Pyramideja Suomeen

Jo  muinaiset egyptiläiset käyttivät orjatyövoimaa. He kuitenkin käyttivät sitä luomaan jotain pysyvämpaa kuin vessapaperirullakoristeita; orjat rakensivat pyramideja, jotka ovat pystyssä vielä tuhansien vuosien kuluttuakin. Jos tämä Suomen alempi kasti, työttömät työnhakijat, on pakko saada toimeliaiksi taantumassa, jossa palkkatyöpaikkoja ei ole, voisimmeko edes käyttää heidän työvoimaansa rakentamaan jotain kansallemme merkittävää, jotain, josta rakentajat itsekin voisivat olla ylpeitä, samoin kuin koko kansa? Mikä sellainen projekti olisi?

Vuohet ja lampaat

Osa suomalaisista pitää itsestäänselvänä, että heille maksetaan vähintään minimipalkka työstään, sekä eläke- ja lomaedut ja muut työhön kuuluvat edut. Aika ajoin he tai heidän ammattiliittonsa neuvottelevat palkkojen kohottamisesta. Palkkojen madaltaminen ei tulisi kysymykseenkään. Ehdotus, että he työskentelisivät seuraavat kuusi kuukautta ilman palkkaa, saisi heidät arvelemaan, että olet menettänyt järkesi.

Muutama sata tuhatta heidän maanmiestään työskentelee ilman palkkaa, ilman eläke- ja lomaetuja, ilman edes oikeutta irtisanoutua, elleivät halua menettää viidensadan euron kuukausittaista tukeaan. Ja tyhjällähän ei elä.

Olen yrittänyt pohtia, mikä tekee näistä muutamasta sadasta tuhannesta niin paljon vähemmänarvoisen ryhmän. En ymmärrä sitä. Heissä on ammattikoulutettua, ammattitaitoista, kokenutta väkeä, monen ikäisiä, miehiä ja naisia. Kaikille heille on yhteistä se, että heidän työnsä ei ole edes minimipalkan arvoista. Mikä heidät erottaa palkkatyössä jo olevista? Nähdäkseni ei mikään muu kuin se, että heillä ei ole palkkatyötä. Ja se, että heillä ei ole palkkatyötä, johtuu siitä, että avoimia palkkatyöpaikkoja ei ole riittävästi.

Jos ilmainen työ on niin hyväksi työn tekijälle ja yhteiskunnalle, osallistutaan siihen edes kaikki. Miksi jotkut hilaavat omia palkkojaan ylöspäin samalla, kun toiset työskentelevät orjina? Mitä tapahtui kansallishengelle ja yhteen hiileen puhaltamiselle? Miksi annamme jakaa itsemme vuohiin ja lampaisiin? Miksemme kohtaisi maamme taloudellisia haasteita yksissä tuumin?

Populismi

Jos populismilla tarkoitetaan sitä, että poliitikot pyrkivät toimimaan kansalaisten tahtomalla tavalla, miten tämä eroaa demokratiasta? Eroaako mitenkään? Mikä on vaihtoehto? Valtaan äänestetyt ottavat itselleen hallitsijan roolin ja jakelevat lakeja ja määräyksiä mielensä mukaan kansalle, joka ei ymmärrä, koska se on vain kansaa?

Lakiesitys

Jyrki Yrttiahon toimenpidealoite 16.9.2011 on rohkea: “…ehdotan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja käynnistää tutkimushankkeen, jossa selvitetään työmarkkinatoimenpiteenä teetettävän palkattoman työn yhteensopivuutta kansainvälisten ihmisoikeussopimusten (EN/EIS ja ILO) pakollista työtä koskevien määräysten ja perustuslain kanssa. Erityisesti tarvitaan palkattoman työn perusoikeudellista, työsopimusoikeudellista ja kilpailuoikeudellista perusteellista arviointia ja lainsäädännön kehittämistarpeiden kartoittamista.”

Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (16.10.2012) poimin seuraavia kohtia:

“Puhelimitse toteutettu henkilökohtainen ohjauspalvelu toi palvelun käyttäjiksi uusia asiakasryhmiä, kuten nuoria miehiä, ja auttoi joitakin asiakkaita kertomaan tavallista avoimemmin esimerkiksi työllistymistä vaikeuttavista asioista.”

