömyyslukuihin. Hölmö kysymys.
b) Ei, mutta hänet saatetaan laskea sosiaalitoimiston asiakaslukuihin, elleivät hekin ole pyynnöstämme katkaisseet toimeentulotuen maksun.
c) Hänellä ei ole töitä, joten hänet lasketaan työttömäksi.
d) En osaa kommentoida.

Työttömyyden syy on mielestäsi suurimmaksi osaksi:
a) Työttömien laiskuus ja saamattomuus.
b) Työttömien osaamattomuus tai koulutuksen puute.
c) Yritysten voitonhalu, mikä saa ne irtisanomaan työntekijöitä ja siirtymään ulkomaille.
d) Lainsäädännön ongelmat; yritysten liian suuri verotus ja eläke- ja vakuutusmaksut ajavat monet yritykset konkurssiin.
e) Lainsäädännön virheet; toiminimen rekisteröiminen merkitsee tukien loppumista, vaikka tulot olisivat vielä pitkään miinuksella.
f) Se, että työvoimatoimisto ei tarpeeksi tehokkaasti etsi työpaikkoja työnhakijoille; mielestäni työtä kyllä on tekijöille.
g) Yhteiskunnan rakenteen muuttuminen; automaatio, tietokoneet.
h) Ei mikään edellisistä.
120. Tiedätkö, lasketaanko työttömyyslukuihin ihminen, joka on työvoimakurssilla?

Jos työnhakija toivottaa, että sinäkin saisit vielä nauttia Suomen työttömyysturvasta, asumistuesta ja sosiaaliturvasta, sinä
a) pidät sitä ilkeänä ja pahantahtoisena loukkauksena; sinäkö muka olisit pohjasakkaa, jolle on edes mahdollista joutua tähän systeemiin.
b) kiität häntä hänen hyväntahtoisuudestaan ja myönnät, että olisihan se mukavaa päästä vapaalle silloin tällöin ja antaa toisten pitää huolta ja tehdä päätökset.
c) katkaiset moisen ilkimyksen tuet – siinäpähän oppii aukomaan suutaan paremmilleen.
d) ymmärrät, että hän puhuttelee sinua huonon systeemin edustajana; kuuntelet empaattisesti ja kärsivällisesti ja kiität.

Haluaisitko Suomeen täystyöllisyyden?
a) Vaikea sanoa; olenhan itse työllistynyt nimenomaan suurtyöttömyyden ansiosta.
b) Jos kaikille löytyisi työpaikka ja minäkin voisin joko pitää tämän työpaikkani tai löytää uuden, olisihan se hieno asia.

TYÖTÖN

Mitä arvelet tästä usein kuullusta väitteestä: “Se on omasta asenteesta kiinni, että on työtön.”?
a) Näinhän se on; palkkatyötä on kyllä kaikille halukkaille.
b) Se syyllistää uhria.
c) Voi päteä joidenkin kohdalla, mutta ei pitäisi yleistää.
d) En osaa kommentoida.

Mikä on sinun mielestäsi työttömien työnhakijoiden pääasiallinen päämäärä?
a) Pitää tuistaan kiinni millä keinoin hyvänsä ja kartella työtä, koska on mukavampaa olla kotona valtion elättina.
b) Löytää mitä tahansa työtä, oli se miten epämiellyttävä tai heille sopimaton tahansa ja työn ehdot ja olosuhteet miten huonot tahansa, koska työ on itseisarvo.
c) Löytää mielekäs tai ainakin siedettävä työ, joka mahdollistaa toimeentulon.
d) Odottaa, kunnes löytää itselleen täydellisesti sopivan työn.
e) En osaa kommentoida.

Kun sinä olet työttömänä, mikä on sinun pääasiallinen päämääräsi?
a) Pitää tuistani kiinni millä keinoin hyvänsä ja kartella työtä, koska on mukavampaa olla kotona valtion elättina.
b) Löytää mitä tahansa työtä, oli se miten epämiellyttävä tai minulle sopimaton tahansa ja työn ehdot ja olosuhteet miten huonot tahansa, koska työ on itseisarvo.
c) Löytää mielekäs tai ainakin siedettävä työ, joka mahdollistaa toimeentulon.
d) Odottaa, kunnes löydän itselleni täydellisesti sopivan työn.
e) En osaa kommentoida.

Mikä seuraavista mielestäsi kuvaa parhaiten työnhakijoita?
a) Työttömät ovat passiivisia, perässävedettäviä, liikkeellepotkittavia luusereita.
b) Työnhakijat ovat yksilöitä, kuten nekin, joilla on tällä hetkellä töitä.
c) Työttömät ovat hyväksikäyttäjiä, valehtelijoita, kieroilijoita ja rikollisia.
d) Työttömillä on ongelmia mielenterveyden, alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden kanssa.
e) Työttömät elävät helppoa elämää yhteiskunnan varoilla eivätkä halua rasittaa itseään työllä.
f) En osaa kommentoida.

Mikä sinun kokemuksesi mukaan on työttömän työnhakijan suurin huolenaihe työttömyytensä suhteen?
a) Varmaan pelko siitä, että joutuvat menemään osoitettuun työhön tai työhön valmentavaan toimintaan; se merkitsisi lekottelun loppumista.
b) Rahan riittävyys; pienet tuet, suuret menot, velkaantuminen ja vararikko.
c) En minä mikään ajatustenlukija ole.

Kun sinut irtisanotaan, mitä teet?
a) Kirjaudun työvoimatoimistoon ja nostan työttömyysavustusta, kunnes löydän uuden työpaikan.
b) Työvoimatoimisto on vain luusereille ja lusmuilijoille; löydän heti uuden työpaikan, koska minulla on oikea asenne.
c) Minä olen niin arvokas työnantajalleni, etten koskaan menetä työpaikkaani.
d) En osaa kommentoida.

Kun joku muu kuin sinä menettää työpaikkansa, mitä hänen pitäisi mielestäsi tehdä?
a) Kirjautua työvoimatoimistoon ja nostaa avustusta, kunnes löytää uuden työpaikan.
b) Elää säästöillään ja myydä omaisuuttaan ja kirjautua työvoimatoimistoon vasta, kun mitään myytävää ei enää ole.
c) Etsiä uusi työpaikka; kyllä tekevälle työtä löytyy.
d) En osaa kommentoida.

Kun sinut irtisanotaan ja kirjaudut työvoimatoimistoon, mielestäsi sinä:
a) Olet lusmuilija ja sinun pitäisi hävetä itseäsi.
b) Toimit laillisten oikeuksiesi mukaan.
c) Luovutat samalla päätöksenteon urastasi ja elämästäsi työvoimatoimiston virkailijoille.
d) Pidätät itselläsi oikeuden päättää elämästäsi ja urastasi.
e) En osaa kommentoida.

Kun joku nykyisistä asiakkaistasi menetti työpaikkansa ja kirjautui työvoimatoimistoon, mielestäsi hän:
a) On lusmuilija ja luuseri ja hänen pitäisi hävetä itseään.
b) Toimi laillisten oikeuksiensa mukaan.
c) Luovutti samalla päätöksenteon urastaan ja elämästään sinulle.
d) On edelleen oikeutettu päättämään elämästään ja urastaan.
e) En osaa kommentoida.

Mielestäsi työnhakijan pitäisi olla enemmän:
a) aktiivinen ja itsenäinen.
b) tottelevainen ja passiivinen.
c) nöyrä ja huonommuudentuntoinen.
d) En osaa kommentoida.

Kun saat potkut, missä vaiheessa lobotomia suoritetaan?
a) Heti, kun menen työvoimatoimistoon.
b) Kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
c) Ei koskaan; olen edelleen sama ihminen, kuten kaikki muutkin työttömät.
d) En osaa kommentoida, johtuen lobotomiastani.

Jos työnhakija syystä tai toisesta kieltäytyy julkaisemasta ansioluetteloaan netissä, mielestäsi:
a) On oikein rangaista häntä kahden kuukauden karenssilla; siinäpähän oppii tottelemaan käskijäänsä.
b) Jokaisella on oikeus päättää, miten julkisesti haluaa itseään markkinoida; siitä ei saa rangaista ikäänkuin se olisi suurikin rikos.
c) CV-netti ei ilmeisesti ole työnhakijan mielestä hänelle käyttökelpoinen palvelu; häneltä olisi kysyttävä, miten sitä hänen mielestään tulisi korjata.
d) En osaa kommentoida.

Onko työttömyysavustusta saava ihminen veronmaksaja?
a) On, koska hän maksaa pienestä tuestaan veroa.
b) Ei, koska hänen tuestaan vähennettävä vero on vain laskennallinen kikka; se pienentää käytännössä tukea ja se joudutaan usein korvaamaan sosiaalitukena.
c) En osaa kommentoida.

Mitä ajatuksia sinussa herättää se, että monille osa-aika- tai satunnaista työtä tekeville työttömyysavustuksen saajille jää vähemmän käteen kuin työttömille tuensaajille?
a) Ei se voi olla totta – olet vetänyt tuon väitteen hihastasi.
b) Työ on itseisarvo – on parempi olla töissä, vaikka taloudellisesti siinä häviäisikin.
c) Jos tämä on totta, se on väärin; työhön hakeutumista pitäisi tukea, ei vaikeuttaa. Laki pitäisi korjata.
d) En osaa kommentoida.

Miten läheltä työttömyys on koskettanut sinua?
a) Perheessäni on työttömiä työnhakijoita.
b) Tapaan työttömiä vain työssäni – en veljeilisi sen tyyppisten ihmisten kanssa.
c) Ystävistäni ja sukulaisistani yksi tai useampi etsii työtä tällä hetkellä.
d) Olen itsekin työtön ja minut on pakotettu TE-toimistoon orjatyöläiseksi; minua ei siis sisällytetä virallisiin työttömyyslukuihin.
e) En osaa kommentoida.

Millainen on hyvä työtön?
a) Itsenäinen, oma-aloitteinen, reipas ja omanarvontuntoinen.
b) Nöyrä, helppo käsitellä, suostuvainen kaikkeen, mitä ehdotan.
c) Sellaista ei olekaan; kaikissa työttömissä on jotain vikaa – siksi he juuri ovatkin työttömiä.
d) En osaa kommentoida.

Mitä pidät suomalaisten työnhakijoiden suurimpana puutteena töitä hakiessaan?
a) Passiivisuutta, mikä voi osaltaan johtua siitä, että he pelkäävät työvoimatoimiston kostotoimenpiteitä ja samalla myös joutuvansa työhön, jota eivät sietäisi tai joka ei olisi taloudellisesti kannattava.
b) Laiskuutta; he eivät viitsi hakea töitä, koska on mukavampaa vain olla köllötellä ja nauttia tukia.
c) Arkuutta ja pelkoa; heidän pitäisi rohkaista itsensä ja hakea ja hakea, kunnes työn hakeminen ei enää pelottaisi.
d) Työtaitojen tai koulutuksen puutetta; tätä voi korjata vapaaehtoistyöllä ja koulutuksella.
e) Sitä, että he tietävät, miten suuri joukko työnhakijoita etsii töitä ja miten vähän palkkatyötä on tarjolla.
f) En osaa kommentoida.

Mitä sinun mielestäsi pitäisi tehdä, jos työnhakija saa säästettyä työmarkkinatuestaan tai päivärahoistaan yli parituhatta euroa pankkitilleen?
a) Ilmeisesti hänen tukiaan pitää leikata, koska hän tulee toimeen vähemmälläkin.
b) Se on ihailtavaa; hänet pitäisi pyytää luennoimaan muille tuensaajille säästövinkeistään – tuhlaavainen elämäntapa on valitettavan yleistä ja säästäväisyyteen pitäisi taas oppia.
c) Hän on varmaan salaa suhteessa johonkin työssäkäyvään, tai tekee verotonta työtä tai hankkii rahaa rikoksilla; hänet pitäisi ilmiantaa poliisille.
d) En osaa kommentoida.

Kuka seuraavista on mielestäsi eniten vastuussa työttömän työnhakijan työllistymisestä?
a) Työtön.
b) Työvoimatoimiston virkailija.
c) Yritykset.
d) Valtio.
e) En osaa sanoa.

Jos olet sitä mieltä, että työttömän työnhakijan työllistymisestä on ensisijaisesti vastuussa työnhakija itse, mitä mielestäsi pitäisi nyt tehdä?
a) Jättää työtön rauhaan, jotta hän saa keskittyä asiaan, jonka niin hyvin hallitsee: työllistymisensä.
b) Rangaista häntä tukien poistolla, koska hän ei ole suostunut työllistämään itseään, vaikka hänellä on työllistymisensä avaimet.
c) Irtisanoa työvoimatoimiston virkailijat ja tuoda töihin nykyiset työttömät: työllistymisen asiantuntijoina he osaisivat auttaa muitakin tehokkaammin kuin nykyiset virkamiehet.
d) Lakkauttaa työttömyystuki; työtön työllistää kyllä itsensä.
e) En osaa sanoa.

Jos olet sitä mieltä, että työttömän työnhakijan työllistymisestä on ensisijaisesti vastuussa työvoimatoimiston virkailija, mitä mielestäsi pitäisi nyt tehdä?
a) Irtisanoa nykyiset, tuloksia saamattomat työvoimatoimiston virkamiehet, ja palkata heidän tilalleen nykyiset työttömät; päästessään virkailijoiksi heistä tulee työllistymisen asiantuntijoita ja he luovat oitis työpaikan irtisanotuille virkamiehillekin.
b) Tehdä työvoimatoimiston virkailijoiden palkkauksesta täysin tulospohjainen; kustakin työllistetystä maksettaisiin virkailijalle pieni palkkio; jos hän ei työllistäisi ketään, hän ei saisi palkkaa.
c) Korostaa entistä enemmän työvoimatoimiston virkailijan asemaa jumalana; työttömien nöyryyttämistä on sitkeästi jatkettava, kunnes he taipuvat työllistymään virkailijan avustuksella.
d) En osaa sanoa.

Mitä arvelet ihmisistä, jotka uhoavat, etteivät koskaan hakisi työttömyysavustusta?
a) Heidän pitäisi antaa lupauksensa kirjallisena jonnekin ja heille ei saisi maksaa avustusta, kun he jäävät työttömäksi.
b) He ovat ihailtavia periaatteen ihmisiä.
c) En osaa kommentoida.