“Uudistuksella on tarkoitus päästä eroon kehityksestä, jonka seurauksena työelämävalmennuksesta alkoi muodostua pakollinen välivaihe ennen kuin ammattikoulutuksen saanut nuori otettiin työsuhteiseen työhön. Jatkossa nuorten työllistymisen tukemiseen käytetään tarvittaessa palkkatukea.”

“Joillakin pitkäaikaistyöttömillä ja osatyökykyisillä työllistyminen suoraan avoimille työmarkkinoille on epätodennäköistä. Heidän työllistymissuunnitelmiinsa tarvitaan avoimille markkinoille sijoittumista edeltäviä toimenpiteitä, jotka voivat yksilöllisten tarpeiden mukaan sisältää esimerkiksi elämänhallinnan parantamista, osaamisen kehittämistä tai avoimille työmarkkinoille pääsyn tukemista. Kolmannen sektorin toimijat ovat keskeisessä asemassa näiden toimenpiteiden tarjoamisessa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että kolmannen sektorin toimijoiden tekemä työllistämistoiminta, kuten palkkatukityöllistäminen tai työkokeilupaikkojen tarjoaminen, turvataan myös jatkossa. Iso osa näiden toimijoiden asiakkaista tarvitsee välityömarkkinapaikan, ennen kuin he pystyvät pärjäämään avoimilla markkinoilla. Osalla tarve välityömarkkinoilla tapahtuvaan tuettuun työllistymiseen on pysyvä.
Valiokunta korostaa, että työelämässä mukana oleminen ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä ja erilaisia terveydellisiä ongelmia. Tästä syystä yhdistysten työllistämistoiminta on ensiarvoisen tärkeää, vaikka kaikista sen asiakkaista ei tulisikaan avoimien työmarkkinoiden työntekijöitä.”

“Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa, että pykälän 3 momentissa olevaan luetteloon lisätään uusi 5 kohta, jonka mukaan valituskiellon piiriin tulevat päätökset, jotka koskevat ratkaisua olla tarjoamatta asiakkaalle ammatinvalinta- ja uraohjausta, valmennusta, kokeilua, asiantuntija-arviointeja ja yritystoiminnan kehittämispalveluja tai tukematta työnhakijan omaehtoista opiskelua.”

“Työllistymissuunnitelma on niin ikään luonteeltaan tosiasiallinen hallintotoimi, johon ei voi hakea muutosta. Perustuslakivaliokunta huomauttaa, että työttömällä työnhakijalla ja muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla on lakiehdotuksen 2 luvun 6 §:n mukaan oikeus työllistymissuunnitelmaan, joten ainakin suunnitelman laatimisen epäämisestä tulisi olla mahdollisuus hakea muutosta valittamalla. (Ihan kuin se olisi koskaan ollut ongelmana, vaan nimenomaan suunnitelman laatiminen vastoin työnhakijan tahtoa.)
Saamansa selvityksen perusteella työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että valituskieltoa ei ole ollut tarkoitus ulottaa sellaiseen työ- ja elinkeinoviranomaisen päätökseen, jolla työllistymissuunnitelma jätetään asiakkaan toiveesta huolimatta laatimatta, vaan siihen voidaan hakea muutosta. Sen sijaan muutosta ei voisi hakea siihen, minkälaiseksi työllistymissuunnitelman sisältö on asiakkaan ja viranomaisen välisessä vuorovaikutuksessa muotoutunut ja mitä siinä edellytetään. Näin ollen työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ei pidä tarpeellisena ehdottaa säännöstä muutettavaksi tältä osin.”

“Työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja asiakas arvioivat yhdessä asiakkaan palvelutarpeen, jonka perusteella tarjotaan julkisia työvoima- ja yrityspalveluja, jotka parhaiten turvaavat osaavan työvoiman saatavuutta ja edistävät henkilöasiakkaan sijoittumista avoimille työmarkkinoille sekä edistävät yritystoiminnan käynnistymistä tai kehittymistä.”

“Työkokeilun enimmäiskesto (kussakin kunnassa) olisi enintään 12 kuukautta, josta enintään 6 kk samalla järjestäjällä… Työkokeilun enimmäiskeston laskenta aloitettaisiin alusta, kun henkilö olisi ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kk tai nuori vähintään 3kk.”