Jos joku ei sitkeästä yrityksestään huolimatta ole löytänyt töitä, miten neuvoisit häntä suhtautumaan tilanteeseensa?
a) Etsiä edelleen, ja pitää työtaitojaan yllä, mutta yrittää löytää elämäänsä tarkoituksen muutenkin kuin rahan kautta.
b) Tuntea syyllisyyttä ja häpeää, koska työttömyys on hänen oma vikansa; alistua palkattomaksi orjatyöläiseksi ja toivoa, että hänen annettaisiin sen takia elää.
c) Sillä ei ole merkitystä, miten työtön suhtautuu työttömyyteensä; me päätämme, mitä hän tekee.
d) En osaa sanoa.

TYÖNHAKU

Kuka on käsittääksesi vastuussa työnhakijan työllistymisestä?
a) Työvoimatoimisto.
b) Työnhakija itse.
c) Työllisyyskuurssien tarjoajat.
d) Työnantajat.
e) En osaa kommentoida.

Mikä seuraavista kuvaa mielestäsi parhaiten TE-toimistojen tehtävää nykyään:
a) Työnvälittäjä.
b) Työttömien vartija ja rankaisija.
c) Työttömiä raaka-aineenaan käyttävä tehdas.
d) Työttömien, valkokaulustöihin opiskelleiden suojatyöpaikka.
e) Työttömien orjatyöhön pakottaja, yritysten kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.
f) En osaa kommentoida.

Millaisena lähinnä näet roolisi?
a) Etsin informaatiota vapaista työpaikoista, työmarkkinoiden trendeistä, koulutuksista, työnhakijan elämänsuunnitelmista ja hänen kyvyistään ja toiveistaan ja pyrin toimimaan välittäjänä työnantajien ja työnhakijoiden välillä, yhteistyössä molempien kanssa.
b) Pyrin karsimaan mahdollisimman monta työnhakijaa pois tuilta patistamalla heitä ilmaistyöhön, kursseille tai mihin tahansa työhön, tai katkaisemalla heidän tukensa, jos suinkin mahdollista.
c) Tämä on vain työpaikka; teen, mitä esimies käskee, en ota vastuuta.
d) En osaa kommentoida.

Onko Suomessa sinun ymmärtääksesi työpaikkoja kaikille?
a) Työtä kyllä riittää kaikille, jos työttömät eivät ahnehtisi myös palkkaa.
b) Palkkatyötö kyllä löytyy kaikille, kunhan suostuu tekemään mitä työtä tahansa.
c) Työnhakijoita on enemmän kuin avoimia palkkatyöpaikkoja.
d) En osaa kommentoida.

Joissakin työvoimatoimistoissa ei enää sovita seuraavan käynnin ajankohtaa edellisellä käynnillä, vaan työvoimatoimisto ottaa yhteyttä työnhakijaan vähän ennen kuin he haluavat tämän tulevan käymään. Mistä arvelet muutoksen johtuvan?
a) Se pitää työnhakijoita stressaantuneina ja epävarmoina; he eivät voi mennä suunnittelemaan matkoja tai töitä, koska eivät koskaan tiedä, milloin käy kutsu.
b) Se on hyvä karenssintehtailukeino silläkin tavalla, että puheluihin ei aina vastata ja kirjeet joskus katoavat; silloin tuet tietysti heti katkaistaan.
c) Se saa työvoimatoimiston virkailijoille enemmän tekemistä, koska vie enemmän aikaa soittaa tai kirjoittaa kirje kuin kirjoittaa se päivämäärä asiakaskorttiin edellisellä käynnillä; jos tekemistä ei riittäisi, virkailijat olisivat vaarassa saada potkut.
d) Työvoimatoimisto haluaa palvella asiakkaitaan paremmin; tämä systeemi on parempi asiakkaalle, koska…
e) En osaa kommentoida.

Pitäisikö sinulle mielestäsi maksaa bonusta jokaisesta työpaikasta, jonka onnistut löytämään työnhakijalle?
a) Ei, koska se olisi mielestäni epäreilua; työnhakija ansaitsee bonuksen ottaessaan vastaan työpaikan.
b) Ei, koska se voisi johtaa korruptiokiusaukseen; sopisin tiettyjen työnantajien kanssa, joilla on vaikeuksia pitää työntekijöitä, että he ilmoittavat vapaasta työpaikasta minulle ja hyväksyvät lähettämäni henkilön hakemuksen, ja jaamme bonuksen.
c) Kyllä; se saisi minut etsimään työpaikkoja työttömille, ja sehän on kaikkien etu.
d) En osaa kommentoida.

Työttömyysturvalaki sanoo: “Jos henkilö on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt, hänen katsotaan kieltäytyneen työstä.” Millainen käyttäytyminen mielestäsi olisi riittävä syy työttömyysturvan leikkaamiseen:
a) Vain, jos hakija ei tule haastatteluun, tulee juovuksissa, sanoo, ettei halua työtä, vaikka pystyisi sitä tekemään, käyttäytyy törkeän epäkohteliaasti tai muuten selkeästi kuvailtavalla tavalla sabotoi työnsaantimahdollisuutensa.
b) Jos työnantaja ei pidä hänen vaatetuksestaan, ulkonäöstään, kansallisuudestaan tai jostakin muusta hänen ominaisuudestaan.
c) Mikä tahansa syy, joka sai työnantajan ilmoittamaan, ettei halua palkata kyseistä henkilöä “hänen omasta syystään” – eli työnantajan sana kumoaa aina työnhakijan sanan, hänen motiivejaan ei koskaan epäillä.
d) En osaa kommentoida.

Mitä teet, jos työnhakija kieltäytyy antamasta sinulle puhelinnumeroaan?
a) Kaikilla on pakko olla puhelinnumero ja minulla on oikeus tietää työttömän numero; katkaisen tuet.
b) Kysyn, haluaako hän puhelimen, ja ohjaan hakemaan apua toimeentulotuesta, jos hän ei kykene kustantamaan tätä välttämätöntä työkalua.
c) Jokaisella on oikeus päättää, kenelle numeronsa antaa.
d) En osaa kommentoida.

Käytätkö sähköpostia yhteydenottoihin työnhakijan kanssa?
a) En. Se on liian nopea ja varma tapa välittää viesti, eikä tarjoa yhtä paljon mahdollisuuksia tukien katkaisuun kuin soitot ja kirjeet.
b) Laki kieltää sen.
c) Totta kai, mikäli työnhakija on antanut sähköpostiosoitteen ja haluaa yhteydenotot sähköpostitse, hyväksyen mahdolliset turvallisuusriskit.
d) En, koska siitä jää todiste; usein on minulle edullisempaa käyttää puhelinsoittoja tai kirjeitä.
e) En osaa kommentoida.

Jos sinulle maksettaisiin bonusta jokaisesta palkkatyöpaikasta, jonka onnistut löytämään työnhakijalle, miten uskoisit sen vaikuttavan työhösi?
a) Pyrkisin etsimään työpaikkoja vielä tehokkaammin.
b) Siitähän minulle jo maksetaan, että etsin työpaikkoja mahdollisimman tehokkaasti; bonus ei sitä muuttaisi.
c) Sitten saattaisin ryhtyäkin etsimään työpaikkoja, jos hyötyisin siitä erityisesti.
d) Miksi vain palkkatyöpaikoista; työhän on itseisarvo, ei raha?
e) En osaa kommentoida.

Mitä tarkoittaa työvoimatoimiston ‘työtarjous’?
a) Kopioin työvoimatoimiston sivuilta työpaikkoja ja tulostan niitä lukuisia kappaleita ja lähettelen niitä satunnaisille työnhakijoille uhkavaatimuksella hakea heti tai menettää tukensa.
b) Olen etsinyt ja löytänyt mielestäni sopivan työntekijän ja työnantaja on samaa mieltä; nyt ilmoitan työnhakijalle, että vain hänen suostumuksensa tarvitaan, ja hän on työllistetty.
c) Työtarjoukseksi me virallisesti nimitämme paperia, jota oman väen keskuudessa hauskasti kutsumme työnhakumääräykseksi.
d) En osaa kommentoida.

Jos työnhakija väittää, ettei ole saanut kutsua tapaamiseen ja sinä väität, että olet soittanut tai lähettänyt kirjeen, mitä tapahtuu?
a) Työttömällä on oma lehmä ojassa, joten hän valehtelee; katkaisen tuet.
b) Työtön on varmaan ollut toisella paikkakunnalla tai ulkomailla meille mitään ilmoittamatta; katkaisen tuet.
c) Työtön on ilmeisesti ollut pimeissä töissä; katkaisen tuet ja teen ilmoituksen verotoimistoon.
d) Puhelimessani on hänen numeronsa ja soittoaika; soitan vain häläreitä, jotta nämä soitot eivät tulisi maksamaan meille; jos työtön väittää, ettei hänellä ollut varaa soittaa takaisin, katkaisen tuet.
e) Se on yhden ihmisen sana toista vastaan; ilmeisen huono systeemi. Sovin uuden tapaamisajan.
f) En osaa kommentoida.

Jos työvoimatoimisto ja työnhakija toimivat yhteistä päämäärää kohti, mitä se mielestäsi tarkoittaa?
a) Työtön ei pullikoi määräyksiäni vastaan.
b) Minä kuuntelen työnhakijaa ja yritän auttaa häntä saavuttamaan tavoitteensa, reaaliteetit huomioon ottaen; työpaikkoja ei riitä kaikille, ja ikä, terveys, asuinpaikka, perhesuhteet, toiveet ja taipumukset vaikuttavat työn saantiin.
c) Tavoitteena on työllistyminen mihin hintaan hyvänsä ja millä ehdoilla tahansa.
d) En osaa kommentoida.

Millaisia ominaisuuksia työnantajat mielestäsi eniten arvostavat työnhakijoissa?
a) Alhaisen asemansa mukaista nöyryyttä.
b) Oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä.
c) Tottelevaisuutta ja ohjeiden säntillistä noudattamista.
d) Työtaitoja.
e) Sosiaalisia taitoja.
f) Halua tehdä palkatonta työtä niin kauan kuin työnantaja kehtaa vaatia.

Mitä olet valmis tekemään, jos työnhakija ei vuoteen ole menestynyt työnhaussaan?
a) Voin mennä hänen kanssaan työhaastatteluun ja “markkinoida” hänet työnantajalle, koska minä tiedän, miten se pitää tehdä.
b) Se ei ole minun ongelmani; jos mutuni kertoo, ettei hän ole yrittänyt parastaan, leikkaan hänen tukiaan.
c) Kysyn uudestaan, millaista työtä hän etsii ja otan yhteyttä sopiviin työnantajiin ja tarjoudun auttamaan hakukirjeen kirjoittamisessa ja toimia suosittelijana.
d) Ei minulla ole aikaa muuhun kuin kirjata sisään uusia työttömiä ja läimiä karenssia entisille.
e) En osaa kommentoida.

Jos työnhakija laatii itse työnhakusuunnitelmansa ja tuo sen sinulle allekirjoitettavaksi, mitä teet?
a) Jos siihen kuuluu vähintään normaalin palkkatyön hakeminen, allekirjoitan sen ja kiitän aikani säästämisestä ja omatoimisuudesta.
b) Työnhakusuunnitelman tarkoitus on kontrolloida työtöntä – laadin sen siis itse ja vaadin työtöntä allekirjoittamaan sen.
c) En allekirjoita, mutta lupaan tallettaa sen asiakkaan kansioon – mistä se muiden papereiden tavoin ajallaan katoaa.
d) Ei, minä laadin suunnitelman. Työttömän allekirjoitusta ei tarvita, koska voin lisätä sen sähköisesti.
e) En osaa kommentoida.

Kuinka moneen työnantajaan olet ottanut yhteyttä viimeisten neljän viikon aikana löytääksesi työnhakijoille työtä?
a) Ei minulla ole aikaa ottaa yhteyttä työnantajiin.
b) Olen ottanut yhteyttä yhteen tai kahteen työnantajaan.
c) Olen ottanut yhteyttä vähintään kolmeen työnantajaan.
d) En osaa kommentoida.

Jos työnhakija ilmoittaa aikovansa kirjoittaa kirjan ja haluaa virallistaa kirjoittamisensa aktivointitoimintana, mitä arvelet?
a) Hän ei vie keneltäkään palkkatyöpaikkaa, ei vedä alas palkkatasoa, ja toimii vapaaehtoisesti; sehän on ihanteellinen aktivointityö!
b) Suostun epäröiden, mutta vaadin häntä käymään luonani kerran kuussa esittelemässä käsikirjoituksensa edistymisen; jos en ole tyytyväinen projektin etenemiseen tai tekstin sisältöön, vaadin häntä etsimään toisenlaisen orjatyön.
c) Vaadin häntä esittämään aikomuksensa kirjallisena ja katkaisen sitten hänen tukensa; hänhän on ryhtynyt yrittäjäksi.
d) Katkaisen hänen tukensa ja kehotan häntä hakemaan sosiaalitoimistosta toimeentulotukea – epäilen kyllä, ettei hänelle myönnetä sitäkään.
e) Työttömien kirjoittamisharrastusta ei tule tukea millään tavalla; he voivat kirjoittamisellaan horjuttaa yhteiskunnan sovittuja rakenteita ja voivat siis olla vaarallisia.
f) En osaa kommentoida.

Mitä teet, jos asiakas vaatii korjausta tai muutosta johonkin työvoimatoimiston häntä koskevaan toimenpiteeseen, vedoten johonkin lakiin?
a) Jos en tunne kyseistä lainkohtaa, etsin sen yhdessä asiakkan kanssa, perehdymme siihen yhdessä ja toimimme lain mukaan.
b) Kerron hänelle, ettei hän ymmärrä lakia; on otettava huomioon myös lisäasetukset ja viraston omat vakiintuneet käytännöt, sekä minun tulkintani.
c) Jos hän on kovin peräänantamaton, teeskentelen myöntyvyyttä, jotta saan hänet turvallisesti ulos toimistosta, ja sitten katkaisen hänen tukensa; tehköön valituksensa lakiteitä, jos osaa ja viitsii – veikkaan kyllä, että hän menee töihin.
d) En osaa kommentoida.

Työnhakija vastaa työvoimatoimiston häntä koskevien tietojensa virheettömyydestä; mitä teet, jos hän pyytää sinua korjaamaan joitakin tiedoistaan?
a) Korjaan ne heti.
b) Minulla ei ole valtuuksia muuttaa koneelle jo tallennettuja tietoja, ja kerron asiakkaalle niin.
c) Teeskentelen muuttavani ne, mutta en tee sitä.
d) En ole kuulevinani, vaihdan puheenaihetta ja myöhemmin lisään tietoihin, että asiakas on hankala.
e) Minua on kielletty kommentoimasta.

Oletko sitä mieltä, että työllistymissuunnitelma on laadittava työnhakijan kanssa kirjallisesti ja molempien on allekirjoitettava se?
a) Kyllä; tulostan asiakkaalle kopion, jossa on sovitut asiat, molempien allekirjoitukset, päivämäärä ja leima.
b) Ei; laadin sen itse sähköisesti, eikä asiakkaan tarvitse tietää, mitä siihen kirjoitan – hänelle annan eri version paperilla; en tarvitse hänen allekirjoitustaan, koska periaatteemme on, että asiakkaan on hyväksyttävä se, mitä toimistomme päättää.
c) Kyllä, periaatteessa, mutta joskus joudun lisäämään koneelle jotain myöhemmin; asiakas saa tulosteen, johon vaadin hänen allekirjoituksensa, mutta itse en sitä allekirjoita.
d) Kyllä, laadimme sen yhdessä, mutta pidän huolta, että siihen sisällytetään suostumus palkattomiin töihin tai jätän suunnitelman teon sikseen ja katkaisen hänen tukensa sopimuksen laatimisesta kieltäytymisen vuoksi.
e) En osaa kommentoida.

Mikä työvoimavirkailijan tehtävä mielestäsi on?
a) Etsiä sopivia työpaikkoja työnhakijoille ja työntekijöitä työnantajille.
b) Toimia yhteistyössä valtion rahoittamien työllisyyskurssittajien kanssa.
c) Muistuttaa työnhakijoita siitä, että työttömyys on heidän oma syynsä, ja katkaista heidän tukensa, jos he eivät tottele sokeasti määräyksiäni.
d) En osaa kommentoida.

Saatko jotain bonuksia työnantajaltasi jokaisesta työnhakijalta, jonka saat pois tuilta lyhyeksikin aikaa työvoimakurssin, palkattoman harjoittelun, työkokeilun, työkuntoutuksen tai karenssin kautta?
a) Ne bonukset ovat tuntuva lisä pienessä palkassani ja motivoivat minua enemmän kuin mikään muu.
b) Ei, itse asiassa saan bonuksia niiltä kuukausilta, jolloin yksikään asiakkaani ei ole saanut karenssia.
c) En saa, mutta kun löydän vähintään puolen vuoden palkkatyön pitkäaikaistyöttömälle, saan siitä rahallisen korvauksen.
d) En saa mitään bonuksia.
e) En saa bonuksia kommentoimisesta, joten en kommentoi.

Jos et tiedä vastausta työnhakijan kysymykseen, mitä teet?
a) Otan selvää asiasta ja otan sitten yhteyttä työnhakijaan.
b) Antaa työnhakijan itse ottaa selvää; varmaan vastaus löytyy jostain netistä, jos työtön vain viitsii hakea.
c) Annan työnhakijalle kaiken asiaa koskevan materiaalin, josta hän voi etsiä täsmällisen tiedon, jos hän tätä pyytää.
d) En osaa kommentoida.

Jos työnhakija kertoo sinulle, ettei hyväksy mitään palkatonta työtä tai toimintaa suunnitelmaansa, miten toimit?
a) Ei se mitään; merkitsen suunnitelmaan palkattoman työn ja katkaisen hänen tukensa, jos hän kieltäytyy allekirjoittamasta sopimusta.
b) Merkitsen palkattoman työn hänen suunnitelmaansa seuraavalla kerralla, tai toivon, että joku vielä minua päättäväisempi hoitelee hänen tapaustaan seuraavalla kerralla – häpeän sitä, että en saanut häntä taipumaan tällä kertaa.
c) Päätän tilaisuuden siihen, pyydän häntä miettimään asiaa, ja myöhemmin samana päivänä lähetän hänelle kutsun karenssin uhalla palkattomaan työhön; tämä usein saa hankalammatkin työttömät taipumaan.
d) Yritän taivuttaa hänet ajattelemaan palkatonta työtä jalkana oven väliin ja pitkällä tähtäimellä hänen etunsa mukaisena, mutta jos hän ei siihen suostu, en laita sitä hänen suunnitelmaansa, koska se olisi laitonta.
e) Kirjaan hänen tietoihinsa, että hänellä on asenneongelma ja lähetän hänelle määräyksen työnhakuvalmennukseen, joka sisältää asennekasvatusta.
f) En kommentoi ilmaiseksi.

Mitä ennustaisit seuraavan työvoimatoimistojen lakkauttamisesta?
a) Ressukat työttömät jäisivät tuuliajolle; eiväthän he itse löytäisi työtä, jos heitä ei tuupi.
b) Työnhakijat aktivoituisivat etsimään työtä ja opiskelupaikkoja itse.
c) Kukas sitten valvoisi, että asennevammaiset työttömät saavat karenssia?
d) Työttömyysluvut kasvaisivat, koska eihän meistä ole muuhun kuin tähän suojatyöhön.
e) En osaa kommentoida.

Mikä aktivoisi työnhakijaa parhaiten?
a) Pakotettu, ohjattu, valvottu toiminta.
b) Itsenäinen, oma tekeminen, josta työnhakija katsoo olevan hyötyä itselleen tai yhteiskunnalle.
c) Tukien katkaisu.
d) Ei mikään; työttömiä ei voi aktivoida, he ovat luonnostaan passiivisia.
Tuenmaksu
Mitä mieltä olet siitä, että työvoimatoimiston lausunnoissa sanotaan, ettei niistä voi valittaa?
a) Tämä on epäkohta, asia pitäisi muuttaa.
b) Valitus pitää tehdä tuen maksajalle, Kelalle, työvoimatoimisto vain antaa lausunnon, ei tee päätöstä.
c) En osaa kommentoida.

Tekeekö Kela päätöksensä:
a) Työvoimatoimiston lausunnon perusteella?
b) Itsenäisesti, omien päätelmiensä ja sääntöjensä mukaan, TE-toimiston lausunnoista riippumatta?
c) En osaa kommentoida.

Jos tuen saaja valittaa Kelan päätöksestä, mitä päätökseensä liittyvää asiaa Kela arvioi?
a) Sitä, onko päätös lain mukainen.
b) Sitä, noudattaako päätös Työvoimatoimiston lausuntoa.
c) Sitä, onko päätös inhimillinen ja oikeudenmukainen.
d) En osaa kommentoida.

Jos vastasit, että laki velvoittaa Kelan tekemään päätöksensä työvoimatoimiston lausuntojen pohjalta, kumpi on mielestäsi vastuussa mahdollisesta virheellisestä päätöksestä?
a) Kela, koska se tekee lopullisen maksupäätöksen.
b) Työvoimatoimisto, koska Kelan päätös perustuu yksinomaan työvoimatoimiston lausuntoihin.
c) Työtön, koska hän on varmaan antanut virheellistä tietoa.
d) En osaa kommentoida.

Se, että työnhakijaa kehotetaan kielteisen TE-lausunnon saatuaan odottamaan Kelan päätöstä ja valittamaan siitä, jos se on kielteinen, on mielestäsi:
a) Absurdia; tiedämmehän, että Kelan on pakko noudattaa päätöksessään TE-toimiston lausuntoja, joten tiedämme, mikä päätös tulee olemaan.
b) Aivan oikein; Kela tekee maksupäätöksen, joten se on vastuussa.
c) Ajan tuhlaamista ja saattaa usein työnhakijat hyvin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen.
d) Yhteisten varojemme säästämistä; monet työnhakijat eivät koskaan jaksa valittaa väärästäkään päätöksestä, vaan jäävät omaistensa elätettäviksi tai sairastuvat, ja ovat siten poissa työttömyysluvuista.
e) En osaa kommentoida.

Jos sinun lausuntosi pohjalta työnhakijan kaikki tulot peruutetaan, mikä on asenteesi?
a) Katson tehneeni yhteiskunnalle hyvän teon karsimalla hyväksikäyttäjän.
b) Asia ei kuulu minulle, teen vain työtäni.
c) Nautin vallastani saada ihminen puille paljaille.
d) Toimin esimiesteni ohjeiden mukaan, vaikkei päätös olisi ollutkaan eettisesti oikein.
e) Lohdutan vaivaavaa omaatuntoani sillä, että tunnen hiukan sääliä; sitten unohdan asian.
f) Jouduin tekemään päätöksen tai menettäisin oman työni, mutta tiedän, ettei se ollut moraalisesti oikein.
g) En osaa kommentoida.

Paljonko työnhakijalle pitäisi mielestäsi maksaa ekstraa, kun kohtelet häntä kuin alempiarvoista pummia ja aivotonta idioottia?
a) Hänellä on oikeus vaatia normaalin kohteliasta kohtelua joka tilanteessa.
b) Käyttäytyessäni huonosti nolaan vain itseni; ei asiakas edellytä rahallista korvausta siitä.
c) Sellainen parisataa kuussa korvaisi ala-arvoisen kohtelun sen kuukauden ajalta.
d) Satanen kerralta riittäisi korvaukseksi.
e) Satanen kuussa riittäisi.
f) En osaa kommentoida.

Jos huomaat laskeneesi väärin jonkun työttömyysturvan ja hänen saaneen vuoden ajan enemmän kuin oli oikeutettu, kuka on syyllinen?
a) Työtön, koska hän on varmaan antanut vääriä tietoja; hänen velvollisuutensa on todistaa, jos näin ei ollut.
b) Työtön, koska hänen velvollisuutensa on laskea oikein, mihin hän on oikeutettu, ja valittaa, jos on saanut liikaa.
c) Minä, tietysti.
d) En osaa päätellä sitä.

Jos huomaat laskeneesi väärin ja maksaneesi työnhakijalle vuoden ajan liikaa työttömyystukea, mitä teet?
a) Lähetän työttömälle kirjeen, jossa vaadin summan takaisinmaksua.
b) Lähetän työttömälle kirjeen, jossa selitän, että virhe oli työvoimatoimiston, mutta annan hänelle mahdollisuuden maksaa, tai odottaa, kunnes asiasta saadaan lainvoimainen päätös.
c) Kerron asian esimiehelleni, mutta emme vaadi takaisinmaksua, koska syy oli minun.
d) En tiedä, mitä tekisin.

Jos työttömälle tuensaajalle maksettaisiin bonusta jokaisesta virkailijasta, jolle hän onnistuisi saamaan potkut epäasiallisen käytöksen takia, miten uskoisit sen vaikuttavan työhösi?
a) Pyrkisin tekemään työni entistä tehokkaammin ja kohtelemaan työnhakijoita paremmin.
b) Se johtaisi vihamielisiin väleihin kansalaisen ja kansan palvelijan välillä.
c) Jos minut irtisanottaisiin jonkun työttömän mielipiteen perusteella, kostaisin sen entisille työtovereilleni ollessani itse työtön; pyrkisin parhaani mukaan saamaan heille potkut samasta syystä.
d) En osaa kommentoida.

Jos sinulle maksettaisiin bonusta jokaisesta työttömästä , jonka tuen onnistut katkaisemaan muusta kuin siitä syystä, että työnhakija löytää palkkatyöpaikan, miten uskoisit sen vaikuttavan työhösi?
a) Pyrkisin etsimään syitä katkaista työttömän tuet vielä tehokkaammin.
b) Siitähän minulle jo maksetaan, että etsin syitä katkaista työttömien tuet; bonus ei sitä muuttaisi.
c) Sitten saattaisin ryhtyäkin etsimään vikaa työttömistä, jos hyötyisin siitä erityisesti; tässä huonossa taloudellisessa tilanteessa sitä on kiitollinen mistä tahansa lisäansiosta – onhan hyvä saada jotain säästöönkin mahdollisen työttömyytensä varalta.
d) En saa kommentoitua, ellei minulle makseta tästä bonusta.

Pitäisikö sinulle mielestäsi maksaa bonusta jokaisesta työttömästä, jonka tuen onnistut katkaisemaan muusta kuin siitä syystä, että työnhakija löytää palkkatyöpaikan?
a) Ei, koska se lisäisi virka-aseman mielivaltaista hyväksikäyttöä ja kannustaisi työttömien kohteluun rikollisina, asennevammaisina loisina.
b) Ei, koska se voisi johtaa korruptiokiusaukseen; sopisin tiettyjen työnantajien kanssa, joilla on vaikeuksia pitää työntekijöitä, että he ilmoittavat vapaasta työpaikasta minulle ja hylkäävät lähettämäni henkilön hakemuksen syyttäen työnhakijan omaa käytöstä, ja jaamme bonuksen jokaisesta työnhakijasta, jonka onnistumme näin saamaan karenssille.
c) Kyllä; se saisi minut etsimään entistä pontevammin syitä katkaista työttömien tuet, ja sehän on kaikkien etu; yhteiskunta säästäisi ja työtön joutuisi menemään töihin ja lopettamaan loisimisensa.
d) Kyllä; hyväksyisin sen, että minua palkittaisiin kristillisen velvollisuuteni täyttämisestä.
e) Ottaisin mieluummin bonukseni ylimääräisinä vapaapäivinä tästä paskaduunista.
f) En nyt viitsi kommentoida, ellen saa siitä bonusta.

Jos alkaisimme korvata työnhakijoille työvoimatoimiston virkailijoiden ala-arvoisen käyttäytymisen, mitä seurauksia siitä uskoaksesi olisi?
a) Työnantajani pitäisi minua liian kalliina; minut korvattaisiin kohteliaammalla työntekijänä ja minä jäisin työttömäksi.
b) Työnantajani arvostaisi minua entistä enemmän, koska asiakkaat suostuisivat pienempiin tukiin saadakseen asioida juri minun kanssani.
c) Ehdotus on niin älytön, etten halua ottaa kantaa; minä kohtelen työttömiä niin kuin minua huvittaa.
d) En osaa kommentoida.