“Valmennukselle säädettäisiin enimmäiskesto, joka olisi työnhakuvalmennuksessa 20 päivää ja uravalmennuksessa 40 päivää. Työhönvalmennuksen enimmäiskesto olisi 50 tuntia.”

“Työkokeiluun osallistuva ei olisi työsuhteessa työkokeilun järjestäjään eikä työ- ja elinkeinotoimistoon.” (Ei edelleenkään eläke- ja lomaetuja, eikä tietenkään palkkaa.)

“Työnhakija voisi nykyistä vastaavasti ilman nimenomaista säännöstäkin keskeyttää työkokeilun milloin tahansa. Työkokeilun keskeyttämisen vaikutuksesta henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta säädettäisiin työttömyysturvalaissa.”

“Kun työ- ja elinkeinoviranomainen hankkii julkisia työvoima- ja yrityspalveluja palveluntuottajilta, sen on välttämätöntä saada tietoja palvelun etenemisestä ja tuloksista asiakkaan palveluprosessin etenemisen suunnittelemiseksi ja varmistamiseksi. Palveluntuottajilla olisi oikeus antaa nämä tiedot suoraan työ- ja elinkeinoviranomaiselle ilman asiakkaalta erikseen nimenomaisesti pyydettävää suostumusta.”

“Työ- ja elinkeinoviranomainen voisi antaa esimerkiksi koulutuspalvelun tuottajalle asiakasta koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä tehtäessä koulutusvalintoja sekä tarjottaessa koulutuspalvelua.”

“Asiakastietojärjestelmään talletettuja henkilöasiakasta koskevia salassa pidettäviä tietoja voitaisiin luovuttaa palvelun tuottajalle ja työnantajalle salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä.”

“Työ- ja elinkeinoviranomaisen tekemään päätökseen saisi vaatia oikaisua. .. Alkuperäiseen päätökseen ei saisi hakea muutosta suoraan valittamalla, vaan vasta oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta päätöksestä saisi valittaa. Oikaisuvaatimus olisi tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.”

“Työ- ja eilinkeinoviranomaisen tekemä päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä oikaisuvaatimuksesta tai valituksesta huolimatta, jollei oikaisuvaatimusta käsittelevä viranomainen tai valitusviranomainen toisin määrää.” (Eli edelleen jatkuu periaate: syyllinen, kunnes toisin todistaa, ja rankaisu tapahtuu heti.)

“Säännöksistä poistettaisiin maininta työttömyysturva-asiamiehen läsnäolo-oikeudesta työllisyyden edistämistoimikunnan kokouksissa.”

“Perustuslain 18 § :n mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä. … Työllisyyden edistämistä koskeva säännös on luonteeltaan julkiseen valtaan kohdistuva perustuslaillinen toimeksianto. Säännös ei ota kantaa työllisyyden hoidossa käytettävään keinovalikoimaan, vaan jättää julkiselle vallalle merkittävästi liikkumatilaa sen harkitsemisessa, miten työllisyyttä voidaan parhaiten edistää.” (Musta voidaan todistaa valkoiseksi. ‘Julkinen valta’ unohtaa olevansa kansalaisten muutamaksi vuodeksi valitsemia edustajiaan ja edunvalvojiaan, ja yrittää pukea ylleen diktaattorin viittaa.)

“Perustuslain 19 § :n mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. … Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti katsonut, ettei perustuslaki sinänsä estä asettamasta ehtoja perustoimeentulon turvaavan etuuden saamiselle. Valiokunnan mukaan etuuden saamisen ehdot voivat rakentua sen varaan, että asianomainen itse aktiivisesti myötävaikuttaa sellaisiin toimiin, jotka ovat omiaan edistämään hänen työllistymistään.” (Eli pakkotyö ei ole pakkotyötä. Toimeentulon eväämisellä uhkailu ei ole pakottamista, Suomessa. Mikä olisi? Tappouhkaus? Nälkäänkin voi kuolla, ja epätoivoon.)