Miten paljon sinulle pitäisi maksaa työttömäksi jouduttuasi, ennen kuin hyväksyisit kohtelun alempiarvoisena pummina ja aivottomana idioottina?
a) Oman arvon tuntoni ei ole kaupan; vaadin normaalin kohteliasta kohtelua joka tilanteessa.
b) Oman arvon tuntoni ei riipu rahasta; kohtelemalla minua huonosti toinen nolaa vain itsensä.
c) Sellainen parisataa kuussa korvaisi sen hyvin.
d) Satanenkin riittäisi.
e) En osaa kommentoida.

Kuinka paljon sinulle pitäisi maksaa ekstraa, ennen kuin alkaisit kohdella työnhakijoita arvokkaina ihmisinä?
a) Kohtelen kaikkia ihmisiä arvokkaina ihmisinä, vaikka olisin itse orjatyöläisenä, “työssä oppimassa”.
b) Aika paljon enemmän kuin nyt; mitä oikein odotat ihmiseltä, joka joutuu työskentelemään näillä palkoilla?
c) Jo parilla sadalla kuussa voisin harkita sitä.
d) Työttömien vaatimuksia ei voi koskaan kukaan täyttää; mitä puolijumalia he oikein luulevat olevansa?
e) En osaa kommentoida.

Työttömänä, valitsisitko mieluummin 700 euron työttömyysavustuksen, joka annettaisiin halveksivan kohtelun kanssa, vai 500 euroa plus kohtelun normaalina arvokkaana kansalaisena?
a) Taas näitä typeriä kysymyksiä; tietysti ottaisin mahdollisimman paljon rahaa.
b) Taas näitä typeriä kysymyksiä; tietysti haluan tulla kohdelluksi arvokkaana kansalaisena, joka olen.
c) Sillä ei ole väliä; en jää koskaan työttömäksi.
d) Sillä ei ole väliä; jos jään työttömäksi, elän säästöilläni – en hae työttömyysavustusta.
e) En osaa kommentoida.

Pitäisikö työnhakijoille mielestäsi maksaa bonusta, kun he löytävät itselleen palkkatyöpaikan, joka kestää vähintään puoli vuotta?
a) Miksi vain palkkatyöpaikan, ja noin pitkäksi aikaa; minusta ilmaistyön ja lyhyenkin tai osa-aikaisen työn löytämisestä tulisi työnhakijaa palkita rahallisesti.
b) Kyllä; se saisi heidät etsimään työpaikkoja, ja sehän on kaikkien etu.
c) Eiköhän palkkatyöpaikka ole riittävä palkinto työnhakijalle, mutta työnantajalle voitaisiin maksaa pieni bonus heidän tarjottuaan pitkäaikaistyöttömälle vakituisen työn (poisluettuna nollasopimukset).
d) En osaa kommentoida.

Mitä ajattelet siitä, että työttömyysavustuksesta vähennetään vero?
a) Se on oikein; jokaisen tulee maksaa veroa tuloistaan.
b) Se on hyvä, koska se työllistää useampia virkamiehiä.
c) Se on huonoa käytäntö, koska se työllistää useampia virkamiehiä; yksi virasto antaa, toinen ottaa – tämä tulee yhteiskunnalle kalliiksi.
d) Se on hyvä; työttömyystuen määrä vaikuttaa kansainvälisesti vertailukykyisemmältä ja on eduksi maamme maineelle hyvinvointivaltiona.
e) En osaa kommentoida.

Maksaako työttömyysavustusta saava ihminen valtion virkamiesten palkkoja?
a) Naurettava ajatus! Työtön on valtion elätti!
b) Kyllä, omalta osaltaan, kuten muutkin veronmaksajat; virkamies on kansan elätti, loinen.
c) En osaa kommentoida.

Jos vuoden työttömänä ollut saisi halutessaan tehdä työtä tai yrittää verottomasti ja ilman sivukuluja kahden vuoden ajan sillä ehdolla, että luopuu kokonaan työttömyysturvasta siksi ajaksi, se
a) sallisi kansalaisen normaalin aktiivisuuden ja vakauttaisi Suomen taloutta.
b) johtaisi irtisanomisiin, ja vuoden työttömyyden jälkeen työllistymiseen ilman sivukuluja; työllistyminen helpottuisi, mutta verokertymä kutistuisi.
c) ei muuttaisi mitään, koska työttömät eivät uskaltaisi jättäytyä ilman työttömyysturvaa.
d) loisi runsaasti pieniä yrityksiä, jotka kuitenkin muutaman vuoden jälkeen tyrehtyisivät, haitattuaan suurten yritysten toimintaa.
e) voisi olla hyödyllinen kokeilu, jos se pidettäisiin ehdottoman vapaaehtoisena ja sudenkuopattomana mahdollisuutena.
f) En osaa kommentoida.

Jos puolet työmarkkinatuesta maksettaisiin paikallisvaluuttana tai paikallisina palveluseteleinä,
a) se piristäisi paikallista yrittämistä, yhteistoimintaa ja omavaraisuutta.
b) Suomen pankit eivät suostuisi siihen.
c) Suomen poliitikot eivät suostuisi siihen.
d) EU ei suostuisi siihen.
e) se tekisi tukisysteemistä monimutkaisen ja kömpelön.
d) se yksinkertaistaisi tukisysteemiä.

KURSSIT

Miksi nykyään on niin vaikea päästä edes siivoojaksi tai vanhusten avustajaksi ilman monen vuoden koulutusta?
a) Epäpätevät työntekijät aiheuttaisivat vahinkoa työnantajilleen ja asiakkailleen.
b) Se on yksi Suomen koulutusalan ja työmarkkinoiden pahoja virheitä; on pyritty työnteon tehokkuuteen, mutta onkin saavutettu suurtyöttömyys.
c) Nämä koulutukset työllistävät niin paljon kouluttajia, ettei niitä voi mitätöidä sallimalla työn tekeminen ilman heidän kurssejaan.
d) Näin saadaan nämäkin työläiset säänneltyä ja kuriin; jos saamme kansalaiset uskomaan, etteivät he osaa edes pidellä moppia oikein ilman puolentoista vuoden kurssia, olemme onnistuneet: tervetuloa uljas uusi maailma.
e) En ole muodollisesti pätevä ilmaisemaan mielipidettä tästä asiasta.

Paljonko valtio maksaa työvoimatoimiston kautta kurssikeskuksille työnhakijan kouluttamisesta?
a) Se on liikesalaisuus, enkä voi sitä paljastaa.
b) Se on nimellinen summa, mutta silti salaisuus.
c) Se on varsin suuri summa työtöntä kohti, eikä kurssikeskukset halua, että siitä tiedetään julkisuudessa.
d) En tiedä.

Jos kurssin järjestäjä unohtaa ilmoittaa työnhakijan kurssille, jolle tämä on hakenut, mitä teet?
a) Vaadin kahden kuukauden palkkansa suuruista sakkomaksua kurssin järjestäjältä, ellei hänellä ole hyväksyttävää syytä laiminlyöntiinsä.
b) Etsin pikaisesti työnhakijalle kurssipaikan jostain luotettavammasta koulutuskeskuksesta.
c) Mitä väliä sillä on – voihan sen kurssin järjestää joskus myöhemminkin; kyllä työtön voi sen aikaa odottaa.
d) En osaa kommentoida.

Mitä teet, jos työnhakija unohtaa hakea kurssille, jolle on aikonut hakea tai jolle sinä olet pakottanut häntä hakemaan?
a) Annat karenssia, koska hän kieltäytyy työllistämistoimenpiteestä ilman hyväksyttävää syytä.
b) Jos hänellä on hyväksyttävä syy, en anna karenssia, mutta vaadin, että hän hakee jollekin toiselle kurssille tai etsii työpaikan tai orjatyöpaikan.
c) Sellaista sattuu, mitä tuosta, en ryhdy rankaisutoimiin.
d) En osaa kommentoida.

Mikä olisi mielestäsi hyväksyttävä syy työnhakijan unohtaa hakea kurssille, jolle olet määrännyt hänet hakemaan?
a) En hyväksy mitään selityksiä – se on kahden kuukauden karenssi armotta.
b) Se vanha “jalka poikki ja sairaalassa” -rutiini ei ainakaan mene läpi; sielläkin on nettiyhteys hakua varten.
c) “Löysin jo työpaikan” ei kelpaa syyksi, koska mikään työ ei välttämättä jatku eläkeikään ja minä nyt kerran olin määrännyt hänet tälle kurssille, niin sinne hän menee tai karenssia tulee; jos hän kuitenkin menee töihin, karenssi alkaa silloin, kun hän tulee takaisin työvoimatoimistoon potkut saatuaan.
d) Syy, jonka työnhakija katsoo riittäväksi esteeksi, riittää; työnhakija lopulta on vastuussa päätöksistään – kuka minä olen toimimaan tuomarina ja määrääjänä toisten elämässä.
e) En osaa kommentoida.

Jos unohdat ilmoittaa työnhakijan kurssille, jolle hän oli hakenut, mitä teet?
a) Luovun kahden kuukauden palkastani, koska jätin ilmoittamatta hänet kurssille ilman syytä, jonka hän voisi hyväksyä.
b) Jos hän hyväksyy selitykseni, en pyydä työnantajaani katkaisemaan pakkaani kahdeksi kuukaudeksi, mutta etsin hänelle vastaavanlaisen kurssin tai menen illoiksi ja viikonlopuiksi orjatöihin.
c) En tee mitään – erehdyksiä sattuu.
d) En osaa kommentoida.
Rangaistukset

Jos työvoimatoimiston virkailija merkitsee työnhakijan tietoihin (jotka ovat näkyvissä työhön tai koulutuksiin haettaessa), että työnhakija nauhoitti tapaamisen, arveletko hänen motiivinsa olevan:
a) Auttaa työnhakijaa työllistymään?
b) Kostaa työnhakijalle se, että hän nauhoitti vastoin virkailijan kieltoa?
c) En osaa kommentoida.

Voisitko sinä katkaista työnhakijan tuet, vaikka tietäisit, ettei hänellä ole mitään muuta tuloa?
a) En; sehän olisi sama kuin vetäisin liipaisimesta; olisin murhaaja.
b) Se on yksi rutiinitoimenpiteistä, joita teen; se motivoi työttömiä kummasti – tulevat anelemaan orjatyöhön.
c) Esimieheni pakottaa minut tekemään niin, mutta minusta se on väärin; jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus elää.
d) En osaa kommentoida.

Mitä työnhakija voi tehdä, kun olet katkaissut hänen työttömyysavustuksensa?
a) He saavat kyllä rahaa sosiaalitoimistosta, luulisin, joten se ei ole mikään ongelma.
b) Hän voi mennä töihin; työvoimapula takaa sen, että työpaikkoja on runsaasti tarjolla.
c) Tulottomuus opettaa hänelle nöyryyttä; menköön vaikka ruokapalkalla töihin – sitä viisi kuukautta ja karenssikin poistuu, ja eihän työtön muuta tarvitse kuin ruokaa, heh heh.
d) Ei kuulu minulle, mitä hän tekee; tulkoon hattu kourassa anomaan työkokeiluun, niin katsotaan sitten.
e) En osaa kommentoida.

Mitä mieltä olet toistaiseksi voimassa olevasta karenssista, eli siitä, että työttömyysavustus evätään, kunnes työnhakija on ollut viisi kuukautta töissä, työvoimakoulutuksessa tai palkattomassa työssä?
a) Se on epäinhimillinen tapa potkia ihmistä, joka on jo maassa.
b) Se on erinomainen tapa motivoida laiskoja ja asennevammaisia työttömiä.
c) Laki sallii sen, ja sillä säästetään verovaroja, joten kannatan sitä mahdollisimman monille.
d) Se on mahdollisesti hyväksyttävä tapa pakottaa toimintaan työtön, jolle on tarjottu sopivaa työtä tai koulutusta mutta joka ei halua tehdä muuta kuin maata sohvalla ja nauttia yhteiskunnan tukea.
e) Sitä ei pidä käyttää, jos paikkakunnalla ei ole tarjota sopivaa koulutusta tai työtä; tulottomalla ihmisellä ei ole varaa matkustaa työn tai opiskelun perään muualle.
f) En osaa kommentoida.

Pystyisitkö sinä elämään Suomessa ilman rahaa?
a) Hölmö kysymys; kukapa pystyisi?
b) En, mutta ei se mitään; olen varmaan ansainnut kuolla nälkään kadulle.
c) Totta kai pystyisin; pummaisin kavereilta ja asuisin toisten nurkissa.
d) Elän tällä hetkelläkin ilman tuloja.
e) En osaa kommentoida.

Mitä mieltä olet karensseista; pienestä tuesta vähennetään vielä osa tai tuki leikataan määräajaksi tai toistaiseksi?
a) Se on hyvä järjestelmä, se kannustaa löytämään työtä.
b) Se on vakava epäkohta, se johtaa helposti sietämättömään tilanteeseen ja voi ajaa avioeroihin, rikoksiin ja itsemurhiin.
c) En osaa kommentoida.

Pitäisikö sosiaalitoimiston mielestäsi maksaa avustusta työnhakijalle, jonka työttömyysavustuksen sinä olet katkaissut?
a) Ei tietenkään; sehän mitätöi toimenpiteeni motivoivat vaikutukset.
b) Tietysti; jokaisella on oikeus elää, ja sosiaalitoimisto auttaa niitä, joilla ei ole muuta toivoa.
c) On verovarojen tuhlaamista, että yksi virasto evää tukia ja toinen myöntää niitä samalle kansalaiselle.
d) Sosiaalitoimistossa asioiminen nöyryyttää ihmistä vielä enemmän kuin työvoimatoimistossa käyminen, joten se myös motivoi häntä tehokkaammin; menköön töihin – hänestähän se riippuu.
e) En osaa kommentoida.

Mitä arvelisit seuraavan siitä, että työnhakijoita ei rangaistaisi tarjotun, heille epämieluisan, työn vastaanottamisesta kieltäytymisestä kahden kuukauden karenssilla, eli käytännössä 1200 euron sakolla?
a) Työttömät eivät suostuisi ottamaan vastaan mitään työtä, joka ei heidän mielestään olisi täydellinen; tämä maksaisi yhteiskunnalle huimia summia pitkittyneinä työttömyysaikoina ja työttömyysturvamaksuina laiskimuksille.
b) Työnhakijat uskaltaisivat hakea töitä vapaammin, koska heidän ei tarvitsisi pelätä työtarjouksia; jos työpaikka olisi sopimaton, he voisivat kieltäytyä; tällä tavalla työnhakijat aktivoituisivat paremmin ja pääsisivät pois tuilta löytäessään sopivan työpaikan.
c) En osaa kommentoida.

Mitä luulet työnhakijan todella tekevän, kun hänen ainut tulonsa viedään?
a) Hän luultavasti katkeroituu niin, että saattaa ryhtyä rikolliseksi; siitä voi saada tuloja ja jopa ilmaisen ylläpidon vankilassa.
b) Veronmaksu tuskin häntä kiinnostaa, jos hän ei veroistaan hyödy, joten hän luultavasti alkaa työskennellä pimeästi.
c) Hän asuu sukulaistensa tai kavereidensa nurkissa menetettyään vuokra-asuntonsa.
d) Monet heistä tekevät itsemurhan; no, sekin kaunistaa työttömyystilastoja, ja työvoimatoimistoa on kiittäminen.
e) Hän ehkä alkaa käyttää alkoholia niin, että pääsee alkoholistina parempien sosiaalitukien piiriin.
f) Hän suostuu lopultakin menemään töihin.
g) En osaa kommentoida.

Voisitko sinä läimäistä jatkuvan karenssin työnhakijalle, eli kieltää häneltä työttömyysavustuksen toistaiseksi?
a) Ilman muuta; jos hän kieltäytyy osoittamastani toimenpiteestä, hän ei ansaitse työttömyysavustusta.
b) Joissakin tilanteissa minun on pakko katkaista tuki, ellen halua menettää omaa työpaikkaani.
c) Mieluummin vaarannan oman työpaikkani kuin työnhakijan ja hänen perheensä toimeentulon.
d) En osaa kommentoida.
Osa-aikatyötön

Tiedätkö, lasketaanko työttömyyslukuihin ihminen, jolla on palkkatyötä tunnin viikossa?
a) Eihän hän mikään työtön ole, jos hänellä on töitä.
b) Hän saa edelleen osittaista työttömyysavustusta, joten hänet lasketaan työttömyyslukuihin.
c) En osaa kommentoida.

Jotkut työttömät ovat jo jonkin aikaa tehneet satunnaisia ja osa-aikaisia töitä osakuntien kautta, koska oman toiminimen rekisteröiminen olisi pudottanut heidät pois tuilta. Mitä tämä kertoo ja miten toimisit?
a) Toiminimellä saatu tulo on samanlaista kuin muukin työtulo, ja totta kai itsensä osa-aikaisesti työllistävän, tai alkuvaiheessa täysin tulottoman työntekijän pitää saada työttömyysavustusta, kuten muidenkin Suomen kansalaisten.
b) Tämä on porsaanreikä, jota ollaan nyt tukkimassa; mm. Eezyn ja Tekemonian kautta työllistyneet katsotaan nyt yrittäjiksi, joten ongelmaa ei enää ole.
c) Osuuskunta tai osakeyhtiö; yrittäjä on yrittäjä, eikä heillä ole Suomessa oikeutta työttömyysturvaan – mitäs ryhtyivät yrittäjiksi.

Tiedätkö, lasketaanko työttömyyslukuihin ihminen, joka on palkattomassa työssä viikon verran?
a) Viikon tai vaikka yhden päivän, hän ei ole työtön tehdessään työtä.
b) Hän saa täyttä työttömyysavustusta, joten hänet lasketaan työttömyyslukuihin.
c) En osaa kommentoida.

Jos työnhakija voisi ansaita tietyn summan menettämättä työttömyystukeaan, se olisi mielestäsi:
a) Hyvä kannustin työllistymiseen.
b) Julkisten varojen väärinkäyttöä.
c) En osaa kommentoida.

Mitä vaikutuksia voisi mielestäsi olla sillä, että työnhakija voisi työttömyystukea saadessaan tehdä tietyn määrän omia keikkoja ja satunnaisia töitä ilman paperisotaa?
a) Se aiheuttaisi tukien väärinkäyttöä ja veronkiertoa; työttömän omaan sanaan ei voi luottaa, koska hän on pääsääntöisesti epärehellinen.
b) Se aktivoisi työnhakijoita, vähentäisi paperien pyörittelyä ja voisi auttaa työttömiä työllistymään palkkatöihin ja omilla toiminimillään, joten se olisi hyvä asia niin yhteiskunnan kuin yksilönkin kannalta.
c) Se saisi työttömät kuvittelemaan, että he pystyvät jotenkin itse selviytymään ja parantamaan asemaansa; sellaista ei voi tukea verovaroin.
d) Työttömät ottaisivat oman elämänsä omaan kontrolliinsa ja me menettäisimme hallitsijan asemamme; ei se käy.
e) En osaa kommentoida.

Onko kirjojen kirjoittaminen mielestäsi työtä?
a) Jotkut, tosin harvat, ansaitsevat sillä toimeentulonsa ja elättävät perheensäkin, joten totta kai se on työtä siinä missä jokin palkkatyökin.
b) Kirjoittaminen on yritystoimintaa.
c) Kirjoittaminen on harrastus; sitä voi tehdä työttömyystuen ohella, jos samalla on valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä.
d) Kirjoittaminen on vapaaehtoistyöhön verrattavaa toimintaa, joten työtön ei voi kirjoittaa ja samalla nostaa työttömyystukea.
e) En osaa kommentoida.

Jos työnhakija kertoo sinulle perustavansa blogin, jossa aikoo harjoittaa jotain pienimuotoista tiedotusta, eri näkökulmien punnitsemista, viihdytystä tai muuta hänen mielestään yhteiskunnallisesti jossain määrin merkityksellistä, hyväksytkö sen työnhakijan aktivointitoimintana?
a) Hän pitää blogia sen sijaan, että hakisi koko ajan töitä; hän ei siis ole työmarkkinoiden käytettävissä: katkaisen hänen tukensa.
b) Kotona tehtävä työ ei nöyryytä työtöntä tarpeeksi, joten määrään hänet lopettamaan bloginpidon tukien katkaisemisen uhalla.
c) Hyväksyn sen vapaaehtoistyöksi, mutta vapaaehtoistyötähän ei voi tehdä samalla, kun on työttömyystuella: katkaisen hänen tukensa.
d) Hän aikoo ilmeisesti yrittäjäksi, joten katkaisen hänen tukensa.
e) Hyväksyn sen aktivoivaksi työksi.
f) Mitä yhteiskunnallisesti merkitystä muka jollakin työttömän sepustuksella voisi olla; kirjoitelkoon blogiaan, mutta vaadin häntä etsimään kunnollisen kokoaikaisen orjatyön.
g) En osaa kommentoida.

Mitä mieltä olet siitä, että jos kokoaikatyötä tehneen työnhakijan, sanotaan vaikka 2000 euron palkkaa nauttineen, viikoittaista työaikaa on lyhennetty yhdellä tai useammalla päivällä viikossa, hänelle maksetaan työttömyysetuus näiltä kokonaan työttömiltä päiviltä ottamatta huomioon työssäolopäiviltä saatua palkkaa?
a) Se on hyvä; kyllä me Suomessa pidämme huolta palkansaajistamme.
b) Neljä tai kolmekin päivää viikossa työskentelevä hankkii kuitenkin enemmän kuin työttömyysturvalla kitkutteleva, joten on epäreilua maksaa hänelle tukea verovaroista.
c) En osaa kommentoida.

Mitä mieltä olet siitä, että jo yhden päivän työ viikossa vähentää työttömyysetuutta ja suunnilleen tuhannen euron ansiot poistavat tuen kokonaan?
a) Se on hyvä; ei työssä käyviä pidäkään tukea verovaroista.
b) Se on epäreilua, jos samaan aikaan täydennetään enemmän ansaitsevan palkkaa verovaroista.
c) En osaa kommentoida.

ORJATYÖ

Tiedätkö, mitä tarkoittaa termi ‘välityömarkkinat’?
a) Välityömarkkinoilta työtön siirtyy ilmaistöiden kautta palkkatöihin.
b) Välitämme yrityksille ja yhdistyksille ilmaista työvoimaa, jota ilman moni yritys toimisi tappiolla.
dc) Suomen työvoimahallinnon kautta luotu pakkotyöjärjestelmä, johon työttömät ajetaan.
d) En ole koskaan kuullutkaan.

Mitä yleensä ajattelet työttömällä teetetystä palkattomasta työstä?
a) Ei voi olla työtön ja tehdä palkatonta työtä; työssä käyvä ei ole oikeutettu työttömyystukeen.
b) Siitä voi saada arvokasta työkokemusta, samalla säilyttäen työmotivaatiotaan ja työkykyään; mainitsen sen työnhakijan tiedoissa ja kerron siitä myös mahdollisille hänestä tiedusteleville työnantajaehdokkaillekin.
c) Se kehittää työttömässä käsitystä asemastaan yhteiskunnassa: alhainen työtön loinen; maksan siitä pienen (9 € / pv) korvauksen.
d) Se pitää hänet poissa pahanteosta ja auttaa yrityksiä selviytymään nousevien tyntekijäkustannusten kanssa; tämä on hyvä järjestelmä.
e) En osaa kommentoida.

Oletko koskaan tavannut työnhakijaa, joka on vapaaehtoisesti pyytänyt päästä kuntouttavaan työtoimintaan tai palkattomaan harjoitteluun?
a) No, eipä tule mieleen.
b) On niitäkin aina silloin tällöin.
c) Pystyn järjestämään kuntoutuspaikan vain pienelle osalle sinne pyrkivistä.
d) Tämä oli siis vitsi, eikö?

Mitä mieltä olet normaalin työkykyisen, koulutetun ja kokeneen ihmisen määräämisestä kuntouttavaan työtoimintaan tukien katkaisun uhalla?
a) Ei sellaista tapahdu; miksi tuhlattaisiin julkisia varoja sellaisen ihmisen “kuntouttamiseen”, joka ei sitä tarvitse?
b) Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu mielenterveysongelmaisille, vammaisille ja vakavasti sairaille pitkäaikaistyöttömille, jotka eivät ole päässeet eläkkeelle tai sairaslomalle.
c) Se on mainio keino kannustaa työkykyisiä työhön; tiedämme kyllä, miten sietämätöntä “kuntouttaminen” on niille, jotka eivät siitä mitään hyödy.
d) Sen tarkoitus on nöyryyttää pullikoijia ja tehdä heistä taipuvaisempia tahtoomme; puoli miljoonaa työtöntä on helpompi hallita, kun heidän itsetuntoaan on hiukan (tai enemmän) kolhittu.
e) Minä en koskaan pakottaisi ketään kuntouttavaan toimintaan, mutta pyrin järjestämään paikan sitä haluaville.

Miten itse suhtaudut työnhakijoiden lähettämiseen ilmaistyöhön?
a) Yritän saada heidät allekirjoittamaan suostumuksensa heti, kun he rekisteröityvät työnhakijoiksi eivätkä vielä tiedä oikeuksiaan (enkä minä niitä hänelle kerro).
b) Muistutan heitä ilmaistyön mahdollisuudesta, mutta myös siitä, että päätös on työnhakijan, haluaako hän osallistua.
c) En osaa kommentoida.

Onko työttömyysturvaa saavalla kansalaisella mielestäsi oikeus kieltäytyä suunnitellusta pakollisesta orjatyöstä, jos hän jo tekee vapaaehtoistyötä?
a) Otan yhteyttä vapaaehtoistyöpaikkaan ja harkitsen, onko se hyväksyttävä paikka ja tekeekö työtön riittävästi työtä.
b) Ei, koska hyväksyttävät työtehtävät tulevat vain työvoimatoimiston kautta
c) Ei, koska vapaaehtoistyö ei nöyryytä työtöntä tarpeeksi, ja saa hänet näyttämään hyvältä yhteiskunnan jäseneltä, mitä hän ei todellakaan ole.
d) En osaa kommentoida.

Mitä ajattelet palkattomasta työstä?
a) Se sopii työttömille, koska heistä ei palkkatyöhön tai yrittämiseen ole.
b) Kaikkien, mukaanluettuna minun ja muiden virkamiesten ja valtuutettujen, pitäisi työskennellä ilmaiseksi, koska se on kansan yhteinen etu.
c) Kaikkien, mukaan luettuna minun, tulisi työskennellä ilmaiseksi myös yksityisissä yrityksissä, koska se lisäisi yritysten voittoja ja toisi yrityksiä Suomeen.
d) Joko kaikki työskentelevät ilmaiseksi tai ei kukaan.
e) Minä ehdotan, että saan työskennellä omassa työpaikassani palkatta ja näyttää siten esimerkkiä muille.
f) En osaa kommentoida.

Oletko koskaan itse kehottanut ihmisiä ilmaistyöhön / työhön ilman palkkaa?
a) Kyllä, mutta vain nuoria, ammattikouluttamattomia, vaikeasti työllistettäviä tai toivottomia tapauksia.
b) Kyllä, mutta vain muistuttamalla heitä siitä mahdollisuudesta, en patistamalla enkä uhkailemalla.
c) En, olen jättänyt sen työnhakijoiden oman harkinnan varaan; tiedot löytyvät kyllä netistä ja esitteistä.
d) En, minusta se sotii ihmisoikeuksia vastaan, paitsi silloin, kun se on täysin vapaaehtoista.
e) En osaa kommentoida.

Onko palkaton työ ammattitaitoiselle, työkokemusta omaavalle ihmiselle hyödyksi (merkitse kaikki haluamasi vaihtoehdot)?
a) On, se pitää yllä työtaitoja ja estää syrjäytymistä.
b) On, se auttaa työnhakijoita nousemaan sängystä normaaliin aikaan (muuten he makailisivat koko päivän joutilaina).
c) Ei, se saattaa päinvastoin antaa myöhemmille työnantajille kuvan toivottomasta tapauksesta.
d) Ei, se katkeroittaa työnhakijoita.
e) Ei, se synnyttää eriarvoisuutta ja hyväksikäyttöä.
f) En osaa kommentoida.