“Työllistymissuunnitelma perustuu työnhakijan omiin työtä tai koulutusta koskeviin tavoitteisiin ja arvioituun palvelutarpeeseen.” (Pyydetäänkö työnhakijaa edelleen vetämään nämä tavoitteet hihastaan haastattelutilanteessa ja työvoimatoimisto sitten pakottaa hänet tekemään niin tuen menettämisen uhalla, ei, siis ei pakottaen, vaan laillisesti, Suomessa?)

Kataisen resepti

http://yle.fi/uutiset/katainen_painottaa_julkisen_talouden_uskottavuuden_merkitysta/6404215

“Edellytykset kasvulle löytyvät pääministerin mukaan yritysten kilpailukyvyn parantamisesta ja rakenteellisista uudistuksista, kuten työurien pidentämisestä.
Katainen sanoo, että ilman rakennemuutoksia hallituksen paineet säästöhin ja veronkorotuksiin kasvavat, ja edessä on vielä rajumpi korjausliike.”

Näin. Vanhukset työskennelkööt kuolemaansa asti; tosin tämä ei auta satojatuhansia, jotka ovat vailla työtä.

Säästöjä tarvitaan; enemmän karensseja. Lasketaan työttömyysturvaa. Palkataan salapoliiseja löytämään tukirikolliset.

Kannattavuutta lisättävä. No, sehän on selväa, miten; orjatyötä laajennettava kaikkiin työttömiin. He ovat vapaata riistaa – paitsi, jos ovat kirgisialaisia.

Ei lusmuille ja loisille

Minulla on ehdotus teille, jotka pidätte työttömiä työnhakijoita syyllisinä työttömyyteensä, ja nimittelette heitä lusmuiksi ja loisiksi.

Luodaan järjestelmä, jossa tällainen suoraselkäinen kansalainen voi tehdä kirjallisen, sitovan vakuutuksen, että luopuu kaikista oikeuksistaan työttömyysavustukseen nyt ja tulevaisuudessa. Halutessaan voisi sanoutua irti myös julkisen sairaanhoidon palveluista, kansaneläkkeestä, ilmaisesta koulutuksesta lapsilleen (jos hänellä on alle kouluikäisiä lapsia), ja mahdollisesti muistakin veroilla maksettavista palveluista.

Tämä lupaus olisi laillisesti sitova, eikä sitä voisi purkaa. Tai mahdollisesti sen voisi purkaa monimutkaista virkamiespompompottelureittiä pitkin. Jos anomus tukien piiriin paluusta lopulta menisi läpi, tuo aikaisemmin niistä luopunut joutuisi julkisesti tunnustamaan aikaisemman ylimielisyytensä ja syynsä, miksi nyt halusi palata yhteiskunnan turvan piiriin. Ja tietysti hän joutuisi esittämään vilpittömän anteeksipyynnön, jos oli koskaan nimitellyt työttömiä lusmuiksi.

Mitään veroalennuksia ei saisi, eikä tuilta vetäytyjä sitä odottaisikaan; hänhän toimii periaatteidensa pohjalta, ei itsekkäästi, omaa voittoa tavoitellen.

Tällä tavalla valtio voisi suunnitella tulevaisuutta keveämmin mielin, tietäessään, että on ainakin muutamia, jotka pärjäävät aina omillaan, tai ainakin uskovat niin.

Laillinen ja laiton pakkotyö

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012120316401924_uu.shtml
Vähäkyröläisessä puualan yrityksessä työnjohtajana toiminutta miestä syytetään ihmiskaupasta, törkeästä kavalluksesta ja pahoinpitelystä. Hän hankki tehtaalle 26 kirgisialaista työntekijää, jotka syyttäjän mukaan joutuivat pakkotyöhön.

Jotkut jää kiinni pakkotyön teettämisestä, jotkut ei. Entäs työvoimatoimistot? Ne pakottavat tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä orjatyöhön. Missä on heidän rangaistuksensa? Entä yritykset, jotka käyttävät hyväkseen tätä laillistettua orjakauppaa? Eivätkö he harrasta “kiskonnantapaista työsyrjintää”?

Miksi kirgisialaisilla on Suomessa parempi oikeusturva kuin syntyperäisillä? Miten orjatyöstä on päässyt kehittymään niin olennainen osa systeemiä? Muualta palanneena huomaan sen absurdiuden, mutta täällä näytetään tottuneen siihen, että on ok tehdä työtä ilmaiseksi – paitsi, jos olet ulkomaalainen.