Oletko sitä mieltä, että menetelmän, josta on ihmisten mielestä heille hyötyä, tarvitsee olla pakollinen?
a) Ei, koska jos jostakin on hyötyä, sen tekee ilomielin vapaaehtoisesti.
b) Kyllä, koska työttömät ovat tyhmiä eivätkä ymmärrä, mikä on heille hyväksi.
c) En osaa kommentoida.

Miten “työvoiman palvelukeskusten” työntekijöiden pitäisi mielestäsi kohdella asiakkaitaan?
a) Työnhakijoina, joita he ovatkin.
b) Leikkiä, että he ovat työnhakijoita, vaikka tiedämme, etteivät he koskaan enää työllisty, ainakaan TYPin käytyään.
c) Moniongelmaisina; heillä on melkein varmasti huume- ja alkoholiongelmia sekä mielisairauksia, kehitysvammoja tai muita työllistymistä estäviä vammoja.
d) Kuin rikollisia; he pyrkivät kaikin tavoin hyötymään yhteiskunnan tuista – tämä pitää estää.
e) En osaa kommentoida.

Mitä mieltä olet siitä, että työnhakijoita pakotetaan karenssin uhalla työskentelemään esimerkiksi vanhustenhoitajina alle 800 eurolla kuussa (n. 600 euron työttömyysturva plus 9 euroa per päivä kulukorvaus, miinus 20% vero)?
a) Se on orjatyötä; ei ketään pitäisi pakottaa työskentelemään ilman palkkaa.
b) Työttömän pitäisi olla kiitollinen; onhan se arvokasta työkokemusta, vaikka siitä ei saakaan normaaleja työn etuja, kuten lomaa eikä eläke-etuja.
c) Mielelläni itse työskentelisin ilman palkkaa.
d) En osaa kommentoida.

Pitäisikö työnhakijalla mielestäsi olla velvollisuus tehdä ilmaistyötä työttömyystukea saadessaan?
a) Ei, koska tehdessään ilmaistyötä hän vaikeuttaa oikeiden palkkatyöpaikkojen luomista.
b) Ei, koska tehdessään ilmaistyötä työtön ei ole työmarkkinoiden käytettävissä.
c) Totta kai, koska hän antaa näin jotain takaisin yhteiskunnalle ja samalla pitää omia työkykyjään yllä ja luo ihmissuhdeverkostoja, joiden avulla hän saattaa myöhemmin työllistyä palkkkatyöhön.
d) Vapaaehtoisesti hän ei saa tehdä ilmaistyötä työttömyystukea saadessaan, mutta minä voin pakottaa hänet samaiseen ilmaistyöhön, jos haluan.
e) En osaa kommentoida.

“Orjatyö” -termillä on huono kaiku; miten korjaisimme asiaa?
a) Aletaan nimittää sitä työssäoppimiseksi; vie jonkin aikaa, ennen kuin uusi termi saa kielteisen kaiun.
b) Mitä väliä sillä on; tärkeintä on taata edullista työvoimaa yrityksille.
c) Tehdään orjatyöhön pakottaminen laittomaksi; sehän on nytkin nimellisesti “vapaaehtoista”; vapaaehtoistyötä vastaan ei kenelläkään voi olla mitään – sitä tekevät ne, jotka haluavat sitä tehdä.
d) En osaa kommentoida.

Jos kansalainen tekee kokoaikaista palkatonta pakkotyötä, onko hän mielestäsi oikeutettu työttömyysturvaan?
a) Ei tietenkään. Hän ei pysty vastaanottamaan kokoaikatyötä, eikä edes hakemaan työtä, jos hän käyttää kaiken aikansa orjatöissä. Hänen tukensa on katkaistava.
b) Hän ei saa työstään palkkaa, mutta osoittaa olevansa tottelevainen osa yhteiskuntaa. Totta kai hän on oikeutettu ainakin työttömyysturvaan, jos ei jopa kulukorvaukseen.
c) En osaa kommentoida.

Olet pakottanut työnhakijan orjatyöhön. Hän menee, mutta pitää rintamuksessaan lappua, jossa lukee: “Olen palkaton työntekijä”. Työnantaja valittaa sinulle. Mitä teet?
a) Kuten työnantaja, minäkin häpeän osallistumistani orjatyöhön, enkä siksi salli työttömän tehdä siitä numeroa tällä tavalla; katkaisen hänen tukensa muutamaksi kuukaudeksi.
b) En tee mitään; jos työntekijällä on velvollisuus suostua palkattomaan työhön, on hänellä myös oikeus tiedottaa asemastaan työnantajansa asiakkaille ja muille työntekijöille.
c) Kehotan työntajaa haastamaan hänet oikeuteen kunnianloukkauksesta.
d) Torun työtöntä, ja merkitsen hänen tietoihinsa, että hän on hankala asiakas, mutta en katkaise tukia.
e) En tiedä, mitä tekisin.

Onko palkattomaan työhön suostuminen Suomessa vapaaehtoista?
a) On, sen tarkoitus on auttaa työnhakijaa, jos hän itse haluaa sitä tehdä.
b) Ei, siihen voidaan pakottaa tuen katkaisun tai leikkauksen uhalla.
c) En osaa kommentoida.

Saavatko TE-toimistojen virkamiehet palkkioita yrityksiltä, välittämistään orjatyöläisistä?
a) Saavat, matkoja ja muita kiitollisuudenosoituksia.
b) Mutta sehän olisi korruptiota!
c) Ehkä jotain pientä henkilökohtaista lahjaa tai etua.
d) Tietysti saavat, ja aiheesta; ilman orjatyöläisiä Suomen yritysmaailma romahtaisi, ja kukapa teksi ilmaista työtä, ellei TE-toimiston virkailijat siihen pakottaisi.
e) En osaa kommentoida.

Mikä on mielestäsi palkattoman työharjoittelun olennaisin puoli?
a) Orjatyöhön pakottamalla voin nujertaa monen työnhakijan itsetunnon ja auttaa luomaan nöyrää halpatyövoimaa yrityksille, yhteiskuntamme tukipilareille.
b) Palkatonkin työ voi auttaa työnhakijaa löytämään kunnollisen palkkatyön; jos työtön ei tajua sitä, autan häntä pakkotoimin.
c) Sen täytyy perustua vapaaehtoisuuteen, ja on selvää, että työnhakija kieltäytyy itselleen hyödyttömästä tai vahingollisesta ilmaistyöstä.
d) Ilmainen työvoima vääristää työmarkkinoita; ilmaistyö pitäisi kieltää, lukuunottamatta vapaaehtoistyötä ja talkootyötä, joita ei tule rajoittaa, koska ne parantavat yhteisöllisyyttä.
e) En osaa sanoa.

Mikä merkitys työttömien palkattomalla työllä mielestäsi on?
a) Ilman heidän työpanostaan moni suomalainen yritys kaatuisi; olisi itsekästä työttömän vaatia palkkaa.
b) Moni työtön ei koskaan enää pääsisi palkkatyöhön; ilmaistyö on heille hyvä vaihtoehto, jotta he eivät syrjäytyisi yhteiskunnasta.
c) Monelle työttömälle ilmainen työ on tilaisuus näyttää ammattitaitonsa ja osaamisensa ja se voi hyvinkin johtaa pakkatyöhön joko samassa yrityksessä, tai heiltä saadun suosituksen avulla jossain toisessa yrityksessä.
d) Työttömän pitäisi itse saada arvioida, onko palkattomasta työstä hänelle hyötyä vai ei; pakollinen ilmaistyö on orjatyötä; vapaaehtoinen ilmaistyö voi olla hyödyllistä työttömälle.
e) En osaa kommentoida.

Jos lähettäisit työnhakijan orjatyöhön, millainen työn pitäisi mielestäsi olla?
a) Työ, jolle ei muuten löytyisi tekijää joko siksi, että kukaan ei suostuisi maksamaan siitä tai siksi, että kukaan ei suostuisi tekemään sitä.
b) Yhteiskuntaa hyödyttävä työ, joka tehdään yleensä vapaaehtoisvoimin.
c) Mikä tahansa normaali palkkatyö, sillä erolla, että orjalle ei makseta siitä palkkaa.
d) Mikä tahansa työ, jonka tekeminen nöyryyttää orjaa niin paljon, että hän ravistautuu pois työttömyyskorvauksilta ja menee kunnon töihin.
e) Työtön valitsee itse orjatyöpaikkansa vapaaehtoisesti ja minä vain valvon, että hän tosiaan tekee edes jotakin eikä makaa sohvalla tupakoimassa.
f) En suostuisi koskaan lähettämään ketään orjatyöhön enkä menisi sellaiseen itsekään työttömäksi jäätyäni.

Kuvitellaanpa, että olet päättänyt pakottaa korkeastikoulutetun ja työkokemusta omaavan työnhakijan työhön tutustumiseen siivousalalle, mutta hän sanookin menevänsä kaksi kuukautta kestävään oman alansa palkkatyöhön. Mitä teet?
a) Annan heti karenssia tottelemattomuudesta. Siivousala on tulevaisuuden suurtyöllistäjä ja minua huvittaa lähettää sinne näitä ylimielisiä valkokaulusherroja moppia heiluttamaan – sitä paitsi saan siitä bonusta.
b) Onnittelen häntä työpaikan löytämisestä; lyhytkin työsuhde, ja varsinkin omalta alalta, on aina työnhakijan etu.
c) Annan hänen mennä, mutta kun hän tulee takaisin, käsken hänet taas siivousalan työkokeiluun ja annan karenssia, jos hän kieltäytyy.
d) En osaa kommentoida.

Onko mielestäsi oikein, että orjatyöntekijää kutsutaan “asiakkaaksi”, eikä työntekijäksi?
a) Normaali palkansaaja ei suostuisi ilmaistyöhön; työttömyysturvaa tai toimeentuloturvaa saava työtön on tietysti vain noiden laitosten kuntoutettava asiakas, ei työntekijä.
b) Se on aivan oikein; on pidettävä ero näiden sosiaaliturvalla työskentelevien ja normaalien palkkaa nauttivien kansalaisten välillä – muutenhan voisi jäädä mielikuva, että työttömän puuhastelu on yhteiskunnalle hyödyllistä työtä.
c) Tällä pyritään nöyryyttämään ihmisiä niin, että sosiaaliturvalla eläminen kävisi heille sietämättömäksi ja he oppisivat elämään yhteiskunnan ulkopuolella, pimeillä tuloilla tai jonkun työssä käyvän tai eläkeläisen siipeilijänä.
d) Tämä on epäkohta, joskin tahallinen; kaikkien ihmisten arvo on sama riippumatta siitä mitä he tekevät, ja kaikki työ on arvokasta.
e) En osaa kommentoida.

Osaatko mainita korkeimman lain tai sopimuksen, joka säätelee työttömillä teetettävää palkatonta työtä Suomessa?
a) Työttömyysturvalaki antaa siihen mahdollisuuden, varsinkin, kun otamme huomioon lisäasetukset ja toimistomme vakiintuneet käytännöt.
b) Suomen perustuslaki kieltää pakkotyön, mutta emmehän me käytä väkivaltaa; työtön on vapaa valitsemaan, ottaako hän karenssia vai meneekö ilmaistyöhön.
c) Euroopan ihmisoikeussopimus kieltää pakkotyön, mutta sallii pakkotyön, joka kuuluu kansalaisvelvollisuuksiin, ja työttömän velvollisuus on tehdä työtä tukensa eteen.
d) YK:n ihmisoikeuksien julistus kieltää orjatyön, mutta Suomessahan ei pidetä orjia; työttömäthän saavat työttömyystukea ja kulukorvausta ja sitä vastaan on tehtävä työtä.
e) En osaa kommentoida.

Mitä hyötyä palkattomalla työharjoittelulla mielestäsi on työnhakijalle?
a) Työnantajat arvostavat suuresti sitä, että joku haluaa työskennellä ilmaiseksi – osoittaahan se korkeata motivaatiota; se on CV:ssä mainio valttikortti.
b) Se auttaa häntä pääsemään normaaliin työpäivärytmiin, mistä taidosta tietysti olisi enemmän hyötyä, jos hän olisi töissä.
c) Se antaa ammattitaitoiselle työnhakijalle tilaisuuden esittäytyä työnantajalle ja voi johtaa myöhemmin palkkatyöhön, jos työnantaja ei onnistu saamaan uutta palkatonta työl… tarkoitan harjoittelijaa.
d) Se opettaa hänelle nöyryyttä ja asemaansa tyytymistä; tämä on taito, josta hänelle on hyötyä tulevien työttömyysvuosiensa aikana.
e) Miksi siitä pitäisi olla työttömälle muuta hyötyä kuin se yhdeksän euron kulukorvaus, mikä hänelle työpäiviltä maksetaan?

Oletko koskaan ammattiin valmistumisesi jälkeen työskennellyt ilman kunnon palkkaa ja työsuhde-etuja?
a) En työskentelisi ilman palkkaa.
b) Olen, ja olen edelleen valmis työskentelemään ilman palkkaa, aion tarjoutua työskentelemään nykyiselle työnantajalleni ilman palkkaa.
c) Työskentelen tällä hetkellä ilman palkkaa.
d) En osaa kommentoida.

VAPAAEHTOISTYÖ

Mitä vaikutuksia mielestäsi olisi sillä, että työnhakijoiden sallittaisiin tehdä vapaaehtoistyötä työttömyysturvaa saadessaan?
a) Se vääristäisi työtä tekevien kansalaisten silmissä työttömistä muodostunutta kuvaa; työttömiä voitaisiin alkaa pitää hyödyllisinä yhteiskunnan jäseninä, ja tämä ei käy.
b) Se korjaisi työtä tekevien kansalaisten silmissä työttömistä muodostunutta kuvaa; työttömiä voitaisiin alkaa pitää hyödyllisinä yhteiskunnan jäseninä, ja tämä olisi hyvä asia.
c) Ei heidän tarvitse tehdä vapaaehtoistyötä, koska me pakotamme heidät siihen.
d) En osaa kommentoida.

Mitä vastaat, jos työnhakija ehdottaa, että tulisi vapaaehtoiseksi avustajaksi sinulle yhdeksi päiväksi viikossa, seuraamaan työntekoasi läheltä?
a) Mitä naurettavuuksia tässä oikein kyselläänkään – en viitsi edes vastata moiseen.
b) Toivottaisin hänet tervetulleeksi; kun minut irtisanotaan, hän voisi hakea paikkaani ja hänellä olisi jo jonkinlainen käsitys siitä, mitä työtehtäviin kuuluu.
c) Työtön ei pysty vastuulliseen työhön, joten miksi edes opetella sellaista.
d) Se loukkaisi asiakkaideni ja minun yksityisyyttä, enkä voisi siihen suostua.
e) Antaisin karenssia jo ehdotuksestakin.
f) En osaa kommentoida.

Mitä teet, jos kuulet, että työttömyysturvaa saava kansalainen kertoo hakevansa vain sellaisia vapaaehtoistöitä, joita ei ole listattu suunniteltuun orjatyöpaikkalistaan?
a) Se osoittaa meidän systeemimme halveksumista; määrään hänen tukensa katkaistaviksi.
b) Ilmeisesti vapaaehtoistöiden listaaminen julkiseen orjatyölistaan ei ole ihmisten mieleen; koko listan pito tulisi harkita uudelleen.
c) Mitä väliä sillä on, kunhan vain tekee jotain.
d) Mitä väliä sillä on; hänen vapaaehtoistyötään emme kuitenkaan hyväksy, ellei työnantajan kanssa kirjoiteta sopimusta ja tehdä selväksi, että heidän vapaaehtoistyöntekijänsä on Työtön Loinen, joka vain teeskentelee olevansa vapaaehtoista työtä tekevä Kansalainen.
e) En osaa kommentoida.

Pitäisikö työnhakijalla mielestäsi olla oikeus tehdä vapaaehtoistyötä työttömyystukea saadessaan?
a) Ei, koska tehdessään vapaaehtoistyötä hän vaikeuttaa oikeiden palkkatyöpaikkojen luomista.
b) Ei, koska tehdessään vapaaehtoistyötä työtön ei ole työmarkkinoiden käytettävissä.
c) Totta kai, koska hän antaa näin jotain takaisin yhteiskunnalle ja samalla pitää omia työkykyjään yllä ja luo ihmissuhdeverkostoja, joiden avulla hän saattaa myöhemmin työllistyä palkkkatyöhön.
d) Vapaaehtoisesti hän ei saa tehdä ilmaistyötä työttömyystukea saadessaan, mutta minä voin pakottaa hänet samaiseen ilmaistyöhön, jos haluan.
e) En osaa kommentoida.

Jos kansalainen tekee kokoaikaista vapaaehtoistyötä, onko hän mielestäsi oikeutettu työttömyysturvaan?
a) Ei tietenkään. Hän ei pysty vastaanottamaan kokoaikatyötä, eikä edes hakemaan työtä, jos hän käyttää kaiken aikansa töissä. Hänen tukensa on katkaistava.
b) Hän ei saa työstään palkkaa, mutta hän hyödyttää työllään yhteisöään. Totta kai hän on oikeutettu ainakin työttömyysturvaan, jos ei palkkaan.
c) En osaa kommentoida.

Mitä yleensä ajattelet työttömän harjoittamasta vapaaehtoistyöstä?
a) Ei voi olla työtön ja tehdä vapaaehtoistyötä; työssä käyvä ei ole oikeutettu työttömyystukeen.
b) Siitä voi saada arvokasta työkokemusta, samalla säilyttäen työmotivaatiotaan ja työkykyään; mainitsen sen työnhakijan tiedoissa ja kerron siitä myös mahdollisille hänestä tiedusteleville työnantajaehdokkaillekin.
c) Se kehittää työttömässä asiatonta itsevarmuutta ja kuvitelmaa, että hän on toimiva yhteiskunnan jäsen, vaikka onkin vain alhainen työtön loinen; katkaisen hänen tukensa.
d) Jos työtön on niin innokas tekemään ilmaistyötä, pakotan hänet ilmaistyöhön paikkaan, jonka minä valitsen, ajaksi, jonka minä päätän; minä tässä olen pomo, ei työtön.
e) En osaa kommentoida.

Jos työnhakija kertoo auttaneensa ilmaiseksi ystäväänsä tämän rakennuksella tai remontissa, miten suhtaudut?
a) Vähennän hänen työttömyystukensa niiltä päiviltä, koska ei voi olla samalla töissä, palkattomassakaan, ja olla työtön.
b) Pidän sitä osoituksena hänen aktiivisuudestaan ja esimerkillisestä asenteestaan, ja sanonkin niin, mutta se ei vaikuta hänen työttömyystukeensa.
c) Katkaisen hänen tukensa; hän harrastaa ilmeistä pimeää yritystoimintaa.
d) Katkaisen hänen tukensa; hän saa varmasti palkkaa pimeästi.
e) En osaa kommentoida.

YRITTÄMINEN

Miksi työtön ei ryhdy yrittäjäksi?
a) Valtio tekee yhden hengen yrittämisen lähes mahdottomaksi.
b) He makaavat mieluummin kotona yhteiskunnan varoilla.
c) Heillä ei riitä osaamista eikä rohkeutta.
d) Pankit eivät myönnä heille lainaa, ja mitenkä he ilman lainaa ja ilman tuloja maksaisivat verotoimiston ennakkoverot, alvit, ja eläkelaitoksen ja vakuutusyhtiön pakkomaksut?
e) Työvoimatoimisto tulkitsee työttömyysturvalakia niin, että työttömän työnhakijan ryhtyminen yrittäjäksi muuten kuin kömpelön starttirahasysteemin ja velkaantumisen kautta on lähes mahdotonta.
f)) En edes yritä kommentoida.

Minkä arvelet olevan yleisin syy yksityisen ammatinharjoittajan toiminimen lakkauttamiseen?
a) Ilman tuloja, pankkilainan tai säästöjensä varassa, toiminimen haltija ei enää pysty maksamaan pakollisia veroja, eläke- ja vakuutusmaksuja, kun tuloja ei tule mistään, ei yritystoiminnasta eikä Kelalta; hän joutuu lopettamaan, ja makselee velkaa valtiolle vuosikaudet.
b) No, kaikista ei vain ole yrittäjiksi.
c) Ilmeisesti monet mieluummin elävät yhteiskunnan tuella kuin tekevät jotain itsensä elättämiseksi.

Työttömyysturvalaissa sanotaan: “Henkilön, joka aloittaa 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetun yritystoiminnan tai oman työn, katsotaan työllistyvän siinä päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.” Mitä se mielestäsi tarkoittaa?
a) Toiminimen rekisteröinyt on heti päätoiminen yrittäjä, vaikka olisi valmis vastaanottamaan kokoaikaista palkkatyötä.
b) Yrittäjänä toimiva voi nauttia työttömyysavustusta, kunnes alkaa saada riittävästi tuloja yrityksestään kattamaan pakolliset verot, eläke- ja vakuutusmaksut sekä yrityksen omat kulut.
c) Laki sanokoon mitä vain, meillä on omat tulkintamme ja niitä me noudatamme, eli laki on niin kuin se luetaan.
d) Minun ei tarvitse tietää, mitä laki sanoo; noudatan esimieheni ohjeita.
e) En osaa kommentoida.

Mitä mieltä olet siitä, että toiminimen rekisteröinyt, mutta täysin tuloton työnhakija menettää heti kaiken työttömyysturvansa?
a) Se on hyvä; ei yrittäjiä pidä tukea verovaroista.
b) Se on epäreilua, jos toisaalta ei-yritteliäs työnhakija saa täyden tuen ja jos jopa neljä päivää viikossa työssä käyvälle maksetaan osittaista työttömyysavustusta!
c) En osaa kommentoida.

Mikä on sinun mielestäsi itsenäisten ammatinharjoittajien merkitys maamme taloudelle?
a) Ilman heitä työmarkkinoiden ja yritysten joustavuus vähenisi.
b) Heidän olisi parempi mennä suurempiin yrityksiin töihin, koska eivät ilmeisesti osaa kasvattaa yritystään.
c) Ne ovat hankala asia verotoimistolle, työvoimatoimistolle ja eläkelaitokselle; toisaalta ammatinharjoittaja on yksilö ja saa (jos saa) työstään tuloa, toisaalta kyseessä on yritys; ne synnyttävät vain vaikeuksia byrokraateille.
d) Niissä voi työllistyä moni sellainenkin, joka ei syystä tai toisesta sovi palkkatyöntekijäksi.
e) Ne ovat vapaa-ajattelijoiden ja oman tiensä kulkijoiden kasvumaita ja siksi vaarallisia kontrolliyhteiskunnalle.
f) En osaa kommentoida.

Millä kriteerillä pitäisi mielestäsi itsenäisen ammatinharjoittajan saada työttömyysavustusta?
a) Jos hänellä ei ole yhtään tuloja tai hänen tulonsa eivät ylitä tiettyä määrää, ja hän etsii samalla palkkatyötä, eli samalla tavalla kuin muidenkin työnhakijoiden.
b) Ei koskaan.
c) Vain, jos hän on jo ollut kokoaikaisessa palkkatyössä yritystoimintansa ohessa tietyn ajan ennen palkkatyöstään työttömäksi jäämistä; tosin näin tehdään lähes mahdottomaksi työttömän rekisteröidä toiminimeä, ja juuri työttömälle oman yrityksen perustaminen on kaikkein tärkeintä ja hänellä on siihen eniten aikaa – rahaa vain puuttuu.
d) Sen pohtiminen ei kuulu toimenkuvaani; noudatan vain annettuja ohjeita.
e) En osaa kommentoida.

Jos työnhakija voisi perustaa toiminimen tai yrityksen ja saada työttömyysavustusta, kunnes oma työ alkaisi tuottaa riittävästi, se olisi mielestäsi:
a) Hyvä kannustin työllistymiseen.
b) Hyvä keino parantaa Suomen työmarkkinoita rakenteellisesti pienempiin, joustavampiin yksiköihin, ja sopisi suomalaiseen yritteliäisyyteen.
c) Julkisten varojen väärinkäyttöä.
d) En osaa kommentoida.

Mitä mieltä olet toiminimellä toimivista yrittäjistä, jotka haluavat kasvattaa toimintaansa pikkuhiljaa, ilman suuria lainoja?
a) He ovat ilmeisesti liian köyhiä yrittäjiksi ja heidän pitäisi lopettaa toimintansa.
b) Vain riskinottajat sopivat yrittäjiksi, muiden tulisi lopettaa turha yrittelynsä.
c) Tämä on järkevä ja matalariskinen tapa perustaa pieni yritys, jos vain saisi tukea siksi ajaksi, kun yritys ei vielä tuota tarpeeksi toimeentuloon.
d) Miten he sitten maksaisivat pakolliset verot ja pakolliset vakuutukset ja pakolliset eläkkeet; heidän täytyy siis elää velkavaroilla ensimmäiset laihat vuodet ja sitten mennä konkurssiin – niin muutkin ovat tehneet.
e) En osaa kommentoida.

Jos saisit poistaa pahimman yrittämisen esteen, mitä tekisit?
a) Nostaisin verottoman tulon rajan kymmeneen tuhanteen euroon vuodessa, kaikista lähteistä, mukaanluettuna yritystulo, työtulo, korkotulo, tekijänpalkkiot ja kaikki muu henkilökohtainen tulo.
b) Poistaisin pakolliset yrittäjäeläkemaksut.
c) Poistaisin pakolliset vakuutusmaksut.
d) Poistaisin kohtuuttomat ennakkoverot.
e) Takaisin ainakin osittaisen työttömyysturvan, tai kansalaispalkan, kaikille Suomen kansalaisille, jotka eivät elä tuloillaan, olivat tulot sitten mistä lähteestä tahansa.

YHTEISKUNTA

Kohdellaanko työttömiä Suomessa mielestäsi hyvin?
a) Ei, heitä ei kunnioiteta kansalaisina.
b) Ei, heitä paapotaan liikaa.
c) Kyllä, heille annetaan kaikki heidän tarvitsemansa tuki.
d) Minua ei kiinnosta, miten heitä kohdellaan; teen vain työni.
e) En osaa kommentoida.

Miksi työvoimatoimiston sivuilla ei mainita Euroopan ihmisoikeussopimuksia eikä Suomen perustuslakia?
a) Noudatamme tietysti noita lakeja, mutta emme näe tarpeelliseksi mainita niitä sivuillamme.
b) Emme mainitse niitä, koska ne ovat joiltakin osin ristiriidassa sen kanssa, mitä me yritämme saavuttaa.
c) Kyllä ne olisi hyvä mainita; ehkä ne ovat jääneet pois vahingossa; laitankin heti esimieheni välityksellä ehdotuksen verkkosivujen korjaamisesta.
d) En osaa kommentoida.

Miten näet itsesi suhteen työttömiin työnhakijoihin ja poliitikkoihin?
a) Olemme kaikki Suomen kansalaisia, kukin omalla tärkeällä paikallamme, yhteisenä pyrkimyksenämme parempi maa kaikille.
b) Minä tottelen poliitikkoja ja työttömät minua.
c) En osaa kommentoida.

Mitä ajattelet väitteestä, että työnhakijalla on oikeus saada kaikki tiedot tukeensa vaikuttavista lainkohdista, ennen kuin hän antaa mitään tietoja omasta tilanteestaan?
a) Näin pitäisi olla, näin minäkin haluan tulla kohdelluksi virastoissa asioidessani.
b) Ei, on tärkeää saada mahdollisimman paljon tietoa työnhakijasta ennen kuin hän saa selville tukeensa vaikuttavat oikeudet ja riskit.
c) En osaa kommentoida.

Kuka mielestäsi on pääasiassa vastuussa työttömyysavustusta saavan työnhakijan elämää ja uraa koskevista päätöksistä?
a) Hän itse, tietysti.
b) Valtion virastot, koska hän saa työttömyysavustusta valtiolta.
c) En osaa kommentoida.

Mikä parantaisi suomalaista yhteiskuntaa?
a) Se, jos oppisimme puhaltamaan yhteen hiileen ja ajattelemaan ensin koko kansan parasta, mikä lopulta on myös yksilön kannalta parasta; virkamiehet ja poliitikot vaihtoon – tai heidän asenteensa.
b) Tuet pitäisi poistaa lorvijoilta, eli kaikki töihin tuitta; heikoimmat tuhoutuisivat ja kyvykkäimmät nousisivat yhä paremmin ylös massasta, ja se auttaisi parantamaan yhteiskuntaa.
c) Perustuki kaikille, jonka lisäksi kukin saisi vapaasti päättää, opiskeleeko, tekeekö työtä toisille tai omassa yrityksessään, vai pärjääkö sillä.
d) Jokainen yksilö parantaa yhteiskuntaa parantamalla itseään; opiskelun ja työn valinnan vapaus pitäisi taata kaikille, ilman pelkoa tukien loppumisesta.
e) Jokainen yksilö parantaa yhteiskuntaa parantamalla itseään; kuuliaisempi asenne pitäisi saada iskostettua kaikkiin (paitsi virkamiehiin ja poliitikkoihin, koska he ovat päättäjäluokka).
f) Kaikki on hyvin jo nyt; en osaisi parantaa mitään
40. Mitä sinä tekisit, jos kaikille olisi taattu sanotaan vaikka 600 euron perusturva?

Onko työmarkkinatuki ja työttömyyspäiväraha mielestäsi riittävän suuri elämiseen?
a) Ei, sen ei ole tarkoituskaan olla; hakekoot apua sosiaalitoimistosta tai lainatkoot – tai menkööt töihin!
b) Kyllä, jos elää säästeliäästi; jos joku haluaa, annan yksityiskohtaisia neuvoja, kuinka saada raha riittämään heidän tuloillaan ja menoillaan.
c) En osaa kommentoida.

Mitä luulet, että nyt työttömänä olevat ihmiset tekisivät, jos kaikille olisi taattu sanotaan vaikka 600 euron perusturva?
a) He eivät viitsisi nousta sängystä aamulla.
b) He hakeutuisivat työhön, jota haluavat tehdä, perustaisivat yrityksen tai lähtisivät opiskelemaan haluamaansa alaa ilman huolta taloudellisesta toimeentulemisestaan.
c) En osaa kommentoida.

Miten Suomen työttömyysturva mielestäsi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa?
a) Olemme maailman huippua; työttömiä hoivataan liikaakin.
b) Olemme aika hyviä, koska täällä ei anneta kenenkään kuitenkaan kuolla nälkään eikä pakkaseen, mutta parantamisen varaa on paljon.
c) Olemme häntäpäässä; työttömillä on todella kurjat oltavat, muualla on asiat paremmin.
d) En osaa kommentoida.

Mikä on mielestäsi suurin syrjäytymisen aiheuttaja?
a) Se, että työtön on niin passiivinen, eikä tottele minua.
b) Se, että työvoimatoimiston virkailijat eivät kuuntele työnhakijaa.
c) Se, että työtön ei suostu menemään työelämän kuntoutukseen tai työssäoppimiseen.
d) Työttömän mielenterveydelliset ongelmat, alkoholismi tai luonteen viat.
e) Se, että työvoimatoimisto katkaisee jo ennestään pienet tuet mielivaltaisista (tai mistään) syistä, jolloin työnhakijalla ei ole varaa normaaliin elämiseen, vielä vähemmän paremman elämän suunnittelemiseen.
f) Se, että kouluttajat ja virkailijat nöyryyttävät työnhakijoita ja mediassa heitä käsitellään kuin ongelmajätettä tai rikollista ainesta.
g) Tämän pohtiminen ei kuulu toimenkuvaani.
h) En osaa kommentoida.

Mitä arvelet ehdotuksesta, että kaikkien suomalaisten tulot nostettaisiin tai laskettaisiin tuhanteen euroon kuussa riippumatta siitä, tekevätkö he työtä, opiskelevat, yrittävät tai vasta harkitsevat tekevänsä jotain näistä?
a) Palkkojen ja etuuksien eteen on taisteltu eikä niistä luovuta!
b) Tällainen kansalaispalkka kuulostaisi oikeudenmukaiselta, mutta voisi lisätä maahanmuuttoa kohtuuttomasti.
c) Työttömät ja opiskelijat eivät ansaitse noin hyvää tuloa, yrittäjät eivät ansaitse tuloa lainkaan, ja palkkatyöläiset ansaitsevat ainakin kaksi kertaa tuon minimissään.
d) Luovia ehdotuksia tarvitaankin, mutta tuo nyt oli ihan hullua.
e) En osaa kommentoida.

Mitä mieltä olet kansalaisen perusturvasta Suomessa?
a) Jokaisella Suomen kansalaisella tulisi olla oikeus perusturvaan, johtui hänen tuentarpeensa työttömyydestä, sairaudesta, vammautumisesta, raskaudesta tai mistä tahansa muusta syystä.
b) Kukapa tekisi työtä, jos rahan saisi muutenkin?
c) Emme me tarvitse kansalaispalkkaa, tarvitsemme työtä, ja työtä kyllä riittää kaikille haluaville.
d) En osaa kommentoida.

Mikä on mielestäsi työttömyysturvan tarkoitus?
a) Se on työttömälle maksettu pieni palkka siitä, että hän luovuttaa työpanoksensa yritysten käyttöön; sitä ei ole tarkoitettu lorvimiseen.
b) Se maksetaan työttömälle, jotta hän selviäisi hengissä, kunnes löytää palkkatöitä; se on kansalaisuuteen kuuluva oikeus meille kaikille, myös minulle, jos jään työttömäksi.
c) En osaa kommentoida.

Kuka mielestäsi on pääasiassa vastuussa sinun elämääsi ja uraasi koskevista päätöksistä?
a) Minä itse, tietysti.
b) Valtion virastot, koska käytän julkisia koulutus-, terveydenhuolto- ja muita palveluja.
c) En osaa kommentoida.

Jos jokin laki on mielestäsi epäeettinen, noudatatko sitä?
a) Laki on jumalani ja noudatan sitä pilkulleen ja tulkitsen sitä vielä tiukemmin, jos mahdollista.
b) Epäeettisen lain kirjaimellinen noudattaminen olisi moraalitonta, ja pyrin aina toimimaan moraalisesti.
c) Jos esimieheni käskee minua noudattamaan jotain lakia kirjaimelleen, tietysti minun on pakko tehdä niin.
d) En minä osaa määritellä lain eettisyyttä; minua viisaammat ovat ne laatineet ja minä noudatan niitä niin hyvin kuin suinkin voin.
e) En osaa kommentoida.

Voiko kansalainen mielestäsi elää 522 eurolla kuussa (4 vk), mitä työttömyystuki tällä hetkellä on?
a) Totta kai voi, ja sen lisäksi voi saada asumistukea ja toimeentulotukea, jos niitä tarvitsee.
b) Ei kukaan sellaisella summalla eläisi, siksi pidänkin näitä tyyppejä silmällä; he varmaan elävät rikoksella tai ovat valehdelleet elämäntilanteestaan.
c) Uskon sellaisen ihmisen rehellisyyteen vasta sitten, kun hän on reilusti konkurssissa ja mielellään suurissa veloissa pikavippifirmoille; se vasta todistaisi minulle, että hän tosiaan yritti elää pelkällä työmarkkinatuella – eihän kukaan sillä voi elää.
d) Jos joku sillä elää, hänen kulunsa ovat epätavallisen pienet; hän kelpaisi talousneuvojaksi muille köyhille.
e) En osaa kommentoida.

Työttömyystukea maksetaan joka neljäs viikko ja toimeentulotukea kerran kuussa, jos maksetaan. Miksi arvelet näin olevan?
a) Työttömyysturvamaksut ja sossun maksut on suunnitellut kaksi eri lainlaadintaryhmää, jotka olivat täysin toisistaan tietämättömiä. Oikea käsi ei tiennyt, mitä vasen käsi teki.
b) Turvat suunnitelleet lainlaatijat olivat tyhmiä, eivätkä ymmärtäneet, että tuet olivat keskenään ristiriidassa ja aiheuttaisivat tuen saajalle tuen pienenemistä.
c) Kyse on tahallisesta työttömän tulojen kaventamisesta; useimmat eivät jaksa valittaa epäreilusta päätöksestä ja näin säästyy valtion rahaa; köyhät elävät pimeillä tuloilla, sukulaistensa avustuksella, rikoksilla, tai kuolevat.
d) Lainlaatijat halusivat ilahduttaa työttömiä maksamalla silloin tällöin työttömyystuen kahdesti kuussa; se antaa heille tunteen, millaista olisi olla palkkatöissä ja voi motivoida työnhakuun.
e) En osaa kommentoida.

Kuka on se asiantuntija, joka auttaa työnhakijaa selviytymään suomalaisen byrokratian viidakossa?
a) Työnhakija joutuu itse oppimaan koko systeemin ja tulemaan työttömyyden ja työnhaun asiantuntijaksi, koska kullakin virkamiehellä on hyvin kapea osaamisen alue ja siltäkin he vastaavat vain niihin kysymyksiin, joita työtön ymmärtää kysyä, ja niihinkin nihkeästi; jää työttömän itsensä vastuulle löytää kussakin tilanteessa oikea virkailija, oikea lainkohta ja viedä asia eteenpäin, jos on tullut kohdelluksi väärin.
b) Virastosta toiseen pompottelu auttaa työtöntä pääsemään mukaan yhteiskuntaan, ja hän joutuu tekemään tätä usein, koska vain virkamiehillä on tarvittavat tiedot, miten työttömän tulee toimia.
c) Työvoimatoimiston virkailijan tehtävä on hallita kaikki työttömien työnhakijoiden tarvitsemat palvelut vähintään sen verran, että osaa ohjata häntä oikealle vikailijalle tai oikeaan lainkohtaan.
d) Työttömän ei pidäkään selviytyä viidakosta, vaan eksyä sinne.
e) Virkanimikkeeni ei oikeuta minua vastaamaan juuri tähän kysymykseen.

Onko Suomi mielestäsi hyvinvointivaltio?
a) Ei; meillä on vielä pitkä matka siihen, että kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikkien toimeentulo on turvattu.
b) Kyllä; meillä tuhlataan niin paljon yhteisiä varoja työttömiin ja vammaisiin, että ei pitäisi olla valittamista.
c) Ei; meillä käytetään liikaa yhteisiä varoja harkitsemattomaan virkamieskoneiston paisuttamiseen.
d) En osaa kommentoida.

Jos olet sitä mieltä, että jokin Suomen laki on mielivaltainen ja epäreilu, miten toimit?
a) Ei ole minun asiani arvioida lakeja; viisaammat laativat ne, minä vain tottelen niitä.
b) Jos lakiin on kirjattu oikeus käyttää harkintaa, käytän harkintaa asiakkaani eduksi aina, kun pidän sitä oikeutettuna.
c) Olen ehdottoman lainkuuliainen ja uskon, että jos laissa olisi virhe, joku olisi sen jo korjannut.
d) En osaa kommentoida.

Onko valtion virkamies veronmaksaja?
a) On, koska hän maksaa veronmaksajien varoilla maksetusta palkastaan veroa.
b) Ei, koska hänen palkastaan vähennettävä vero on vain laskennallinen kikka; virkamiehen palkka on valtiolta, eli veronmaksajilta, pois.
c) Naurettava ajatus! Virkamies on valtion elätti!
d) Kyllä, omalta osaltaan, kuten muutkin veronmaksajat; työtön taas on kansan elätti, loinen.

Suomessa, missä kaikki on pakollista tai kiellettyä, kontrolloidaan kansaa häpeällä, syyllisyydellä ja pelolla. Oletko samaa mieltä?
a) Osittain samaa mieltä.
b) Häpeän myöntää, että noinhan se on.
c) Olen pahoillani, mutta pelkään, että olet väärässä.
d) En uskalla vastata.

Kaupan roskiksesta häviää jatkuvasti ruokaa; köyhät työttömät käyvät hakemassa sieltä syötävää. Mitä pitäisi tehdä?a) Korotetaan työttömyystukia.
b) Alennetaan ruoan verotusta, jotta kaikilla olisi siihen varaa.
c) Vaaditaan, että kauppias laittaa ruoanjätteet erilliseen, puhtaampaan astiaan, josta sitä voivat tarvitsevat hakea.
d) Tehdään diili jonkin hyväntekeväisyyslaitoksen kanssa, joka hakee ruoantähteet ja jakaa ne köyhille.
e) Iljettävä ajatus; mitä ne loiset vielä kehtaavatkaan tehdä – häpeäisivät nyt vähän.
f) Lukitaan roskikset.
g) Tämä nyt ei kuulu minulle millään tavalla; se on poliisiasia.

Millaisena näet roolisi työttömiin työnhakijoihin nähden?
a) Olen heille informaation jakaja ja auttaja, instanssi, jonka puoleen kääntyä varmistaakseen heille kansalaisina kuuluvat edut.
b) Olen heidän kurissapitäjänsä ja kontrolloijansa.
c) Olemme näyttelijöitä samassa farssissa, minulle vain maksetaan hiukan enemmän, ainakin vielä tässä vaiheessa.
d) En osaa kommentoida.

Uskot, että työvoimatoimisto parantaa yhteiskuntaa parhaiten
a) katkaisemalla työtä tekemättömien tuet,
b) ohjaamalla työttömiä kansalaisia yhteiskunnalle hyödyllisiin tehtäviin
c) tekemällä itsensä tarpeettomaksi auttamalla työnhakijoita työllistymään tai pääsemään eläkkeelle.

Onko sinulla tunne, että Suomi on menossa kohti
a) vapautta ja itsenäisyyttä?
b) orjuutta?

Oletko mielestäsi osa 99%:sta kansaa, vai kuulutko 1%:iin, joka hallitsee kansaa?
a) Mitä prosenteista, kunhan olen nokkimisjärjestyksessä työttömien yläpuolella.
b) Olen hallitsijoiden apulainen.
c) Olen kansan enemmistöä avustaja.
d) Olemme kaikki samaa kansaa, unohdetaan nuo polarisoinnit.

Nykyinen hallitus pyrkii mielestäsi
a) sallimaan kansalaisten vapauden.
b) tekemään kansalaisista riippuvaisia tuista.
c) auttamaan kansaa.
d) lypsämään kansalta mahdollisimman paljon veroja ja pakkomaksuja, ja kuluttamaan noista rahoista mahdollisimman vähän kansan hyvinvointiin.